Väitös 8.4.2020: Ulkosuomalaiset ovat osa Suomen kielivarantoa (Imppola)

Imppolan väitös osoittaa, että tutkituissa kouluissa opiskelleet nuoret arvostavat kulttuurisesti moninaista taustaansa ja tuntevat kuuluvansa suomalaisten joukkoon. Vapaaehtoinen Suomi-koulutoiminta tukee vanhempia monikielisyyskasvatuksessa ja tarjoaa yhteisöllistä vertaistukea. Samalla se laajensi suomen kielen käyttömahdollisuuksia kodin ulkopuolelle sekä tutustutti nuoria monipuolisesti Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin.

Tutkimus kuuluu soveltavan kielentutkimuksen alaan. Tutkimuksessaan Imppola tarkasteli Saksan suomikoululaisten, heidän vanhempiensa ja opettajien käsityksiä Suomesta ja suomen kielestä. Tutkimusaineisto koostui eri osallistujaryhmille suunnatuista kyselyistä, teemahaastatteluista, kielellisiä muotokuvista sekä suomikoululaisten omaelämäkertakirjoitelmista.

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan

Imppolan mukaan saksansuomalaisilla nuorilla on kiinteät siteet Suomeen, ja he olisivat valmiita käyttämään tietojaan ja taitojaan laajemmin. Imppolan käsityksen mukaan ulkosuomalaisten osaaminen on toistaiseksi tuntematon ja vain vähän käytetty resurssi.

Tutkimuksella saatiin uutta tietoa kotoutumisesta ja toisen ja kolmannen polven ulkosuomalaisten kulttuurisen minäkuvan muodostumisesta ja suomen kielen säilymisestä Suomen ulkopuolella.

Nuoret toivovat lisää tavoitteellisuutta

Tutkimus tuotti lisätietoa Suomi-koulujen toiminnan kehittämiseksi.

- Saksansuomalaiset nuoret kokivat oppineensa Suomi-koulussa asioita, joita kotona ei tullut käsiteltyä, kuten esimerkiksi kielioppia, Imppola kertoo.

Nuoret pitivät opetusta osittain tasoltaan turhan vaatimattomana. Heidän mielestään opetuksen tavoitteellisuutta voitaisiin lisätä. Tutkimus osoitti, että vanhemmat arvostavat Suomi-koulun tarjoamaa vertaistukea ja sosiaalista ympäristöä.

Suomi-koulut ovat Opetushallituksen tukemia ulkomailla toimivia täydentävää opetusta järjestäviä kielikouluja. Niiden tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kotona opittua suomen tai ruotsin kielen taitoa ja tutustuttaa oppilaita suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on noin 140 eri puolilla maailmaa ja niissä opiskelee yli 4000 lasta ja nuorta. Saksassa toimii 23 Suomi-koulua, joissa on runsas 800 oppilasta.

FM Leila Imppolan soveltavan kielitieteen väitöskirjan "”Suomi sydämessä” – Saksansuomalaisten Suomi-koulun oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa käsityksiä Suomesta, suomen kielestä ja Suomi-koulusta" tarkastustilaisuus pidetään 8.4.2020 klo 15.00. Vastaväittäjänä assistant professor Anu Muhonen (University of Toronto) ja kustoksena erikoistutkija, FT Sabine Ylönen (Jyväskylän yliopisto).

Väitös järjestetään etäyhteydellä. Sitä voi seurata osoitteessa: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/02/8-4-2020-fm-leila-imppola-humanistis-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta-soveltava-kielitiede-solki

Julkaisutiedot

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, numero 201, 333 s., Jyväskylä 2020, URN:ISBN:978-951-39-8105-1
ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8105-1 (PDF), Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8105-1

Lisätietoja:

Laila Imppola, +49-173-6132237, leila.m.imppola@student.jyu.fi

tiedottaja Anitta Kananen, puh. +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi

Taustatiedot:

Imppola kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylässä Kesyn lukiosta vuonna 1981. Tämän jälkeen hän opiskeli tietotekniikkaa ja työskenteli tietotekniikan asiantuntijatehtävissä mm. Kustannusosakeyhtiö Otavalla ja Nokia Matkapuhelimet Oy:llä.

Myöhemmin hän opiskeli kulttuurihistoriaa ja kieliä Turun yliopistossa. Filosofian maisteriksi hän valmistui Turun yliopistosta 2008. Muutto Saksaan, jossa hän on pääsääntöisesti asunut vuodesta 1992 alkaen, suuntasi kiinnostuksen uusille urille. Kiinnostuksen kohteeksi nousivat monikielisyys ja kansainvälisyyskasvatus.

Vuodesta 1999 alkaen hän on työskennellyt suomen kielen tuntiopettajana Düsseldorfin seudulla. Vuosina 2018−2020 Imppola on työskennellyt Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa tohtorikoulutettavana. Suomi-koulutyötä hän on tehnyt vuodesta 1993 hallinto- ja opetustehtävissä. Imppolan tutkimus on saanut rahoitusta Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.