Väitös 7.12.2019: Perinteisiä sukupuolirooleja vahvistetaan paikallisella hoivapolitiikalla (Sihto)
Tutkimuksessaan Sihto analysoi sekä hoivapolitiikkaa koskevia asiakirjoja että työssäkäyvien äitien ja iäkästä omaistaan hoitavien naisten ryhmähaastatteluaineistoja Jyväskylässä.
– Työn ja hoivan yhteensovittaminen on jo pitkään ollut näkyvästi esillä niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussa. Mediassa kiertää kuvauksia ruuhkavuosien keskellä elävistä työssäkäyvistä vanhemmista, ja viimevuosina keskustelu on laajentunut myös ansiotyön ja iäkkäiden omaisten hoivan yhdistämisen mahdollisuuksiin, Sihto taustoittaa tutkimustaan.
Suomessa keskustelu ja tutkimus työn ja hoivan yhteensovittamisesta liikkuu pääasiassa kansallisella tasolla. Kysymykset paikallisuudesta eivät ole perinteisesti sopineet yhteen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanteen kanssa, koska se korostaa tasavertaisia mahdollisuuksia asuinpaikkaan katsomatta.
– Arkielämässä työn ja hoivan yhteensovittamisen ehtoja määrittävät kuitenkin monet paikalliset tekijät, kuten paikallisten työmarkkinoiden työllisyystilanne, kunnallisella tasolla toteutettu sosiaalipolitiikka ja tarjotut hyvinvointipalvelut, Sihto huomauttaa.
Valinnanvapaus hyödyttää keskiluokkaisia naisia
Tutkimus paljastaa paikallisen hoivapolitiikan kehittyneen kohti palveluiden laajempaa markkinoitumista sekä yksilöiden ja perheiden kasvavaa hoivavastuuta. Nämä toimivat usein naisille perinteisesti lankeavaa hoivaroolia vahvistaen.
Kehityskulku voi johtaa myös siihen, että jako naisryhmien välillä syvenee: Yksilöiden valinnanvapautta korostava politiikka on perinteisesti hyödyttänyt erityisesti keskiluokkaisia naisia. Heillä on usein taloudellisia resursseja, vakaa asema työmarkkinoilla ja tätä kautta myös neuvottelu- ja liikkumatilaa työtä sekä hoivaa koskevissa päätöksissä.
Aineiston analyysi osoittaa, että haastatellut naiset saavuttivat usein jaetun ymmärryksen siitä, millaiset hoivaan liittyvät ratkaisut ovat moraalisia tai oikeita erilaisissa tilanteissa. Nämä käsitykset heijastelevat haastateltavien henkilökohtaisia tunteita, mutta myös laajempia hoivaan liittyviä kulttuurisia ihanteita sekä sukupuolittuneita odotuksia.
– Keskustelujen voi lisäksi nähdä peilaavan kansallisen tason ihanteita, joissa naisten kotiäitiys rakentuu osaksi ”hyvää äitiyttä” ja jossa erityisesti iäkkäiden vanhempien tyttäret kohtaavat kulttuurisia odotuksia osallistua vanhempiensa hoivaan, Sihto kertoo.
Sukupuolittuneisuus tulisi tehdä näkyväksi
Sukupuoli mainittiin ryhmähaastatteluissa harvoin, ja se oli laajalti näkymätön myös paikallisissa hoivapolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa. Hiljaisuus sukupuolen tematiikan ympärillä voi piilottaa sukupuolittuneita rakenteita sekä hankaloittaa paikallisella tasolla tapahtuvaa kehitystä kohti tasa-arvoa.
Sihdon mukaan lakien ja politiikkamuutosten vaikutuksia tulisi arvioida entistä enemmän kunnallisella tasolla, jossa lakeja pannaan täytäntöön ja jossa niiden vaikutukset ihmisten jokapäiväiseen elämään ovat konkreettisimmin nähtävissä. Tämä auttaisi tekemään myös sukupuolittuneisuuden näkyväksi ja silloin rakenteita ja asenteita olisi mahdollista haastaa.
YTM Tiina Sihdon yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Placing women? How locality shapes women's opportunities for reconciling work and care" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vanessa May (University of Manchester) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Aika: 7.12.2019 12:00–15:00
Paikka: Seminaarinmäki, S212
Lisätietoja:
Tiina Sihto, tiina.sihto@jyu.fi, 040 805 5078
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Tiina Sihto (s. 1987, Ilmajoki) kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiosta vuonna 2006 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta vuonna 2013 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka. Hän on työskennellyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella yhteiskuntapolitiikan tohtorikoulutettavana, yliopistonopettajana ja projektitutkijana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta), Keski-Suomen rahaston sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare, Suomen Akatemia 2018-2025) rahoituksella.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 153, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7935-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66146
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme