Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa
9.7.2020 13:40:25 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Konson kieltä kirjoitettiin aiemmin etiopialaisella kirjoitusjärjestelmällä, jossa jokaiselle konsonantille on oma kirjain. Konsonanttia seuraava vokaali kirjoitetaan konsonanttikirjaimeen pienellä lisämerkillä. Jokainen kirjainmerkki vastaa näin konsonantti-vokaali-tavua. Ahlbergin kerätessä aineistoa tutkimukseen konson kieliyhteisö oli parhaillaan vaihtamassa etiopialaisesta kirjoitusjärjestelmästä alfabeettiseen kirjoitusjärjestelmään, jossa suomen kielen tavoin kaikki konsonantit ja vokaalit kirjoitetaan omilla kirjainmerkeillään.
– Jos suomen kieltä kirjoitettaisiin konson vanhalla kirjoitusjärjestelmällä, niin esimerkiksi sanan ’katu’ kirjoittamiseen tarvittaisiin vain kaksi kirjainta: ’ka’ ja ’tu’. Alfabeettisessa kirjoituksessa tarvitaan neljä merkkiä: ’k’, ’a’, ’t’ ja ’u’, Ahlberg havainnollistaa kirjoitusjärjestelmän muutosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää tehokas siirtymälukutaidon opetusmenetelmä ja määritellä sen keskeisimmät sisällöt. Sitten opetukseen kehitettiin suullisia harjoituksia, joissa opeteltiin tunnistamaan ja nimeämään niitä kielen äänneyksiköitä, jotka vastaavat konson uuden oikeinkirjoituksen kirjaimia.
Ahlberg havaitsi, miten vahvasti tuttu kirjoitusjärjestelmä oli vaikuttanut lukijoidensa käsityksiin siitä, minkälaisiin äänneyksiköihin kieli voidaan jakaa. Kielen konsonantti- ja vokaaliäänteet oli vaikea oppia ymmärtämään erillisinä toisistaan ja merkitä omilla kirjaimillaan. Vaikeuksia tuotti myös äänteen pituuden hahmottaminen, sillä vaikka konson kielessä äänteen pituus tekee sanojen välillä merkityseroja – samoin kuin suomessa esimerkiksi sanat ”tuli”, ”tuuli”, etiopialaisessa kirjoituksessa pituuseroa ei yleensä merkitä.
Tuloksilla käyttöä luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa maahanmuuttajille
Monet Suomeen tulevat maahanmuuttajat osaavat lukea ja kirjoittaa kieltä, jossa käytetään konsonanttipohjaista kirjoitusjärjestelmää. Tällaisia kieliä ovat mm. arabia ja persia, Afganistanissa puhuttava pastun kieli ja Eritreassa puhuttava tigrinja sekä lukuisat Kaakkois-Aasiassa puhuttavat kielet.
Näillä kielillä luku- ja kirjoitustaidon omaavat maahanmuuttajat kohtaavat Suomeen saapuessaan uuden kielen lisäksi uuden, alfabeettisen kirjoitusjärjestelmän. Heille haaste oppia suomen kielen luku- ja kirjoitustaito on samankaltainen kuin konson alfabeettisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen Ahlbergin tutkimuksessa.
– Konson kieliyhteisössä saadut tutkimustulokset nostavat esille asioita, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota myös kehitettäessä tehokasta siirtymälukutaidon opetusmenetelmää Suomessa, väittelijä esittää.
FM Aija Katriina Ahlbergin soveltavan kielitieteen väitöskirjan "How abugida readers learn alphabetic literacy skills: The role of phonological awareness in the transfer process in the Konso language, Southwest Ethiopia" tarkastustilaisuus pidetään 17.9.2020 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä, S212. Vastaväittäjänä toimii associate professor Jeanne Kurvers (Tilburg University) ja kustoksena tutkimuskoordinaattori, FT Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Taustatietoja: Aija Katriina Ahlberg on suorittanut Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon soveltavassa kielitieteessä vuonna 1988 ja toiminut suurimman osan työurastaan lukutaitotyön neuvonantajana useissa eri kieliryhmissä Etiopiassa. Ahlbergin väitöstutkimus on saanut rahoitusta Koneen Säätiöltä.
Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8188-4
Lisätietoja: Aija Katriina Ahlberg, 040 539 1898, aijakatriina.ahlberg@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.
Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua30.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
