Vaasan yliopisto

Väitös: Uudet optimointimenetelmät paljastivat jakelukeskusten parhaat sijaintipaikat

Jaa
Agenttipohjaiset simulointi- ja verkko-optimointityökalut voivat tarjota tehokkaita keinoja toimitusketjun ja logistiikan ongelmien ratkaisuun, käy ilmi Javad Rouzafzoonin Vaasan yliopistossa tekemästä väitöstutkimuksesta.
Javad Rouzafzoon,  kuva Javad Rouzafzoonin arkisto
Javad Rouzafzoon, kuva Javad Rouzafzoonin arkisto

Javad Rouzafzoonin väitöskirja keskittyy kolmeen tapaustutkimukseen, joissa käsitellään yleisiä toimitusketjun hallinnan ja logistiikan ongelmia.

Väitöskirjan ensimmäisessä tapaustutkimuksessa tunnistettiin verkko-optimointityökalujen avulla viisi ihanteellista sijaintia jakelukeskukselle Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

– Esimerkiksi kolmen Pohjoismaan alueella viisi parasta jakelukeskusta olisivat Tukholma Ruotsissa, Hämeenlinna Suomessa, Oslo Norjassa, Halmstad Ruotsissa ja Steinkjer Norjassa, sanoo torstaina 16. maaliskuuta väittelevä Javad Rouzafzoon.

Muuttujina käytettiin väestötiheyksiä, matka-aikaa ja etäisyyttä. Mallissa tarkasteltiin kullakin viiden neliökilometrin alueella asuvien ihmisten lukumäärää ja jakelukeskuksen sijaintia ja matka-aikaa suhteessa kuluttajiin. Hämeenlinna olisi yksi viidestä parhaimmasta sijainnista jakelukeskukselle Pohjoismaiden tasolla.

Optimoidut keräyspisteet ja kaluston määrä alentavat metsätoimitusketjun kustannuksia

Metsäteollisuuden toimitusketjua käsittelevässä tapaustutkimuksessa Rouzafzoon mallinsi koko prosessin puutukkien keräämisestä useilta alueilta ja niiden kuljettamisesta lähimpään keräyspisteeseen. Hän käytti kahta erilaista skenaariota; ensimmäisessä raakapuu kuljetettiin kahteen keräyspisteeseen, kun taas toisessa skenaariossa ne kuljetettiin kolmelle rautatieasemalle ja yhdelle tehtaalle.

Tutkimuksen mukaan kuljetuskustannukset olivat edullisimmat toisessa skenaariossa, kun kuusi kuorma-autoa kuljetti raakapuun ensimmäiseen keräyspisteeseen. Ne olivat yhteensä 920 859 euroa. Pienimmät logistiikkakustannukset eli 755 345 euroa saavutettiin, kun käytettiin viittä ajoneuvoa, jotka veivät puut toiseen keräyspisteeseen. Rouzafzoon käytti mallinnuksessa useita keskeisiä suorituskykyindikaattoreita kuten varastotasot, matkan pituus ja käytössä olevien kuorma-autojen määrä.

Optimoitu kalusto ja aikataulutus tehostavat helposti pilaantuvien materiaalien keräilyä

Toisessa tapaustutkimuksessa Rouzafzoon optimoi ajoneuvojen määrän ja aikataulut helposti pilaantuvien materiaalien keräilyä varten. Hän teki kolme skenaariota, joissa kuorma-autojen kokonaismäärä oli kaksi, neljä ja kuusi, ja arvioi kuorma-autojen saapumis- ja lähtöaikojen vaikutusta kaluston kokoon ja varastotasoihin nähden käyttämällä erilaisia suorituskykyindikaattoreita, kuten tuotantoyksikön varastotasoa ja käytössä olevien kuorma-autojen määrää.

Neljän kuorma-auton skenaario todettiin tehokkaimmaksi. Tuolloin tuotantoyksikön varastot pysyivät alle 45 tonnissa ja kaikki materiaalit toimitettiin ennen viikon loppua. Lisäksi neljättä kuorma-autoa käytettiin vain kolmena päivänä viikossa.

Rouzafzoonin väitöskirja osoittaa, miten agenttipohjaista mallinnusta voidaan käyttää toimitusketju- ja logistiikkaongelmien ratkaisemiseen. Mallinnuksessa agentit voivat olla mitä tahansa kohteita, kuten kuorma-autoja, tiloja tai tilauksia. Agentit voivat kommunikoida toisten agenttien kanssa ja tehdä päätöksiä ja asettaa tavoitteita toimiensa perusteella. Näin ollen jokainen toimitusketjun komponentti voidaan mallintaa yksittäisenä agenttina, jolla on omat prioriteettinsa ja ehtonsa.

Rouzafzoon ehdottaa, että toimitusketjujen monimutkaisia ongelmia käsiteltäessä kannattaa käyttää agenttipohjaista mallintamista.

– Agenttipohjaisessa mallintamisessa voidaan yhdistää monenlaisia toimitusketjun komponentteja agenttipohjaisen rakenteen ansiosta, Rouzafzoon sanoo. Lisäksi mallinnukseen voidaan sisällyttää reititysmenetelmiä ja paikkatietoja, mikä tekee siitä entistäkin monipuolisemman työkalun.

Väitöskirja

Rouzafzoon, Javad (2023)Development of transportation and supply chain problems with the combination of agent-based simulation and network optimization. Acta Wasaensia 503. Väitöskirja. Vaasan yliopisto / University of Vaasa.

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

KTM Javad Rouzafzoonin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Development of transportation and supply chain problems with the combination of agent-based simulation and network optimization” tarkastetaan torstaina 16.3.2023 klo 8 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 412431)

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori, tohtori Youssef Boulaksil (United Arab Emirates University) ja kustoksena professori Petri Helo.

Lisätietoja

Javad Rouzafzoon, sähköpostiosoite: Rouzafzoon@gmail.com

Javad Rouzafzoon on syntynyt Iranissa. Hän on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon tuotantotaloudessa, järjestelmäanalyysissä ja ohjelmoinnissa Azad University of Shirazissa, Iranissa (2010) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon tuotantotaloudessa (2016). Hän työskentelee tällä hetkellä datatieteilijänä terveydenhuoltoalan yrityksessä Teksasissa, Yhdysvalloissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Javad Rouzafzoon,  kuva Javad Rouzafzoonin arkisto
Javad Rouzafzoon, kuva Javad Rouzafzoonin arkisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto
Wolffintie 32, FI-65200 Vaasa PL 700
65101 Vaasa

http://www.uwasa.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto

Väitös: Informaatioresilienssi auttaa selviytymään kriisien tuottamassa epävarmuudessa19.3.2024 09:38:04 EET | Tiedote

Peräkkäiset ja toistensa kanssa limittyvät kriisit voivat aiheuttaa tiedon puutetta, olennaisen informaation hukuttavaa tietotulvaa tai jopa tiedon vääristymistä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta informaatioresilienssiä eli kriisinkestävyyttä myös informaatioon liittyviä häiriöitä kohtaan. Tarvitsemmekin epävarmuuden hyväksyvää ja tietämättömyyden myöntämistä tukevaa toimintakulttuuria, ilmenee Aino Rantamäen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Vaasan yliopiston uusi yhteistyömalli yhdistää yritykset ja väitöskirjatutkijat – Yrityksille tarjolla uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita, väitöskirjatutkijoille houkutteleva urapolku7.3.2024 08:40:19 EET | Tiedote

Vaasan yliopistossa luodaan väitöskirjatutkijan ja yrityksen tai yhteisön välille uusi yhteistyömalli, jossa yrityksen tutkimusintressit voidaan yhdistää väitöskirjatutkimukseksi. Väitöskirjatutkija sitoutuu yhteistyöyrityksen ja Vaasan yliopiston yhdessä rahoittamaan neljän vuoden väitöskirjatutkimukseen. CoDoc – Collaborative Doctoral Partnership Model -hanke on Pohjanmaan liiton rahoittama.

Digitaalinen verkkoalusta tuo biokaasutoimijat yhteen Pohjanmaan maakunnissa14.2.2024 12:20:26 EET | Tiedote

Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusi tutkimushanke DigiBiogasHubs aikoo tuoda pohjalaismaakuntien biokaasutoimijat yhteistyöhön uuden digitaalisen verkkoalustan avulla. Kehitettävän alustan avulla edistetään eri alueilla sijaitsevien biokaasuhubien eli klustereiden kehittymistä, vuorovaikutusta sekä biokaasumarkkinoiden kehittymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye