Jyväskylän yliopisto

Väitös 24.1.2020: Luku- ja laskutaito kehittyvät yhtä matkaa (Korpipää)

Jaa

Luku- ja laskutaidon kehityksellä on merkittävä yhteys. YTM Heidi Korpipään väitöstyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa luku- ja laskutaitojen päällekkäisyyttä alakoulusta yläkouluun. Tutkimus osoitti, että päällekkäisyys on havaittavissa jo varhain ja ennustettavissa esikouluiän alkuvalmiuksilla, jotka liittyvät näiden taitojen automatisoitumiseen.

Vaikeudet sujuvan luku- ja peruslaskutaidon saavuttamisessaesiintyvät usein yhdessä, ja ne vaikeuttavat luetun ymmärtämistä ja vaativammista laskutehtävistä selviämistä, Korpipää kertoo.

– Samanaikaisten oppimisvaikeuksien syitä ei kuitenkaan vielä tunneta hyvin, koska aiemmissa tutkimuksissa luku- ja laskutaidon kehitystä on tarkasteltu erillään. Tieto luku- ja laskutaidon päällekkäisyydestä taitojen kehityksen eri vaiheissa ja taustalla vaikuttavista kognitiivisista mekanismeista on tärkeää oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi ja tehokkaiden interventioiden kehittämiseksi, hän jatkaa.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin luku- ja laskutaidon kehityksen päällekkäisyyttä peruskoulun ensimmäisellä ja seitsemännellä luokalla sekä päällekkäisyyttä ennustavia esikouluiän alkuvalmiuksia laajassa Alkuportaat-pitkittäisaineistossa. Noin 45-50% lukemisen ja laskemisen taitotason vaihtelusta on yhteistä näille taidoille ensimmäisellä ja noin 30-35 % edelleen seitsemännellä luokalla.

Luku- ja laskutaidon päällekkäisyyttä (ts. yhteistä taitotasoa) ennustivat erityisesti kielelliset ja matemaattiset alkuvalmiudet (fonologinen tietoisuus, kirjaintuntemus, nopean nimeämisen taidot ja lukujonotaidot), mutta myös yleisemmät tiedonkäsittelytaidot, kuten työmuisti. Ennustajat olivat kuitenkin osittain erilaisia kehityksen eri vaiheissa. Esimerkiksi fonologinen tietoisuus eli kyky hahmottaa sanojen äänteitä ennusti päällekkäisyyttä lähinnä taitojen kehityksen alkuvaiheessa, kun taas nopea sarjallinen nimeäminen ja lukujonotaidot olivat voimakkaimpia ennustajia läpi kouluvuosien.

Tulokset osoittivat myös, että erilaiset luku- ja laskutaidon päällekkäisyyttä ennustavat alkuvalmiudet ovat suurimmalla osalla lapsista voimakkaasti yhteydessä toisiinsa jo esikouluiässä. Tämä ennakoi myös voimakkaampaa luku- ja laskutaidon päällekkäisyyttä läpi kouluvuosien kuin eri tasoilla olevat luku- ja laskutaidon alkuvalmiudet, jotka taitoviiveyhdistelmästä riippuen ennakoivat päällekkäisyyttä joko taitojen kehityksen alkuvaiheessa tai myöhemmässä vaiheessa.

Luku- ja laskutaito kehittyvät yhtä matkaa läpi kouluvuosien osittain yhteisen tiedonkäsittelytaustan vuoksi. Taustalla vaikuttavat mekanismit liittyvät visuaalis-verbaalisten yhteyksien muodostamiseen ja mieleen palauttamiseen, joita tarvitaan sekä luku- että laskutaidon automatisoitumisessa. Kehityksen viiveet näissä alkuvalmiuksissa tulisi ottaa huomioon tukitoimia suunniteltaessa ja seurata molempien taitojen kehitystä. Erityisesti niiden lasten tukeminen on tärkeää jo ennen kouluikää, joilla ilmenee kehitysviiveitä kaikissa luku- ja laskutaidon päällekkäisyyttä ennustavissa tiedonkäsittelytaidoissa.

YTM Heidi Korpipään psykologian väitöskirjan "Overlap between reading and arithmetic skills from primary to lower secondary school and underlying cognitive mechanisms" tarkastustilaisuus pidetään 24.1.2020 alkaen klo 12.00 yliopiston Vanhassa juhlasalissa S 212. Vastaväittäjänä on professori Erno Lehtinen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 181, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8023-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8023-8 (PDF).

Taustatietoa:

Heidi Korpipää on kirjoittanut ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi kehityspsykologia pääaineenaan Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008. Korpipää on työskennellyt psykologisten aineiden opettajana Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa ja väitöstutkimuksen parissa vuodesta 2015 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tohtorikoulutettavana. Tällä hetkellä hän työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Matematiikan maailmaan -hankkeessa.

Lisätietoja:

Heidi Korpipää, puh. 050 5356678, heidi.m.korpipaa@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme