Tampereen yliopisto

Väitös: Vihamieliset yleisöt tuovat uudenlaisia uhkia suomalaisten journalistien työhön

Jaa

Yleisön vihamielisyys muodostaa kasvavan uhkatekijän, joka vaikuttaa toimittajien työhön myös Suomen kaltaisissa korkean sananvapauden yhteiskunnissa. YTM Ilmari Hiltusen väitöskirjan mukaan vaarana on, että kuormitus, pelko ja itsesensuuri alkavat rajoittaa journalistien työtä ja yleisön tiedonsaantia.

Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors
Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors

Suomalaiset journalistit kokevat erityisesti yleisön suunnasta tulevan painostuksen, häirinnän ja uhkailun yleistyneen. Ilmari Hiltusen tuore väitöskirja kartoittaa suomalaisten toimittajien kokemuksia heidän työhönsä kohdistuvista ulkoisista vaikutuspyrkimyksistä.

– Vaikka journalisteihin kohdistuva painostus, häirintä ja uhkailu eivät ole ilmiönä uusia, ne saavat nykyisessä mediaympäristössä uudenlaisia muotoja. Myös yhteiskunnallinen kehitys, kuten poliittinen polarisaatio ja keskustelukulttuurin muuttuminen aiempaa aggressiivisemmaksi ruokkivat näitä, Hiltunen sanoo.

Hiltunen tarkasteli väitöskirjassaan laajasti erilaisia journalistien kohtaamia painostuksen, häirinnän ja uhkailun muotoja. Nämä vaihtelivat sanallisesta painostuksesta ja julkisesta mustamaalaamisesta aina omaisuuden vahingoittamiseen ja fyysiseen väkivaltaan asti. Väitöskirjan tutkimusaineiston muodostavat 875 journalistin kyselyvastaukset ja 31 journalistin teemahaastattelut.

Vaikuttamisyrityksiä erityisesti päätoimittajiin ja tutkiviin journalisteihin

Yleisesti suomalaiset toimittajat kokevat olevansa harjaantuneita tavanomaisten, esimerkiksi mainostajien ja poliitikoiden suunnasta tulevien, vaikutus- ja painostusyritysten torjumiseen. Erityisesti verkon joukkoistetut kohdistetut häirintä- ja uhkailukampanjat nähdään kuitenkin yleistyvinä ja vaikeasti ennakoitavina uhkina.

– Ne saattavat leimahtaa yllättäen, ja niihin pyritään saamaan mukaan suuria ihmisjoukkoja. Työsuorituksen tai ammattiroolin sijaan häirintä kohdistetaan tyypillisesti journalistin yksilöön ja persoonaan. Häirintä leviää verkosta helposti myös muille elämänalueille, Hiltunen sanoo.

Painostus, häirintä ja uhkailu eivät kuitenkaan kosketa kaikkia suomalaisia journalisteja samalla tavalla. Osa toimittajista saa työskennellä verrattain rauhassa, kun taas toiset kohtaavat näitä työssään säännöllisesti. Kohteeksi joutuvat usein esimerkiksi päätoimittajat, valtakunnallisten sanomalehtien toimittajat ja tutkivat journalistit.

Häirinnän pelko voi johtaa itsesensuuriin

Vaikka riski joutua kohtaamaan painostusta, häirintää ja uhkailua vaihtelee ammattikunnan sisällä, niiden kohteeksi joutumisen pelko heijastuu laajemmalle. Uhkana on, että toimittajien kuormittuminen ja itsesensuuri alkavat merkittävästi rajoittaa tiettyjen aiheiden käsittelyä journalismissa.

– Laajemman tutkimusryhmämme tekemässä jatkotutkimuksessa syksyllä 2021 lähes kolmasosa vastanneista journalisteista ilmoitti, ettei mielellään tee juttuja tietyistä aiheista tai näkökulmista, ja lähes kuudesosa kertoi jättävänsä tiettyjä juttuja kokonaan tekemättä painostuksen ja uhkailun pelossa. Eli vaikutukset näkyvät jo nyt, Hiltunen sanoo.

Journalismin asema julkisuuden areenana ja yhteiskunnallisen tiedon välittäjänä on Suomessa säilynyt vahvana mediaympäristön muutoksista huolimatta. Myös suomalaisten luottamus journalismiin ja riippumatonta journalismia tärkeänä pitävien kansalaisten osuus ovat kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Tämän aseman säilyttäminen tulevaisuudessa edellyttää, että journalismin vastustuskykyä erilaisten ulkopuolisten toimijoiden vaikutuspyrkimyksille ylläpidetään ja vahvistetaan jatkuvasti.

– Vaikka tutkimukseni keskipisteessä ovat journalistit, kysymys on viime kädessä yleisön oikeudesta saada journalismin kautta tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi. Tämä on siis jokaista kansalaista koskettava asia, Hiltunen toteaa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Ilmari Hiltusen journalistiikan alaan kuuluva väitöskirja External Interference in Finnish Professional Journalism tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 23.9.2022 kello 12 alkaen Tampereen yliopiston Keskustakampuksella Päätalon luentosalissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Silvio Waisbord George Washington Universitysta Yhdysvalloista. Kustoksena toimii tenure track -professori Laura Ahva Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilmari Hiltunen
050 509 9034
ilmari.hiltunen@tuni.fi

Kuvat

Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors
Ilmari Hiltunen. Kuva: Sami Lindfors
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Nopea ja kestävä pinnoitusmenetelmä auttaa teollisuutta suojaamaan koneita korroosiolta ja kulumiselta22.9.2022 11:02:57 EEST | Tiedote

Suurnopeuslaserpinnoitus tarjoaa nopean ja ympäristönkin kannalta kestävän tavan suojata metalliseoksia korroosiolta ja korjata vaurioituneita koneenosia. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston tutkimuksesta, joka selvittää lisäksi pinnoitusmenetelmän soveltuvuutta metallien 3D-tulostukseen ja suojaamiseen mikrobeilta. Nopea pinnoitusmenetelmä tuo hyötyä laitteiden ja moottorien valmistukseen ja huoltoon esimerkiksi kaivos- ja puunjalostusteollisuudessa.

Väitös: Voidaanko sijoittajien välistä tiedonvaihtoa havaita osakemarkkinadatasta?15.9.2022 09:55:28 EEST | Tiedote

Saadakseen parempia tuottoja osakemarkkinoilta sijoittajat etsivät tietoa eri lähteistä. Julkisten tiedotteiden lisäksi henkilökohtaisilla yhteyksillä muihin sijoittajiin voi olla suuri merkitys sijoituspäätöksille ja markkinoiden hinnan muodostumiselle. Sosiaalisten kontaktien merkityksen tarkastelussa sijoitustiedon välityksessä haasteena on se, että sijoittajien välinen tiedonvaihto ei ole suoraan havaittavissa. Diplomi-insinööri Margarita Baltakienė, tutkii väitöskirjassaan sijoittajien käyttäytymistä sijoittajaverkostojen näkökulmasta.

Kutsu: Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä puhuttavat medioitu vuorovaikutus, viestintä terveydenhuollossa sekä tieteellisen ajattelun kehittyminen13.9.2022 14:39:38 EEST | Tiedote

Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivät Tampereella 30.9.–1.10. kerää paikalle vuorovaikutuksen tutkijoita, opettajia ja kehittäjiä kuuntelemaan ja keskustelemaan työ- ja yksityiselämän vuorovaikutustilanteista. Osallistujat pääsevät tutustumaan esimerkiksi Tampereen yliopiston TAJU-hankkeeseen, jossa tutkitaan viestinnän ja journalistiikan opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä. Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan ja Gradupalkinnon saajat vuonna 2022.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme