Väitös: Demokratian murros haastaa kuntia kokonaisvaltaiseen muutokseen
Demokratian murroskehitys näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti edustuksellisen demokratian ongelmina. Tämä kehitys vaikuttaa myös kuntiin, jotka ovat lähimpänä kansalaisia oleva hallinnon taso Suomessa. Käytännössä pyrkimys vastata demokratian murroksen tuomiin haasteisiin ilmenee esimerkiksi yhteiskunnallisena osallisuuspuhuntana, lainsäädäntönä, erilaisina ohjelmina sekä kansalaisten odotuksina. Useat kunnat ovat viime vuosina paitsi reagoineet näihin odotuksiin, myös proaktiivisesti kehittäneet osallistumisen tapoja ja luoneet laajempia osallistumisen toimintamalleja, jotta osallistuminen kiinnittyisi paremmin osaksi kunnan hallinnan arkea.
Tutkija Kaisa Kurkela tutkii artikkeliväitöskirjassaan kunnan hallinnan avautumista demokratian murroksen kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään demokraattisen murroksen ilmenemistä kunnassa sekä kunnan hallinnan avautumisen edellytyksiä. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan näiden myötä tapahtuvaa kunnan muutosta. Tutkimus kuroo yhteen demokratian murrokseen, julkisen hallinnan avautumiseen ja kuntien muutokseen liittyviä näkökulmia.
Hallinnan avautumiseen liittyy pyrkimys vakiinnuttaa kansalaisten ja muiden ryhmien osallistuminen aidoksi ja vaikuttavaksi osaksi kunnan toimintaa. Avautuminen ei tapahdu itsestään, vaan se haastaa kuntaorganisaatiota kokonaisvaltaisesti edellyttäen uusia käytänteitä ja toimintaa. Konkreettisesti kyse voi olla osallistumisen eri tapojen kokeilemisesta, riittävästä innokkuudesta ja osaamisesta asioiden edistämiseksi.
Avautuvan hallinnan ideaalit saattavat törmätä kunnassa perinteisiin ja totuttuihin hallinnoinnin tapoihin. Erilaisten kansalaisten osallistumisen tapojen sovittaminen byrokraattiseen tai managerialistiseen hallintaan nojaaviin toimintatapoihin voi olla vaikeaa esimerkiksi osallistumisen toteuttamiselle, vakiinnuttamiselle ja arvioinnille asetettujen erilaisten odotusten vuoksi. Osallistumisen vakiinnuttaminen edellyttää huomion kiinnittämistä kunnan hallinnon rakenteisiin, kulttuuriin ja toimintatapoihin.
– Kuntaorganisaation näkökulmasta hallinnan avautuminen edellyttää kansalaisten osallistumista edistävää aitoa johtamista, tukea sekä monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistyötä organisaatiossa. Kunnissa luodaan edellytykset sille, että kansalaisten osallistuminen olisi aidosti vaikuttavaa ja että se olisi osa arjen toimintaa. Tämä voi tarkoittaa myös totuttujen tapojen ja sääntöjen kyseenalaistamista, Kurkela kertoo.
Demokratian murros ja siihen liittyvät odotukset kunnan hallinnan avautumisesta muuttavat myös kuntainstituutiota. Samalla kuitenkin tämä suhde on molemminpuolinen, ja kunnilla on mahdollisuus myös muuttaa ja rikastaa demokratiakäsityksiä. Institutionaalinen muutos on kuitenkin hidas prosessi.
– Demokratian murros on iso yhteiskunnallinen kysymys, ja siksi se tulisikin nähdä vahvemmin osana myös kuntien johtamista sen sijaan, että osallistuminen vastuutettaisiin ainoastaan siihen erikoistuneille ammattilaisille. Osallistumisen kysymykset myös palautuvat perustavanlaatuisiin kunnan roolia määrittäviin tekijöihin, kuten niiden itsehallinnolliseen asemaan ja julkiseen tehtävään, Kurkela summaa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Kurkelan kunta- ja aluejohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Demokratian murros ja kuntien avautuva hallinta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 7.10.2022, klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Vakkala Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Jenni Airaksinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Kurkela
050 4377 589
kaisa.kurkela@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme