Jyväskylän yliopisto

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)

Jaa

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

KM Pilvi Peuran erityispedagogiikan väitöstutkimus tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 19.6.
KM Pilvi Peuran erityispedagogiikan väitöstutkimus tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 19.6.

Lasten hiipuva kiinnostus lukemiseen ja lukutaitotason lasku on herättänyt kasvavaa huolta viime vuosina. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää niitä tekijöitä, joiden avulla lukutaitoa voidaan tukea erityisesti heikoilla lukijoilla.

KM Pilvi Peura selvitti väitöstutkimuksessaan lasten uskomuksia omista kyvyistään lukemisessa. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka uskomukset ja lasten lukutaito kehittyivät noin vuoden mittaisen seurantajakson aikana. Tutkimukseen osallistui noin 1300 lasta 2.–5. vuosiluokalta.

Myönteiset uskomukset kannustavat oppimaan

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jo alakoulun alkuvaiheessa lasten minäpystyvyydessä, eli uskomuksissa omista kyvyistään, on eroja. Osa lapsista luotti omiin kykyihinsä lukemiseen liittyvissä tilanteissa, kun taas toiset olivat epävarmempia omista kyvyistään. Lisäksi omiin kykyihinsä uskovat lapset olivat sujuvampia lukijoita ja myös kehittyivät sujuvammiksi lukijoiksi vuoden aikana. Havainto on erityisen keskeinen, sillä erot lukutaitotasossa ovat kasvaneet, ja osa lapsista käyttää yhä vähemmän aikaa lukemiseen.

– Lukutaidon kehittymiseen kielteisesti vaikuttavien uskomusten tunnistaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää jo alakoulun varhaisvaiheesta lähtien, Peura toteaa. – Kun tunnistamme tällaisia uskomuksia, me opettajat ja vanhemmat voimme paremmin tukea lasten myönteisiä uskomuksia ja heidän lukutaitoaan.

Pystyvyysuskomukset kehittyvät eri tavoin

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa lasten yksilöllisiä kehityspolkuja. Tuloksista selvisi lasten pystyvyysuskomuksien kehittyneen hyvin eri tavoin seurantajakson aikana. Suurimmalla osalla lapsista usko omiin kykyihin vahvistui vuoden aikana, kun taas pienellä osalla lapsista usko omiin kykyihin heikkeni.

– Erityisen tärkeää olisi tunnistaa ne lapset, jotka alkavat epäillä omia kykyjään, sillä kielteisillä käsityksillä omista taidoista ja omasta pystyvyydestä voi olla monenlaisia vaikutuksia oppimiseen ja sitä kautta myös laajempaan hyvinvointiin, Peura pohtii.
Oppimisen tukitoimia suunnitellessa olisikin tärkeää ottaa nämä lasten yksilölliset kehityspolut huomioon.

Heikko lukija hyötyy kannustavasta palautteesta ja vertaiskokemuksista

Keskeistä uskomusten kehittymisessä olivat lapsen omat kokemukset lukemistilanteista. Onnistumisen kokemukset sekä myönteinen lukutaidosta saatu palaute auttoivat lasta kehittämään myönteisiä uskomuksia itsestään. Toisaalta kaikkein haitallisinta lapsen pystyvyysuskomusten kehitykselle näytti olevan se, jos lapsi koki saavansa vähemmän myönteistä ja kannustavaa palautetta sekä vertaiskokemuksia ajan myötä.

– Näyttää siltä, että osa lapsista tarvitsisi kohdennetumpaa tukea, jonka avulla autetaan lasta huomaamaan omat onnistumisensa lukemisessa, annetaan kannustavaa palautetta edistymisestä ja onnistumisista ja rakennetaan sopivia oppimisryhmittelyjä vertaiskokemusten takaamiseksi, Peura toteaa.

Lukutaidon oppimisen tukemista ja oppimisympäristöjä tulisi Peuran mukaan miettiä myös siitä näkökulmasta, miten jokainen lapsi voi uskoa omaan kykyynsä oppia ja selvitä lukemistilanteista –silloinkin, kun oppimisessa on haasteita.

KM Pilvi Peuran erityispedagogiikan väitöskirjan ”Children's self-efficacy: specificity, trajectories of change and relation to reading fluency development” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 19.6.2021 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa, Lea Pulkkisen salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Jaana Viljaranta (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Aro (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen

Tilaisuutta on mahdollista seurata verkkovälitteisesti osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-peura-190621

Lisätietoja:

Pilvi Peura, pilvi.peura@jyu.fi, puh. 040 805 4899

Pilvi Peura kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta keväällä 2006. Kasvatustieteiden maisteriksi ja erityisopettajaksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012. Peura on työskennellyt aiemmin opettajana alakoulussa, projektitutkijana Niilo Mäki Instituutissa sekä tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.

Väitöstutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot – tutkimushanketta. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos sekä Suomen Kulttuurirahasto. Tällä hetkellä Peura toimii yliopistonopettajana kasvatustieteiden laitoksella.

Julkaisutiedot: Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 397. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8705-3

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

KM Pilvi Peuran erityispedagogiikan väitöstutkimus tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 19.6.
KM Pilvi Peuran erityispedagogiikan väitöstutkimus tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 19.6.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä15.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 2‒6-vuotiaiden päiväkotilasten digimedian käyttöä ja liikunnallista leikkiaikaa yhdessä vanhemman kanssa. Tulosten mukaan vanhempien osallistuessa paljon lapsen digiaikaan, osallistuivat he paljon myös liikunnalliseen leikkiaikaan. Vanhemmat osallistuivat lastensa digiaikaan arkena 40 prosenttia ja viikonloppuisin lähes puolet lapsen kokonaisdigiajasta. Vanhempien osallistuminen lastensa liikunnalliseen leikkiin oli keskimäärin hieman vähäisempää.

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme