Väitös 7.12.2019: Perinteisiä sukupuolirooleja vahvistetaan paikallisella hoivapolitiikalla (Sihto)

Tutkimuksessaan Sihto analysoi sekä hoivapolitiikkaa koskevia asiakirjoja että työssäkäyvien äitien ja iäkästä omaistaan hoitavien naisten ryhmähaastatteluaineistoja Jyväskylässä.
– Työn ja hoivan yhteensovittaminen on jo pitkään ollut näkyvästi esillä niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussa. Mediassa kiertää kuvauksia ruuhkavuosien keskellä elävistä työssäkäyvistä vanhemmista, ja viimevuosina keskustelu on laajentunut myös ansiotyön ja iäkkäiden omaisten hoivan yhdistämisen mahdollisuuksiin, Sihto taustoittaa tutkimustaan.
Suomessa keskustelu ja tutkimus työn ja hoivan yhteensovittamisesta liikkuu pääasiassa kansallisella tasolla. Kysymykset paikallisuudesta eivät ole perinteisesti sopineet yhteen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanteen kanssa, koska se korostaa tasavertaisia mahdollisuuksia asuinpaikkaan katsomatta.
– Arkielämässä työn ja hoivan yhteensovittamisen ehtoja määrittävät kuitenkin monet paikalliset tekijät, kuten paikallisten työmarkkinoiden työllisyystilanne, kunnallisella tasolla toteutettu sosiaalipolitiikka ja tarjotut hyvinvointipalvelut, Sihto huomauttaa.
Valinnanvapaus hyödyttää keskiluokkaisia naisia
Tutkimus paljastaa paikallisen hoivapolitiikan kehittyneen kohti palveluiden laajempaa markkinoitumista sekä yksilöiden ja perheiden kasvavaa hoivavastuuta. Nämä toimivat usein naisille perinteisesti lankeavaa hoivaroolia vahvistaen.
Kehityskulku voi johtaa myös siihen, että jako naisryhmien välillä syvenee: Yksilöiden valinnanvapautta korostava politiikka on perinteisesti hyödyttänyt erityisesti keskiluokkaisia naisia. Heillä on usein taloudellisia resursseja, vakaa asema työmarkkinoilla ja tätä kautta myös neuvottelu- ja liikkumatilaa työtä sekä hoivaa koskevissa päätöksissä.
Aineiston analyysi osoittaa, että haastatellut naiset saavuttivat usein jaetun ymmärryksen siitä, millaiset hoivaan liittyvät ratkaisut ovat moraalisia tai oikeita erilaisissa tilanteissa. Nämä käsitykset heijastelevat haastateltavien henkilökohtaisia tunteita, mutta myös laajempia hoivaan liittyviä kulttuurisia ihanteita sekä sukupuolittuneita odotuksia.
– Keskustelujen voi lisäksi nähdä peilaavan kansallisen tason ihanteita, joissa naisten kotiäitiys rakentuu osaksi ”hyvää äitiyttä” ja jossa erityisesti iäkkäiden vanhempien tyttäret kohtaavat kulttuurisia odotuksia osallistua vanhempiensa hoivaan, Sihto kertoo.
Sukupuolittuneisuus tulisi tehdä näkyväksi
Sukupuoli mainittiin ryhmähaastatteluissa harvoin, ja se oli laajalti näkymätön myös paikallisissa hoivapolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa. Hiljaisuus sukupuolen tematiikan ympärillä voi piilottaa sukupuolittuneita rakenteita sekä hankaloittaa paikallisella tasolla tapahtuvaa kehitystä kohti tasa-arvoa.
Sihdon mukaan lakien ja politiikkamuutosten vaikutuksia tulisi arvioida entistä enemmän kunnallisella tasolla, jossa lakeja pannaan täytäntöön ja jossa niiden vaikutukset ihmisten jokapäiväiseen elämään ovat konkreettisimmin nähtävissä. Tämä auttaisi tekemään myös sukupuolittuneisuuden näkyväksi ja silloin rakenteita ja asenteita olisi mahdollista haastaa.
YTM Tiina Sihdon yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Placing women? How locality shapes women's opportunities for reconciling work and care" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vanessa May (University of Manchester) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Aika: 7.12.2019 12:00–15:00
Paikka: Seminaarinmäki, S212
Lisätietoja:
Tiina Sihto, tiina.sihto@jyu.fi, 040 805 5078
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Tiina Sihto (s. 1987, Ilmajoki) kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiosta vuonna 2006 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta vuonna 2013 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka. Hän on työskennellyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella yhteiskuntapolitiikan tohtorikoulutettavana, yliopistonopettajana ja projektitutkijana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta), Keski-Suomen rahaston sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare, Suomen Akatemia 2018-2025) rahoituksella.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 153, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7935-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66146
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme