Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa
9.7.2020 13:40:25 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Konson kieltä kirjoitettiin aiemmin etiopialaisella kirjoitusjärjestelmällä, jossa jokaiselle konsonantille on oma kirjain. Konsonanttia seuraava vokaali kirjoitetaan konsonanttikirjaimeen pienellä lisämerkillä. Jokainen kirjainmerkki vastaa näin konsonantti-vokaali-tavua. Ahlbergin kerätessä aineistoa tutkimukseen konson kieliyhteisö oli parhaillaan vaihtamassa etiopialaisesta kirjoitusjärjestelmästä alfabeettiseen kirjoitusjärjestelmään, jossa suomen kielen tavoin kaikki konsonantit ja vokaalit kirjoitetaan omilla kirjainmerkeillään.
– Jos suomen kieltä kirjoitettaisiin konson vanhalla kirjoitusjärjestelmällä, niin esimerkiksi sanan ’katu’ kirjoittamiseen tarvittaisiin vain kaksi kirjainta: ’ka’ ja ’tu’. Alfabeettisessa kirjoituksessa tarvitaan neljä merkkiä: ’k’, ’a’, ’t’ ja ’u’, Ahlberg havainnollistaa kirjoitusjärjestelmän muutosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää tehokas siirtymälukutaidon opetusmenetelmä ja määritellä sen keskeisimmät sisällöt. Sitten opetukseen kehitettiin suullisia harjoituksia, joissa opeteltiin tunnistamaan ja nimeämään niitä kielen äänneyksiköitä, jotka vastaavat konson uuden oikeinkirjoituksen kirjaimia.
Ahlberg havaitsi, miten vahvasti tuttu kirjoitusjärjestelmä oli vaikuttanut lukijoidensa käsityksiin siitä, minkälaisiin äänneyksiköihin kieli voidaan jakaa. Kielen konsonantti- ja vokaaliäänteet oli vaikea oppia ymmärtämään erillisinä toisistaan ja merkitä omilla kirjaimillaan. Vaikeuksia tuotti myös äänteen pituuden hahmottaminen, sillä vaikka konson kielessä äänteen pituus tekee sanojen välillä merkityseroja – samoin kuin suomessa esimerkiksi sanat ”tuli”, ”tuuli”, etiopialaisessa kirjoituksessa pituuseroa ei yleensä merkitä.
Tuloksilla käyttöä luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa maahanmuuttajille
Monet Suomeen tulevat maahanmuuttajat osaavat lukea ja kirjoittaa kieltä, jossa käytetään konsonanttipohjaista kirjoitusjärjestelmää. Tällaisia kieliä ovat mm. arabia ja persia, Afganistanissa puhuttava pastun kieli ja Eritreassa puhuttava tigrinja sekä lukuisat Kaakkois-Aasiassa puhuttavat kielet.
Näillä kielillä luku- ja kirjoitustaidon omaavat maahanmuuttajat kohtaavat Suomeen saapuessaan uuden kielen lisäksi uuden, alfabeettisen kirjoitusjärjestelmän. Heille haaste oppia suomen kielen luku- ja kirjoitustaito on samankaltainen kuin konson alfabeettisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen Ahlbergin tutkimuksessa.
– Konson kieliyhteisössä saadut tutkimustulokset nostavat esille asioita, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota myös kehitettäessä tehokasta siirtymälukutaidon opetusmenetelmää Suomessa, väittelijä esittää.
FM Aija Katriina Ahlbergin soveltavan kielitieteen väitöskirjan "How abugida readers learn alphabetic literacy skills: The role of phonological awareness in the transfer process in the Konso language, Southwest Ethiopia" tarkastustilaisuus pidetään 17.9.2020 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä, S212. Vastaväittäjänä toimii associate professor Jeanne Kurvers (Tilburg University) ja kustoksena tutkimuskoordinaattori, FT Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Taustatietoja: Aija Katriina Ahlberg on suorittanut Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon soveltavassa kielitieteessä vuonna 1988 ja toiminut suurimman osan työurastaan lukutaitotyön neuvonantajana useissa eri kieliryhmissä Etiopiassa. Ahlbergin väitöstutkimus on saanut rahoitusta Koneen Säätiöltä.
Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8188-4
Lisätietoja: Aija Katriina Ahlberg, 040 539 1898, aijakatriina.ahlberg@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Miksi joidenkin kanssa synkkaa heti ja toisten kanssa ei? Uusi tutkimus selvittää, mitä kehossamme tapahtuu kohtaamisissa19.3.2026 12:40:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jossa selvitetään, miten ihmisten kehot virittyvät – tai eivät virity – samalle aaltopituudelle vuorovaikutustilanteissa. Tutkimukseen etsitään nyt vapaaehtoisia aikuisia.
Maksuton koulutus tukee korkeakoulutettuja maahanmuuttajia kohti opintoja ja työuraa – tervetuloa hakuinfoon 10.4.2026!19.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
JYU.INTEGRA-koulutus on maksuton suomen kielen koulutus. Koulutus on tarkoitettu korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttaneille, joiden tavoitteena on jatkaa keskeytyneitä opintojaan tai täydentää jo opiskelemaansa tutkintoa korkeakoulussa.
Liikunnallinen elämäntapa parantaa työkykyä. Vaikutus yltää kouluiästä työuran loppuun18.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että säännöllinen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus nuoruudesta alkaen ehkäisee työkyvyn alenemaa työuran lopussa. Tulos on yhteiskunnallisesti merkityksellinen, sillä alentuneesta työkyvystä johtuva tuottavuuden lasku maksaa vuosittain miljardeja.Kansantalouden näkökulmasta yhteiskuntien kannattaa ennen kaikkea panostaa lasten ja nuorten liikuntaan, sanoo tutkijatohtori Perttu Laakso.
Peruskoulunsa päättäviltä kysyttiin, miksi oppimistulokset laskevat – eriytymiskehitys näkyy vastauksissa17.3.2026 13:52:57 EET | Tiedote
Siinä missä toiset nuoret saavat koulussa, kotona ja kavereiltaan runsaasti tukea ja kannustusta oppimiseen ja elämän käänteisiin, toiset kokevat jäävänsä yksin tai elävät muutoin kuormittavaa arkea. Tällöin myös opiskeluun kiinnittyminen on haastavaa. Niin ikään nuoriin kohdistuvat vaatimukset hahmottuvat nykynuorten kokemusmaailmassa eri tavoin. Osa kokee, että koulussa vaaditaan liian vähän, kun samaan aikaan toiset kuvaavat uupumista ja yhä epävarmempia tulevaisuudennäkymiä yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Yli kaksi kolmesta opetusalan työntekijästä on kohdannut väkivaltaa työssään – tuki jää usein puutteelliseksi16.3.2026 09:57:50 EET | Tiedote
Perusopetuksessa työskentelevien arki on turvattomampaa kuin usein ajatellaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia opettajista ja koulunkäynninohjaajista on kohdannut työurallaan fyysistä väkivaltaa ja 62 prosenttia väkivallalla uhkailua. Silti lähes puolessa tapauksista tilanteesta ei tehty mitään virallista ilmoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
