Väitös 9.12.: Laaja-alaiset oppimisvaikeudet näkyvät yhteiskunnassa – tutkimustieto ja tukitoimet puuttuvat (Peltopuro)
Vaikka laaja-alainen oppimisvaikeus näkyy ilmiönä yhteiskunnan eri osa-alueilla, on tutkimustieto ja sen seurauksena kohdennettu tuki, hyvin vajavaista. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kerätä laaja-alaisista oppimisvaikeuksista mahdollisimman paljon tietoa yksilöllisestä, yhteiskunnallisesta sekä neurokognitiivisesta näkökulmasta.
PsM Minna Peltopuro tarkasteli väitöskirjassaan laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, jotka vain harvoin ovat olleet tieteellisen tutkimuksen keskiössä, vaikka ilmiö on tuttu käytännön työssä esimerkiksi kouluissa, terveydenhuollossa ja työvoimatoimistoissa.
”Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia kuvaa keskimääräistä alhaisempi kognitiivinen kyky, sekä käytännön toimintakyvyn haasteet, kuten vaikeudet kouluaineissa, jatko-opinnoissa, sosiaalisissa suhteissa tai työelämässä”, Peltopuro kuvaa.
Tutkimuskirjallisuudessa laaja-alaisen oppimisvaikeuden määritelmässä henkilön älykkyysosamäärä on noin 70–85, joka on keskimääräistä älykkyysosamäärää alhaisempi, mutta jää kehitysvammaisuuden rajan yläpuolelle. Arviot laaja-alaisen oppimishäiriön esiintyvyydestä väestössä vaihtelevat noin 10 % tienoilla.
Nykyään esimerkiksi paljon tutkituille aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriölle (ADHD), autismikirjon häiriöille ja lukivaikeudelle on olemassa selkeät suuntaviivat, jotka helpottavat diagnoosin tekemistä, kuntoutusta ja yhteiskunnallista tukea ja sitä kautta tuovat hyötyjä monille ihmisille ja heidän perheilleen. Tutkimuksen vähäisen määrän takia laaja-alaisista oppimisvaikeuksista ei sen sijaan ole muodostettu virallista diagnoosia, määritelmää tai käytännön suuntaviivoja. Tämän seurauksena myös kohdennetun tuen toimet ovat vajavaiset.
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet lisäävät syrjäytymisriskiä
Tutkimuksissa hyödynnettiin sekä kansainvälistä kirjallisuuskatsausta että laajaa, väestöpohjaista suomalaista aineistoa.
Tutkimuksissa hyödynnettiin sekä kansainvälistä kirjallisuutta että laajaa, väestöpohjaista suomalaista aineistoa.
”Henkilöillä, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, on myös selviä, monimuotoisia riskejä hyvinvoinnille läpi elämänkaaren. Kognitiiviset ja akateemiset vaikeudet, sosiaaliset haasteet, sekä koulutuksen, työelämän ja mielenterveyden ongelmat näyttäytyivät tutkimuksessa selvästi suurempina kuin verrokeilla”, Peltopuro kertoo.
Esimerkiksi riski vakaviin mielenterveyden ongelmiin oli 3,4-kertainen ja työkyvyttömyyteen 2,7-kertainen verrattuna Suomen muuhun väestöön. Lisäksi laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin liittyy myös selvä syrjäytymisen riski matalan koulutustason, epävarman työelämän sekä suuren mielenterveysongelmien esiintyvyyden vuoksi.
Tutkimuksessa ilmenneistä selvistä riskeistä huolimatta laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat olleet lähes näkymättömiä tutkimuskirjallisuudessa. Aiheesta kaivataan lisää käytännössä kaikkea tutkimusta, tutkija painottaa.
Tutkimusten lisäksi kohdennettu yhteiskunnallinen tuki puuttuu. Jotta tämä mahdollistuisi, laaja-alaiset oppimisvaikeudet tulisi systemaattisesti tunnistaa kaikissa elämän vaiheissa.
”Ilmiöstä tulisi myös keskustella niin yhteiskunnallisesti kuin poliittisesti, sillä tarve virallisesti sovituille toimintaperiaatteille on ilmeinen. Meidän tulisi päästä yhteisymmärrykseen käytetystä termistä, diagnostiikasta, käytännön suuntaviivoista sekä työllisyyden tukemisesta,” Peltopuro summaa.
PsM Minna Peltopuron psykologian väitöskirjan "Borderline intellectual functioning – exploring the invisible" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 9.12.2022 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S 212).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Matti Koivikko (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Vesa Närhi (Jyväskylän yliopisto). Väitöskirja on luettavissa verkossa.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi ja sitä voi seurata streamina.
Lisätietoja
Minna Peltopuro, minna@peltopuro.fi Puh. 050 307 5687
Minna Peltopuro valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005 ja on valmistumisestaan lähtien työskennellyt kliinisenä psykologina mm. koulupsykologina ja neuropsykologina. Vuodesta 2016 eteenpäin Peltopuro on toiminut Riihimäen Terapiakulmassa lasten ja nuorten neuropsykologisen kuntoutuksen parissa. Hän on saanut neuropsykologian erikoispsykologin pätevyyden Helsingin yliopistosta vuonna 2019.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
viestinta@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
IT ja neurotiede yhdistävät voimansa uudessa Erasmus-maisteriohjelmassa27.1.2023 10:09:00 EET | Tiedote
Tieteen läpimurrot tapahtuvat usein useiden tieteenalojen risteyksissä. Syksyllä 2023 aloittava kansainvälinen Erasmus Mundus maisteriohjelma, NeuroData, yhdistää Jyväskylässä datatiedettä ja neurotiedettä.
Jyväskylän yliopisto viettää 160. juhlavuottaan sivistystä ja tasa-arvoa korostaen27.1.2023 08:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston juuret ulottuvat vuoteen 1863 ja ensimmäiseen suomenkieliseen opettajankoulutusseminaariin. Yliopisto juhlii 160-vuotista historiaansa nostamalla esiin sivistyksen ja tasa-arvon merkityksen, ovathan seminaarin perustajan Uno Cygnaeuksen uraauurtavat tavoitteet koulutuksen yhdenvertaisuudesta edelleen ajankohtaisia.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu sallii tekoälyn käytön opiskelussa26.1.2023 14:10:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on luonut ensimmäiset toimintaohjeet tekoälysovellusten ja kielimallien käytölle opintotehtävissä. Linjaus on lähtökohtaisesti salliva, koska opiskelijat halutaan opastaa hyödyntämään kehittyvää teknologiaa oikein ja vastuullisesti.
Kantokääpä ei kilpaile koolla vaan jälkeläisten määrällä26.1.2023 09:30:00 EET | Tiedote
Suomalaistutkijat selvittivät ensimmäisinä maailmassa sienten itiötuotannon määrää ja lajien välistä vaihtelua luonnossa koko kasvukauden aikana. Tutkimusaineistossa oli lähes 100 lahopuulla elävää sienilajia, joilta kerättiin itiötuotantonäytteitä kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan.
Jyväskylässä jatketaan nuorten osaamisen arviointia – PISA 2025 -tutkimuksen kansallinen toteutus Koulutuksen tutkimuslaitokselle26.1.2023 07:05:27 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö kilpailutti OECD:n PISA 2025 -tutkimuksen Suomen osuuden joulukuussa 2022 ja valitsi sen toteuttajaksi Jyväskylän yliopiston ja Tampereen korkeakouluyhteisön yhteenliittymän. Tutkimuksen kansallinen keskus säilyy Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella (KTL), ja kansallisena tutkimusjohtajana jatkaa KT, yliopistotutkija Arto Ahonen. PISA-tutkimuksen kokonaiskesto on viisi vuotta, sopimus tehdään vuosille 2023–2027 ja se on arvoltaan lähes kolme miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme