Vaihdevuosien hormonimuutos muokkaa naisten aineenvaihduntaa
Vaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta hiipuu ja naissukupuolihormonitasot muuttuvat. Samanaikaisesti naisten riski sairastua moniin aineenvaihduntasairauksiin kohoaa. Vaihdevuosien hormonimuutosten yhteyttä sairausriskiin on vaikea erottaa ikääntymisen vaikutuksista.
Sairausriskiä voidaan tutkia mittaamalla kehon aineenvaihdunnasta kertovia veriarvoja. Metabolomiikkatutkimuksessa veriarvoja mitataan satoja tai jopa tuhansia. Näin henkilön aineenvaihdunnan tilasta saadaan kattavampi kuva. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa hormonitasoja seuraamalla pystyttiin erottamaan, mitkä muutokset johtuvat vaihdevuosista ja mitkä ikääntymisestä. Tällaista ei ole aiemmin tehty.
Vaihdevuosien aikana rasva-aineenvaihdunta muuttui epäterveeseen suuntaan: Etenkin apolipoproteiini B:tä sisältävien lipoproteiinihiukkasten määrä veressä kasvoi. Myös niiden kuljettamien rasvojen, erityisesti VLDL-hiukkasten kuljettaman triglyseridin ja LDL-hiukkasten kuljettaman kolesterolin, määrä kohosi. VLDL- ja LDL-hiukkasten tiedetään aiheuttavan valtimonkovettumatautia.
HDL on toisenlainen lipoproteiinihiukkanen kuin edellä mainitut VLDL ja LDL. HDL kuljettaa ylimääräistä kolesterolia verenkierrosta maksaan hajotettavaksi. HDL-hiukkasia on erikokoisia. Tutkimuksessa pienten hiukkasten määrä kasvoi ja suurten pysyi ennallaan. HDL-hiukkasten kuljettaman triglyseridin määrä kasvoi. Näiden muutosten tiedetään linkittyvän kohonneeseen sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiin.
– Olemme aiemmissa tutkimuksissamme havainneet, että HDL-kolesterolin pitoisuus nousee vaihdevuosien aikana. Nousu ei kuitenkaan näytä suojaavan naisia sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksilta. Nyt tekemiemme tarkempien analyysien perusteella HDL-hiukkasten jakauma ja koostumus muuttuvat huonompaan suuntaan, kertoo apulaisprofessori Eija Laakkonen.
Kaikissa aineenvaihduntatuotteissa ei havaittu epäedullisia muutoksia
Tutkimuksessa havaittiin myös muutoksia erilaisissa energia-aineenvaihdunnan välituotteissa: Naisten veren ketoaineiden ja sitraatin määrä väheni ja glyserolin kasvoi. Aminohapoista glutamiinin pitoisuus laski ja leusiinin nousi. Lisäksi veren rasvahappoprofiili muuttui tyydyttymättömästä tyydyttyneeseen suuntaan.
– Aiempien tutkimusten perusteella nämä muutokset voivat selittyä insuliiniherkkyyden heikentymisellä, joka voi myöhemmin johtaa tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen, toteaa väitöskirjatutkija Jari Karppinen.
– Positiivista oli, että vaihdevuosien aikana elimistön matala-asteinen tulehdus ei GlycA-tulehdusmarkkerin perusteella lisääntynyt. Matala-asteinen tulehdus kehittyy erityisesti ylipainon ja epäterveellisten elämäntapojen myötä. Se altistaa monille kroonisille sairauksille. Vaihdevuosien hormonimuutoksella ei tutkimuksemme perusteella ole elämäntapojen kaltaista vaikutusta tilan kehittymiseen, Karppinen jatkaa.
Sukupuolihormonien merkityksestä naisten aineenvaihdunnalle kertoo myös se, että osan tutkittavista aloittama hormonikorvaushoito vähensi epäedullisia muutoksia. Hormonikorvaushoitoa käyttävillä veren LDL-kolesterolia kuljettavien hiukkasten määrä laski ja suurten HDL-kolesterolia kuljettavien hiukkasten määrä kasvoi. Sama ilmiö on havaittu aiemmin satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa.
– Johtopäätöksemme on, että vaihdevuosien sukupuolihormonipitoisuuksien muutos kiihdyttää elimistössä aineenvaihduntaprosesseja, jotka altistavat sydän- ja verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksille. Naisilla on vaihdevuosien jälkeen keskimäärin vielä kolmasosa elämää jäljellä, joten omiin elintapoihin kannattaakin kiinnittää huomiota viimeistään vaihdevuosien aikana, Karppinen lisää.
Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus on osa Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -tutkimusta. Tutkimukseen osallistui 218 naista, joita seurattiin vaihdevuosien siirtymävaiheen yli yksilöllisesti kuukautispäiväkirjojen ja säännöllisten hormonimääritysten avulla. Seurannan aikana 35 tutkittavista aloitti estrogeenia sisältävän hormonikorvaushoidon. Aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet mitattiin ydinmagneettisen resonanssispektroskopian avulla. Tilastolliset analyysit vakioitiin tutkittavien iällä, seuranta-ajalla, koulutustasolla ja elämäntavoilla sekä erillisissä malleissa myös rasvaprosentilla. Tutkimusprojektia on rahoittanut Suomen Akatemia. Lisätietoa hankkeesta: www.jyu.fi/esmirs/ajankohtaista.
Alkuperäinen artikkeli:
Jari E. Karppinen, Timo Törmäkangas, Urho M. Kujala, Sarianna Sipilä, Jari Laukkanen, Pauliina Aukee, Vuokko Kovanen, Eija K. Laakkonen, Menopause modulates the circulating metabolome: evidence from a prospective cohort study, European Journal of Preventive Cardiology, 2022;, zwac060, https://academic.oup.com/eurjpc/advance-article/doi/10.1093/eurjpc/zwac060/6580397?searchresult=1
Lisätietoja:
Eija Laakkonen
apulaisprofessori
eija.k.laakkonen@jyu.fi
040 8053588
Jari Karppinen
väitöskirjatutkija
jari.e.j.karppinen@jyu.fi
040 8367618
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme