Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa

Konson kieltä kirjoitettiin aiemmin etiopialaisella kirjoitusjärjestelmällä, jossa jokaiselle konsonantille on oma kirjain. Konsonanttia seuraava vokaali kirjoitetaan konsonanttikirjaimeen pienellä lisämerkillä. Jokainen kirjainmerkki vastaa näin konsonantti-vokaali-tavua. Ahlbergin kerätessä aineistoa tutkimukseen konson kieliyhteisö oli parhaillaan vaihtamassa etiopialaisesta kirjoitusjärjestelmästä alfabeettiseen kirjoitusjärjestelmään, jossa suomen kielen tavoin kaikki konsonantit ja vokaalit kirjoitetaan omilla kirjainmerkeillään.
– Jos suomen kieltä kirjoitettaisiin konson vanhalla kirjoitusjärjestelmällä, niin esimerkiksi sanan ’katu’ kirjoittamiseen tarvittaisiin vain kaksi kirjainta: ’ka’ ja ’tu’. Alfabeettisessa kirjoituksessa tarvitaan neljä merkkiä: ’k’, ’a’, ’t’ ja ’u’, Ahlberg havainnollistaa kirjoitusjärjestelmän muutosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää tehokas siirtymälukutaidon opetusmenetelmä ja määritellä sen keskeisimmät sisällöt. Sitten opetukseen kehitettiin suullisia harjoituksia, joissa opeteltiin tunnistamaan ja nimeämään niitä kielen äänneyksiköitä, jotka vastaavat konson uuden oikeinkirjoituksen kirjaimia.
Ahlberg havaitsi, miten vahvasti tuttu kirjoitusjärjestelmä oli vaikuttanut lukijoidensa käsityksiin siitä, minkälaisiin äänneyksiköihin kieli voidaan jakaa. Kielen konsonantti- ja vokaaliäänteet oli vaikea oppia ymmärtämään erillisinä toisistaan ja merkitä omilla kirjaimillaan. Vaikeuksia tuotti myös äänteen pituuden hahmottaminen, sillä vaikka konson kielessä äänteen pituus tekee sanojen välillä merkityseroja – samoin kuin suomessa esimerkiksi sanat ”tuli”, ”tuuli”, etiopialaisessa kirjoituksessa pituuseroa ei yleensä merkitä.
Tuloksilla käyttöä luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa maahanmuuttajille
Monet Suomeen tulevat maahanmuuttajat osaavat lukea ja kirjoittaa kieltä, jossa käytetään konsonanttipohjaista kirjoitusjärjestelmää. Tällaisia kieliä ovat mm. arabia ja persia, Afganistanissa puhuttava pastun kieli ja Eritreassa puhuttava tigrinja sekä lukuisat Kaakkois-Aasiassa puhuttavat kielet.
Näillä kielillä luku- ja kirjoitustaidon omaavat maahanmuuttajat kohtaavat Suomeen saapuessaan uuden kielen lisäksi uuden, alfabeettisen kirjoitusjärjestelmän. Heille haaste oppia suomen kielen luku- ja kirjoitustaito on samankaltainen kuin konson alfabeettisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen Ahlbergin tutkimuksessa.
– Konson kieliyhteisössä saadut tutkimustulokset nostavat esille asioita, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota myös kehitettäessä tehokasta siirtymälukutaidon opetusmenetelmää Suomessa, väittelijä esittää.
FM Aija Katriina Ahlbergin soveltavan kielitieteen väitöskirjan "How abugida readers learn alphabetic literacy skills: The role of phonological awareness in the transfer process in the Konso language, Southwest Ethiopia" tarkastustilaisuus pidetään 17.9.2020 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä, S212. Vastaväittäjänä toimii associate professor Jeanne Kurvers (Tilburg University) ja kustoksena tutkimuskoordinaattori, FT Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Taustatietoja: Aija Katriina Ahlberg on suorittanut Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon soveltavassa kielitieteessä vuonna 1988 ja toiminut suurimman osan työurastaan lukutaitotyön neuvonantajana useissa eri kieliryhmissä Etiopiassa. Ahlbergin väitöstutkimus on saanut rahoitusta Koneen Säätiöltä.
Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8188-4
Lisätietoja: Aija Katriina Ahlberg, 040 539 1898, aijakatriina.ahlberg@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä5.11.2025 11:48:00 EET | Tiedote
Miten työelämän osaamista kehitetään tulevaisuudessa? Miten avoin koulutus voi toimia taloudellisesti? Miten avoimia koulutustuotteita kehitetään Euroopassa? Avoimen korkeakoulutuksen päivät tuovat Jyväskylään 12.–13.11.2025 kolmisensataa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kehittäjää pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
