Väitös 9.12.: Laaja-alaiset oppimisvaikeudet näkyvät yhteiskunnassa – tutkimustieto ja tukitoimet puuttuvat (Peltopuro)

 PsM Minna Peltopuro tarkasteli väitöskirjassaan laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, jotka vain harvoin ovat olleet tieteellisen tutkimuksen keskiössä, vaikka ilmiö on tuttu käytännön työssä esimerkiksi kouluissa, terveydenhuollossa ja työvoimatoimistoissa.

”Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia kuvaa keskimääräistä alhaisempi kognitiivinen kyky, sekä käytännön toimintakyvyn haasteet, kuten vaikeudet kouluaineissa, jatko-opinnoissa, sosiaalisissa suhteissa tai työelämässä”, Peltopuro kuvaa.

Tutkimuskirjallisuudessa laaja-alaisen oppimisvaikeuden määritelmässä henkilön älykkyysosamäärä on noin 70–85, joka on keskimääräistä älykkyysosamäärää alhaisempi, mutta jää kehitysvammaisuuden rajan yläpuolelle. Arviot laaja-alaisen oppimishäiriön esiintyvyydestä väestössä vaihtelevat noin 10 % tienoilla.

Nykyään esimerkiksi paljon tutkituille aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriölle (ADHD), autismikirjon häiriöille ja lukivaikeudelle on olemassa selkeät suuntaviivat, jotka helpottavat diagnoosin tekemistä, kuntoutusta ja yhteiskunnallista tukea ja sitä kautta tuovat hyötyjä monille ihmisille ja heidän perheilleen. Tutkimuksen vähäisen määrän takia laaja-alaisista oppimisvaikeuksista ei sen sijaan ole muodostettu virallista diagnoosia, määritelmää tai käytännön suuntaviivoja. Tämän seurauksena myös kohdennetun tuen toimet ovat vajavaiset.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet lisäävät syrjäytymisriskiä

Tutkimuksissa hyödynnettiin sekä kansainvälistä kirjallisuuskatsausta että laajaa, väestöpohjaista suomalaista aineistoa.

Tutkimuksissa hyödynnettiin sekä kansainvälistä kirjallisuutta että laajaa, väestöpohjaista suomalaista aineistoa.

”Henkilöillä, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, on myös selviä, monimuotoisia riskejä hyvinvoinnille läpi elämänkaaren. Kognitiiviset ja akateemiset vaikeudet, sosiaaliset haasteet, sekä koulutuksen, työelämän ja mielenterveyden ongelmat näyttäytyivät tutkimuksessa selvästi suurempina kuin verrokeilla”, Peltopuro kertoo.

Esimerkiksi riski vakaviin mielenterveyden ongelmiin oli 3,4-kertainen ja työkyvyttömyyteen 2,7-kertainen verrattuna Suomen muuhun väestöön. Lisäksi laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin liittyy myös selvä syrjäytymisen riski matalan koulutustason, epävarman työelämän sekä suuren mielenterveysongelmien esiintyvyyden vuoksi.
Tutkimuksessa ilmenneistä selvistä riskeistä huolimatta laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat olleet lähes näkymättömiä tutkimuskirjallisuudessa. Aiheesta kaivataan lisää käytännössä kaikkea tutkimusta, tutkija painottaa.

Tutkimusten lisäksi kohdennettu yhteiskunnallinen tuki puuttuu. Jotta tämä mahdollistuisi, laaja-alaiset oppimisvaikeudet tulisi systemaattisesti tunnistaa kaikissa elämän vaiheissa.

”Ilmiöstä tulisi myös keskustella niin yhteiskunnallisesti kuin poliittisesti, sillä tarve virallisesti sovituille toimintaperiaatteille on ilmeinen. Meidän tulisi päästä yhteisymmärrykseen käytetystä termistä, diagnostiikasta, käytännön suuntaviivoista sekä työllisyyden tukemisesta,” Peltopuro summaa.

PsM Minna Peltopuron psykologian väitöskirjan "Borderline intellectual functioning – exploring the invisible" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 9.12.2022 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S 212).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Matti Koivikko (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Vesa Närhi (Jyväskylän yliopisto). Väitöskirja on luettavissa verkossa.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi ja sitä voi seurata streamina.

Lisätietoja

Minna Peltopuro, minna@peltopuro.fi Puh. 050 307 5687

Minna Peltopuro valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005 ja on valmistumisestaan lähtien työskennellyt kliinisenä psykologina mm. koulupsykologina ja neuropsykologina. Vuodesta 2016 eteenpäin Peltopuro on toiminut Riihimäen Terapiakulmassa lasten ja nuorten neuropsykologisen kuntoutuksen parissa. Hän on saanut neuropsykologian erikoispsykologin pätevyyden Helsingin yliopistosta vuonna 2019.