Väitös: Kunnan korjaushankkeen alkuvaiheeseen tarvitaan selkeät tavoitteet ja vaihtoehtoisia ratkaisuja

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että kunnan korjaushankkeet toteutetaan monesti vain osittaisina tai viiveellä, jolloin korjaustarpeet ja kustannukset kasvavat. Korjaamista hankaloittaa myös rakennusvirheet sekä haasteelliset tekniset ominaisuudet kuten riskirakenteet. Lisäksi kunnallinen toimintaympäristö sekä kuntien korjaushankkeisiin liittyvä epävarmuus aiheuttavat näihin hankkeisiin muista korjaushankkeista poikkeavia haasteita.
– Epäselvät tavoitteet, epäselvä päätöksenteko ja epäjohdonmukainen politiikka hankaloittavat hankkeiden toteutusta. Myös osaamisen puutteet korjaushankkeiden läpiviennissä aiheuttavat epätoivottuja lopputuloksia, Uotila toteaa.
Väitöskirja esittää kunnallisen korjaushankkeen kehittämiseksi pitkänaikavälin näkökulman korostamista korjausvaihtoehtoja tuotettaessa sekä hankkeiden päätavoitteiden ja -linjojen määrittelemistä korkeammilla hallinnollisilla portailla hanketason sijaan. Lisäksi lähtötietojen perusteellinen selvittäminen sekä eri korjausvaihtoehtojen rinnakkainen kehittäminen yhden jo aikaisessa hankevaiheessa päätetyn vaihtoehdon sijaan nähdään hyödyllisenä.
– Hankkeen alkuvaiheessa ei tulisi lyödä lukkoon yhtä ratkaisua, jonka mukaan hanketta lähdetään toteuttamaan, vaan avoimesti tutkia myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tällöin hankkeeseen liittyviä lähtötietojakin voidaan selvittää tasapuolisemmin, eikä vain tukemaan tätä jo valittua ratkaisua. Näitä vaihtoehtoja voisi etsiä koko kiinteistökannasta sen sijaan, että keskitytään vain yhteen rakennukseen ja sen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin, Uotila kertoo.
Väitöskirjan tulokset nostavat esiin kunnallisten korjaushankkeiden alkuvaiheen hallinnan haasteita ja voivat näin hyödyttää sekä kuntien rakennushankkeissa mukana olevia viranhaltioita että päättäjiä. Lisäksi esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää kunnallisten korjausrakennushankkeiden hallinnan kehittämiseen.
Diplomi-insinööri Ulrika Uotilan rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Managing the Early Project Phase of Municipal Building Refurbishment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 kello 12 alkaen. Paikkana on Hervannan kampuksen sähkötalon auditorio SA203, Korkeakoulunkatu 3, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Jarek Kurnitski Tallinnan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arto Saari Tampereen yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään suomeksi.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
