Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)

Lasten hiipuva kiinnostus lukemiseen ja lukutaitotason lasku on herättänyt kasvavaa huolta viime vuosina. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää niitä tekijöitä, joiden avulla lukutaitoa voidaan tukea erityisesti heikoilla lukijoilla.

KM Pilvi Peura selvitti väitöstutkimuksessaan lasten uskomuksia omista kyvyistään lukemisessa. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka uskomukset ja lasten lukutaito kehittyivät noin vuoden mittaisen seurantajakson aikana. Tutkimukseen osallistui noin 1300 lasta 2.–5. vuosiluokalta.

Myönteiset uskomukset kannustavat oppimaan

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jo alakoulun alkuvaiheessa lasten minäpystyvyydessä, eli uskomuksissa omista kyvyistään, on eroja. Osa lapsista luotti omiin kykyihinsä lukemiseen liittyvissä tilanteissa, kun taas toiset olivat epävarmempia omista kyvyistään. Lisäksi omiin kykyihinsä uskovat lapset olivat sujuvampia lukijoita ja myös kehittyivät sujuvammiksi lukijoiksi vuoden aikana. Havainto on erityisen keskeinen, sillä erot lukutaitotasossa ovat kasvaneet, ja osa lapsista käyttää yhä vähemmän aikaa lukemiseen.

– Lukutaidon kehittymiseen kielteisesti vaikuttavien uskomusten tunnistaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää jo alakoulun varhaisvaiheesta lähtien, Peura toteaa. – Kun tunnistamme tällaisia uskomuksia, me opettajat ja vanhemmat voimme paremmin tukea lasten myönteisiä uskomuksia ja heidän lukutaitoaan.

Pystyvyysuskomukset kehittyvät eri tavoin

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa lasten yksilöllisiä kehityspolkuja. Tuloksista selvisi lasten pystyvyysuskomuksien kehittyneen hyvin eri tavoin seurantajakson aikana. Suurimmalla osalla lapsista usko omiin kykyihin vahvistui vuoden aikana, kun taas pienellä osalla lapsista usko omiin kykyihin heikkeni.

– Erityisen tärkeää olisi tunnistaa ne lapset, jotka alkavat epäillä omia kykyjään, sillä kielteisillä käsityksillä omista taidoista ja omasta pystyvyydestä voi olla monenlaisia vaikutuksia oppimiseen ja sitä kautta myös laajempaan hyvinvointiin, Peura pohtii.
Oppimisen tukitoimia suunnitellessa olisikin tärkeää ottaa nämä lasten yksilölliset kehityspolut huomioon.

Heikko lukija hyötyy kannustavasta palautteesta ja vertaiskokemuksista

Keskeistä uskomusten kehittymisessä olivat lapsen omat kokemukset lukemistilanteista. Onnistumisen kokemukset sekä myönteinen lukutaidosta saatu palaute auttoivat lasta kehittämään myönteisiä uskomuksia itsestään. Toisaalta kaikkein haitallisinta lapsen pystyvyysuskomusten kehitykselle näytti olevan se, jos lapsi koki saavansa vähemmän myönteistä ja kannustavaa palautetta sekä vertaiskokemuksia ajan myötä.

– Näyttää siltä, että osa lapsista tarvitsisi kohdennetumpaa tukea, jonka avulla autetaan lasta huomaamaan omat onnistumisensa lukemisessa, annetaan kannustavaa palautetta edistymisestä ja onnistumisista ja rakennetaan sopivia oppimisryhmittelyjä vertaiskokemusten takaamiseksi, Peura toteaa.

Lukutaidon oppimisen tukemista ja oppimisympäristöjä tulisi Peuran mukaan miettiä myös siitä näkökulmasta, miten jokainen lapsi voi uskoa omaan kykyynsä oppia ja selvitä lukemistilanteista –silloinkin, kun oppimisessa on haasteita.

KM Pilvi Peuran erityispedagogiikan väitöskirjan ”Children's self-efficacy: specificity, trajectories of change and relation to reading fluency development” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 19.6.2021 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa, Lea Pulkkisen salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Jaana Viljaranta (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Aro (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen

Tilaisuutta on mahdollista seurata verkkovälitteisesti osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-peura-190621

Lisätietoja:

Pilvi Peura, pilvi.peura@jyu.fi, puh. 040 805 4899

Pilvi Peura kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta keväällä 2006. Kasvatustieteiden maisteriksi ja erityisopettajaksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012. Peura on työskennellyt aiemmin opettajana alakoulussa, projektitutkijana Niilo Mäki Instituutissa sekä tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.

Väitöstutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot – tutkimushanketta. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos sekä Suomen Kulttuurirahasto. Tällä hetkellä Peura toimii yliopistonopettajana kasvatustieteiden laitoksella.

Julkaisutiedot: Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 397. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8705-3