Tampereen yliopisto

Väitös: Vihamieliset yleisöt tuovat uudenlaisia uhkia suomalaisten journalistien työhön

Jaa
Yleisön vihamielisyys muodostaa kasvavan uhkatekijän, joka vaikuttaa toimittajien työhön myös Suomen kaltaisissa korkean sananvapauden yhteiskunnissa. YTM Ilmari Hiltusen väitöskirjan mukaan vaarana on, että kuormitus, pelko ja itsesensuuri alkavat rajoittaa journalistien työtä ja yleisön tiedonsaantia.
Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors
Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors

Suomalaiset journalistit kokevat erityisesti yleisön suunnasta tulevan painostuksen, häirinnän ja uhkailun yleistyneen. Ilmari Hiltusen tuore väitöskirja kartoittaa suomalaisten toimittajien kokemuksia heidän työhönsä kohdistuvista ulkoisista vaikutuspyrkimyksistä.

– Vaikka journalisteihin kohdistuva painostus, häirintä ja uhkailu eivät ole ilmiönä uusia, ne saavat nykyisessä mediaympäristössä uudenlaisia muotoja. Myös yhteiskunnallinen kehitys, kuten poliittinen polarisaatio ja keskustelukulttuurin muuttuminen aiempaa aggressiivisemmaksi ruokkivat näitä, Hiltunen sanoo.

Hiltunen tarkasteli väitöskirjassaan laajasti erilaisia journalistien kohtaamia painostuksen, häirinnän ja uhkailun muotoja. Nämä vaihtelivat sanallisesta painostuksesta ja julkisesta mustamaalaamisesta aina omaisuuden vahingoittamiseen ja fyysiseen väkivaltaan asti. Väitöskirjan tutkimusaineiston muodostavat 875 journalistin kyselyvastaukset ja 31 journalistin teemahaastattelut.

Vaikuttamisyrityksiä erityisesti päätoimittajiin ja tutkiviin journalisteihin

Yleisesti suomalaiset toimittajat kokevat olevansa harjaantuneita tavanomaisten, esimerkiksi mainostajien ja poliitikoiden suunnasta tulevien, vaikutus- ja painostusyritysten torjumiseen. Erityisesti verkon joukkoistetut kohdistetut häirintä- ja uhkailukampanjat nähdään kuitenkin yleistyvinä ja vaikeasti ennakoitavina uhkina.

– Ne saattavat leimahtaa yllättäen, ja niihin pyritään saamaan mukaan suuria ihmisjoukkoja. Työsuorituksen tai ammattiroolin sijaan häirintä kohdistetaan tyypillisesti journalistin yksilöön ja persoonaan. Häirintä leviää verkosta helposti myös muille elämänalueille, Hiltunen sanoo.

Painostus, häirintä ja uhkailu eivät kuitenkaan kosketa kaikkia suomalaisia journalisteja samalla tavalla. Osa toimittajista saa työskennellä verrattain rauhassa, kun taas toiset kohtaavat näitä työssään säännöllisesti. Kohteeksi joutuvat usein esimerkiksi päätoimittajat, valtakunnallisten sanomalehtien toimittajat ja tutkivat journalistit.

Häirinnän pelko voi johtaa itsesensuuriin

Vaikka riski joutua kohtaamaan painostusta, häirintää ja uhkailua vaihtelee ammattikunnan sisällä, niiden kohteeksi joutumisen pelko heijastuu laajemmalle. Uhkana on, että toimittajien kuormittuminen ja itsesensuuri alkavat merkittävästi rajoittaa tiettyjen aiheiden käsittelyä journalismissa.

– Laajemman tutkimusryhmämme tekemässä jatkotutkimuksessa syksyllä 2021 lähes kolmasosa vastanneista journalisteista ilmoitti, ettei mielellään tee juttuja tietyistä aiheista tai näkökulmista, ja lähes kuudesosa kertoi jättävänsä tiettyjä juttuja kokonaan tekemättä painostuksen ja uhkailun pelossa. Eli vaikutukset näkyvät jo nyt, Hiltunen sanoo.

Journalismin asema julkisuuden areenana ja yhteiskunnallisen tiedon välittäjänä on Suomessa säilynyt vahvana mediaympäristön muutoksista huolimatta. Myös suomalaisten luottamus journalismiin ja riippumatonta journalismia tärkeänä pitävien kansalaisten osuus ovat kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Tämän aseman säilyttäminen tulevaisuudessa edellyttää, että journalismin vastustuskykyä erilaisten ulkopuolisten toimijoiden vaikutuspyrkimyksille ylläpidetään ja vahvistetaan jatkuvasti.

– Vaikka tutkimukseni keskipisteessä ovat journalistit, kysymys on viime kädessä yleisön oikeudesta saada journalismin kautta tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi. Tämä on siis jokaista kansalaista koskettava asia, Hiltunen toteaa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Ilmari Hiltusen journalistiikan alaan kuuluva väitöskirja External Interference in Finnish Professional Journalism tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 23.9.2022 kello 12 alkaen Tampereen yliopiston Keskustakampuksella Päätalon luentosalissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Silvio Waisbord George Washington Universitysta Yhdysvalloista. Kustoksena toimii tenure track -professori Laura Ahva Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilmari Hiltunen
050 509 9034
ilmari.hiltunen@tuni.fi

Kuvat

Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors
Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye