Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa
Konson kieltä kirjoitettiin aiemmin etiopialaisella kirjoitusjärjestelmällä, jossa jokaiselle konsonantille on oma kirjain. Konsonanttia seuraava vokaali kirjoitetaan konsonanttikirjaimeen pienellä lisämerkillä. Jokainen kirjainmerkki vastaa näin konsonantti-vokaali-tavua. Ahlbergin kerätessä aineistoa tutkimukseen konson kieliyhteisö oli parhaillaan vaihtamassa etiopialaisesta kirjoitusjärjestelmästä alfabeettiseen kirjoitusjärjestelmään, jossa suomen kielen tavoin kaikki konsonantit ja vokaalit kirjoitetaan omilla kirjainmerkeillään.
– Jos suomen kieltä kirjoitettaisiin konson vanhalla kirjoitusjärjestelmällä, niin esimerkiksi sanan ’katu’ kirjoittamiseen tarvittaisiin vain kaksi kirjainta: ’ka’ ja ’tu’. Alfabeettisessa kirjoituksessa tarvitaan neljä merkkiä: ’k’, ’a’, ’t’ ja ’u’, Ahlberg havainnollistaa kirjoitusjärjestelmän muutosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää tehokas siirtymälukutaidon opetusmenetelmä ja määritellä sen keskeisimmät sisällöt. Sitten opetukseen kehitettiin suullisia harjoituksia, joissa opeteltiin tunnistamaan ja nimeämään niitä kielen äänneyksiköitä, jotka vastaavat konson uuden oikeinkirjoituksen kirjaimia.
Ahlberg havaitsi, miten vahvasti tuttu kirjoitusjärjestelmä oli vaikuttanut lukijoidensa käsityksiin siitä, minkälaisiin äänneyksiköihin kieli voidaan jakaa. Kielen konsonantti- ja vokaaliäänteet oli vaikea oppia ymmärtämään erillisinä toisistaan ja merkitä omilla kirjaimillaan. Vaikeuksia tuotti myös äänteen pituuden hahmottaminen, sillä vaikka konson kielessä äänteen pituus tekee sanojen välillä merkityseroja – samoin kuin suomessa esimerkiksi sanat ”tuli”, ”tuuli”, etiopialaisessa kirjoituksessa pituuseroa ei yleensä merkitä.
Tuloksilla käyttöä luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa maahanmuuttajille
Monet Suomeen tulevat maahanmuuttajat osaavat lukea ja kirjoittaa kieltä, jossa käytetään konsonanttipohjaista kirjoitusjärjestelmää. Tällaisia kieliä ovat mm. arabia ja persia, Afganistanissa puhuttava pastun kieli ja Eritreassa puhuttava tigrinja sekä lukuisat Kaakkois-Aasiassa puhuttavat kielet.
Näillä kielillä luku- ja kirjoitustaidon omaavat maahanmuuttajat kohtaavat Suomeen saapuessaan uuden kielen lisäksi uuden, alfabeettisen kirjoitusjärjestelmän. Heille haaste oppia suomen kielen luku- ja kirjoitustaito on samankaltainen kuin konson alfabeettisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen Ahlbergin tutkimuksessa.
– Konson kieliyhteisössä saadut tutkimustulokset nostavat esille asioita, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota myös kehitettäessä tehokasta siirtymälukutaidon opetusmenetelmää Suomessa, väittelijä esittää.
FM Aija Katriina Ahlbergin soveltavan kielitieteen väitöskirjan "How abugida readers learn alphabetic literacy skills: The role of phonological awareness in the transfer process in the Konso language, Southwest Ethiopia" tarkastustilaisuus pidetään 17.9.2020 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä, S212. Vastaväittäjänä toimii associate professor Jeanne Kurvers (Tilburg University) ja kustoksena tutkimuskoordinaattori, FT Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Taustatietoja: Aija Katriina Ahlberg on suorittanut Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon soveltavassa kielitieteessä vuonna 1988 ja toiminut suurimman osan työurastaan lukutaitotyön neuvonantajana useissa eri kieliryhmissä Etiopiassa. Ahlbergin väitöstutkimus on saanut rahoitusta Koneen Säätiöltä.
Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8188-4
Lisätietoja: Aija Katriina Ahlberg, 040 539 1898, aijakatriina.ahlberg@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme