Tampereen yliopisto

Väitös: Ihohaavojen nuoleminen ei kannata – syljen entsyymi ei nopeuta paranemista

Jaa
Syljen sisältämä hiilihappoanhydraasi 6 -entsyymi ei nopeuta ihohaavojen paranemista. LL Toini Pemmari havaitsi ihohaavojen paranemiseen keskittyvässä väitöstutkimuksessaan myös, että synteettinen peptidi nimeltä tCRK hakeutuu ihohaavoihin ja normaaliin ihoon. Näiden tulosten lisäksi väitöskirja sisältää uutta tietoa interleukiini-13-nimisen tulehduksenvälittäjäaineen yhteydestä ihosyövän kehittymiseen kokeellisessa mallissa.
Toini Pemmari (Kuva: Antti Pemmari).
Toini Pemmari (Kuva: Antti Pemmari).

Pienet ihohaavat ovat hyvin yleisiä ja tavallisesti ne paranevat ilman erityisiä toimenpiteitä. Krooniset haavat ovat kuitenkin iso ongelma terveydenhuollossa, ja uusia hoitokeinoja tarvitaan. Pemmarin väitöstutkimus keskittyi uusiin, aikaisemman tiedon pohjalta tehokkaiksi oletettuihin molekyyleihin.

Ruoansulatuskanavassa hiilihappoanhydraasi 6 osallistuu happamuuden säätelyyn.

– Ajattelimme, että tämä entsyymi vaikuttaisi haavassa vallitsevan hapenpuutteen aiheuttamaan happamuuteen, mutta näin ei näytä olevan, sanoo väitöskirjatutkija Toini Pemmari.

– Harmi sinänsä, koska aikaisemmin on löytynyt viitteitä siitä, että jokin syljen ainesosista nopeuttaa ihohaavojen paranemista.

Vaikka hiilihappoanhydraasi 6 ei osoittautunut toimivaksi, Pemmari kollegoineen löysi kuitenkin toisen keinon vaikuttaa ihohaavoihin. Synteettinen peptidi nimeltä tCRK hakeutuu ihohaavoihin ja normaaliin ihoon. Siirtyessään verisuonista kudoksiin se käyttää samaa mekanismia kuin useat virukset, koronavirustautia aiheuttava SARS-CoV-2-virus mukaan luettuna. Väitöskirjaan sisältyvässä tutkimusartikkelissa osoitettiin lisäksi, että tCRK pystyy kuljettamaan dekoriini-nimisen proteiinin ihoon. Jatkotutkimusten tavoitteena on kehittää tCRK-dekoriiniyhdistelmästä lääke potilaskäyttöön.

Tutkimustyö jatkui ihosyöpämallin parissa. Malli matkii okasolusyöpää ja mahdollistaa syöpäkasvainten kehittymiseen ja kasvuun vaikuttavien asioiden tutkimisen. Kokeellista mallia käytetään väitöskirjassa interleukiini-13-nimisen tulehduksenvälittäjäaineen tutkimiseen.

Tutkimuksen päätulos on, että interleukiini-13:n toiminnan puute lisää ihosyövän kehittymisen riskiä. Liiallinen interleukiini-13:n aktiivisuus liittyy muutamiin ihosairauksiin kuten atooppiseen ihottumaan.

– Viime vuosina markkinoille on tullut lääkkeitä, jotka estävät interleukiini-13:n toimintaa. Ne toimivat hyvin esimerkiksi vaikean atooppisen ihottuman hoidossa, mutta tutkimustuloksen pohjalta näyttää siltä, että ne saattavat lisätä syöpäriskiä, Pemmari toteaa.

– Täytyy muistaa, että tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa ihmiseen. Vasta aika näyttää, onko syöpäriskin kasvu potilashoidon näkökulmasta oleellista vai ei. On lääkärin ammattitaitoa punnita, milloin hoidon hyödyt ylittävät haitat. Kenenkään ei pidä lopettaa mitään hoitoa keskustelematta ensin lääkärinsä kanssa, Pemmari muistuttaa.

Toini Pemmari on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2016. Tällä hetkellä hän työskentelee farmakologian kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja pitää pienimuotoista yleislääkärin vastaanottoa.

Lääketieteen lisensiaatti Toini Pemmarin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Locally Acting Factors in Mouse Models of Wound Healing and Papilloma Formation in Skin tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Arvo-rakennuksessa (Arvo Ylpön katu 34) perjantaina 19.8.2022 klo 12. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kazuki Sugahara Columbian yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Tero Järvinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimi Pemmari
toini.pemmari@tuni.fi

Kuvat

Toini Pemmari (Kuva: Antti Pemmari).
Toini Pemmari (Kuva: Antti Pemmari).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Simulointi ennustaa puuvälipohjan askelääneneristävyyden14.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote

Rakennusakustiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan diplomi-insinööri Jesse Lietzén tutki puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskennallista ennustamista tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta. Keskeinen osa tutkimusta oli selvittää askelääneneristävyyden mittauksissa käytetyn vakioäänilähteen eli askeläänikojeen toimintaa puuvälipohjilla ja muodostaa menettely tämän aiheuttaman iskuvoimaherätteen ennustamiseksi elementtimenetelmää (FEM) hyödyntäen. Lietzén sovelsi tätä edelleen kokonaisen puuvälipohjan askelääneneristävyyden ennustamisessa.

Väitös: Epälineaarista optiikkaa mikrofotoniikan laitteistoihin metamateriaalien avulla14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Epälineaarista optiikkaa hyödynnetään lukuisissa laserteknologioissa yksinkertaisista laserpointtereista voimakkaisiin pulssitoimisiin lasereihin. Perinteiset epälineaariset optiset komponentit ovat kuitenkin liian kookkaita ja toiminnaltaan rajoittuneita integroitaviksi nykyaikaisiin mikroskooppisiin fotoniikan laitteistoihin. Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Timo Stolt ratkoo ongelmaa tutkimalla nanoskaalan kappaleista koostuvia rakenteita, ns. metamateriaaleja, joita mahdollisesti voitaisiin käyttää monitoimisina ja säädeltävinä epälineaarisina komponentteina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye