TyöterveyslaitosTyöterveyslaitos

Väestön ikääntymiseen ei ole varauduttu riittävästi – päätöksillä on jo kiire

Jaa

Suomen väestö ikääntyy muita EU-maita nopeammin vähäisen syntyvyyden ja elinaikojen pitenemisen vuoksi. Ennustettu maahanmuutto ei riitä alkuunkaan kompensoimaan matalan syntyvyyden vaikutuksia. Jotta ikääntymisen taloutta heikentäviä vaikutuksia saataisiin vaimennettua, tarvitaan maahanmuuton kasvattamisen lisäksi sekä kantaväestön että maahanmuuttajien työllisyysasteen nostoa. Väestörakenteen muutos vaatiikin päättäjien erityistä huomiota ja muutos pitäisi huomioida seuraavissa hallitusohjelmissa.

Työterveyslaitos ja Etla tiedottavat, embargo 17.1.2023 klo 13
Keskustelutilaisuus: Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen? (Tiedekulma, Helsinki)

– Suomessa työelämästä jäädään pois varhain verrattuna muihin Pohjoismaihin. Myös osatyökykyisten eli alentuneen työkyvyn omaavien työllistämisessä olisi parantamisen varaa. Lisäksi opiskeluajat ja pienten lasten äitien kotiin jäämisen jaksot ovat melko pitkiä, kertoi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.
– Julkista taloutta olisi vahvistettava nyt, kun matalasta lapsiluvusta koituu säästöjä ja suuret ikäluokat eivät ole vielä paljon hoivaa tarvitsevassa iässä, painotti Valkonen LIFECON-hankkeen 17.1.2023 järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen?”

Katse on suunnattava pitkälle eteenpäin ja pieniin ikäluokkiin on varauduttava

Suomessa on parhaillaan menossa vaihe, jossa lasten lukumäärän pieneneminen vähentää perheiden ja julkisen talouden menoja lyhyellä aikavälillä. Matalan syntyvyyden haitat alkavat näkyä taloudessa vasta, kun pienet ikäluokat siirtyvät työelämään. Työntekijöitä on vaikeampi löytää, talouskasvu hidastuu ja veronmaksajia on vähemmän. Kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta: pieni ikäluokka on työelämässä ainakin 35 vuotta. Meiltä puuttuu varautuminen pahenevaan työvoimapulaan.

Vähemmän tekijöitä – pidemmät työuratko ratkaisu?

Työurien pituuteen voidaan vaikuttaa politiikan ja työelämätoimijoiden yhteisillä keinoilla. Vaikuttavista toimista esimerkkinä ovat eläkeuudistukset, joita on tehty 2005 ja 2017. Varhaisen työelämästä poistumisen reittejä vähennettiin ja eläkeikää nostettiin. Eläkkeelle jäätiin vuonna 2021 noin kolme vuotta myöhemmin kuin 2004. Positiivinen muutos näkyy kaikissa koulutusryhmissä.
– Työuria voidaan pidentää paitsi lopusta myös alusta ja keskeltä. Keskeistä on työntekijöiden työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, muistuttaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
– Varsinkin nuoremmilla ikäryhmillä mielenterveyden häiriöistä esim. masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on kasvussa. Marinin hallituksen mielenterveysstrategia (2020–2030) ja Työelämän mielenterveysohjelma tuottavat keinoja, joilla työpaikoilla voidaan tukea mielenterveyttä ja työyhteisöjen hyvinvointia.

Päätöksillä ja asennemuutoksella alkaa olla jo kiire – hyvinvointivaltion ylläpito hankalaa

Maahanmuuton kasvattaminen ja siihen liittyvät kotouttamis- ja koulutusinvestoinnit ovat välttämättömiä kansantalouden ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Maahanmuuttajien kotoutumista tulee helpottaa ottamalla maahanmuuttajat työyhteisöjemme tasavertaisiksi jäseniksi.

Toinen, yhtä välttämätön polku on edistää työllisyyttä eri ikävaiheissa. Siitä hyötyisivät ihmiset itse suurempien tulojen vuoksi, yritykset ja julkiset palvelut työntekijämäärien kasvaessa ja julkinen talous suurempien verotulojen ja pienempien tulonsiirtomenojen kautta.

– Huolimatta edellä mainituista toimista työtä tekevien määrän väheneminen suhteessa muuhun väestöön hidastaa väistämättä elintason kasvua ja heikentää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiota nykyisellä veroasteella. Tähän on meidän kaikkien syytä varautua ja erityisesti päättäjien jo seuraavissa hallitusohjelmissa, painottaa Valkonen.

Lisätiedot

Tarmo Valkonen, tutkimusneuvonantaja, ETLA, puh. 050 329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi
Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 327 1723, taina.leinonen@ttl.fi

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen.Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.

LIFECON on yksi STN DEMOGRAPHY -ohjelman viidestä tutkimushankkeesta. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

STN DEMOGRAPHY -ohjelman hankkeiden asiantuntijat ovat koostaneet tietopaketin päättäjille ”Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden”.  Tietopaketti julkaistaan lähipäivinä. Linkki tietopakettiin lisätään tähän tiedotteeseen, joka löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta www.ttl.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Policyrekommendation: Arbetsförmåga och produktivitet inom välfärdsområdena med samarbete mellan aktörer inom social- och hälsovården7.2.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Välfärdsområdets uppgift är att ordna social- och hälsovård för invånarna i sitt område. Social- och hälsovårdstjänsterna för personer i arbetsför ålder produceras av många aktörer och samarbetet mellan dem förverkligas inte alltid på ett systematiskt och planmässigt sätt. För att personer i arbetsför ålder ska få rätt tjänst från rätt plats vid rätt tidpunkt måste välfärdsområdena koordinera de arbetandes hälso- och sjukvårdstjänster. TYÖOTE-verksamhetsmodellen effektiviserar social- och hälsovårdsaktörernas samarbete och stödåtgärderna för arbetsförmågan på en praktisk nivå. Arbetshälsoinstitutet har publicerat en ny policyrekommendation om ämnet.

Politiikkasuositus: Työkykyä ja tuottavuutta hyvinvointialueille sote-toimijoiden yhteistyöllä7.2.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto alueensa asukkaille. Työikäisten sote-palveluita tuottaa moni toimija, eikä toimijoiden välinen yhteistyö aina toteudu järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Jotta työikäinen saa oikeat palvelut, oikeasta paikasta ja oikeaan aikaan, hyvinvointialueilla on koordinoitava työssäkäyvien terveyspalveluita. TYÖOTE-toimintamalli tehostaa sote-toimijoiden yhteistyötä ja työkyvyn tukitoimia käytännön tasolla. Työterveyslaitos on julkaissut aiheesta uuden politiikkasuosituksen.

Ett aktivitetsbaserat kontor kan ha långvariga verkningar på välbefinnandet6.2.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Det finns stora individuella skillnader mellan arbetstagare i hur aktivitetsbaserade kontor utnyttjas. Till exempel påverkar ålder, kön och arbetsförmåga hur lokalerna används. När man flyttar till ett aktivitetsbaserat kontor är det viktigt att ta hänsyn till individuella skillnader och övervaka personalens välbefinnande. Aktivitetsbaserade kontor kan ha långvariga verkningar på personalens välbefinnande.

Ingripande i den etiska belastningen inom äldrearbetet förbättrar arbetshälsan, vårdkvaliteten och tillgången till arbetskraft31.1.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Etisk belastning är en betydande faktor som belastar arbetshälsan inom äldreomsorgen. Modellen Vanhustyön vatupassi (Vattenpasset för äldrearbete) erbjuder lösningar för chefer och ledningen, med vilka de kan stävja den etiska belastningen i vardagen inom äldrearbetet och bygga en etisk arbetskultur. Resultatet är bättre arbetshälsa och på lång sikt äldrearbete med större dragningskraft.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme