Väitös: Ihohaavojen nuoleminen ei kannata – syljen entsyymi ei nopeuta paranemista
Pienet ihohaavat ovat hyvin yleisiä ja tavallisesti ne paranevat ilman erityisiä toimenpiteitä. Krooniset haavat ovat kuitenkin iso ongelma terveydenhuollossa, ja uusia hoitokeinoja tarvitaan. Pemmarin väitöstutkimus keskittyi uusiin, aikaisemman tiedon pohjalta tehokkaiksi oletettuihin molekyyleihin.
Ruoansulatuskanavassa hiilihappoanhydraasi 6 osallistuu happamuuden säätelyyn.
– Ajattelimme, että tämä entsyymi vaikuttaisi haavassa vallitsevan hapenpuutteen aiheuttamaan happamuuteen, mutta näin ei näytä olevan, sanoo väitöskirjatutkija Toini Pemmari.
– Harmi sinänsä, koska aikaisemmin on löytynyt viitteitä siitä, että jokin syljen ainesosista nopeuttaa ihohaavojen paranemista.
Vaikka hiilihappoanhydraasi 6 ei osoittautunut toimivaksi, Pemmari kollegoineen löysi kuitenkin toisen keinon vaikuttaa ihohaavoihin. Synteettinen peptidi nimeltä tCRK hakeutuu ihohaavoihin ja normaaliin ihoon. Siirtyessään verisuonista kudoksiin se käyttää samaa mekanismia kuin useat virukset, koronavirustautia aiheuttava SARS-CoV-2-virus mukaan luettuna. Väitöskirjaan sisältyvässä tutkimusartikkelissa osoitettiin lisäksi, että tCRK pystyy kuljettamaan dekoriini-nimisen proteiinin ihoon. Jatkotutkimusten tavoitteena on kehittää tCRK-dekoriiniyhdistelmästä lääke potilaskäyttöön.
Tutkimustyö jatkui ihosyöpämallin parissa. Malli matkii okasolusyöpää ja mahdollistaa syöpäkasvainten kehittymiseen ja kasvuun vaikuttavien asioiden tutkimisen. Kokeellista mallia käytetään väitöskirjassa interleukiini-13-nimisen tulehduksenvälittäjäaineen tutkimiseen.
Tutkimuksen päätulos on, että interleukiini-13:n toiminnan puute lisää ihosyövän kehittymisen riskiä. Liiallinen interleukiini-13:n aktiivisuus liittyy muutamiin ihosairauksiin kuten atooppiseen ihottumaan.
– Viime vuosina markkinoille on tullut lääkkeitä, jotka estävät interleukiini-13:n toimintaa. Ne toimivat hyvin esimerkiksi vaikean atooppisen ihottuman hoidossa, mutta tutkimustuloksen pohjalta näyttää siltä, että ne saattavat lisätä syöpäriskiä, Pemmari toteaa.
– Täytyy muistaa, että tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa ihmiseen. Vasta aika näyttää, onko syöpäriskin kasvu potilashoidon näkökulmasta oleellista vai ei. On lääkärin ammattitaitoa punnita, milloin hoidon hyödyt ylittävät haitat. Kenenkään ei pidä lopettaa mitään hoitoa keskustelematta ensin lääkärinsä kanssa, Pemmari muistuttaa.
Toini Pemmari on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2016. Tällä hetkellä hän työskentelee farmakologian kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja pitää pienimuotoista yleislääkärin vastaanottoa.
Lääketieteen lisensiaatti Toini Pemmarin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Locally Acting Factors in Mouse Models of Wound Healing and Papilloma Formation in Skin tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Arvo-rakennuksessa (Arvo Ylpön katu 34) perjantaina 19.8.2022 klo 12. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kazuki Sugahara Columbian yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Tero Järvinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toimi Pemmari
toini.pemmari@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme