Tampereen yliopisto

Väitös: Yhdenvertaiseen arviointiin vielä matkaa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä

Jaa

Opettajilla on moninaisia käsityksiä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen arvioinnista. Opettajat kaipaavat oppiaineen arviointiin liittyvien käsitteiden ja määritelmien yksityiskohtaista avaamista siten, että kaikille opettajille muodostuisi yhteinen käsitys arvioinnin perusteista. KM Helena Vesaranta tutki väitöskirjassaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointia opettajan työn kontekstissa.

Väitöskirjassaan Vesaranta tutki kielitaidon arvioinnissa erityisen vähälle huomille jäänyttä aihetta: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän (S2) arviointia, arviointiprosessia ja arviointiin vaikuttavien tekijöiden merkitystä opettajien käsityksissä. Tutkimusaineistot kerättiin kahden opetussuunnitelmakauden aikana vuosina 2017 ja 2021.

– Tällä hetkellä S2-oppimäärään arvioinnin tutkiminen on hyvin ajankohtaista, sillä arviointi on perusopetuksessa keskeinen kehittämiskohde, Vesaranta taustoittaa.

–S2-oppimäärä on vielä nuori ja sen vakiintuminen osaksi perusopetuksessa järjestettävää opetusta on ollut pitkä prosessi. Monikielisyys on muuttanut opetuksen käytänteitä, opetusjärjestelyitä ja koulun arviointikulttuuria. Muutokset yhteiskunnassa ovat haastaneet opettajat tarkastelemaan oppilaiden suomen kielen taitoa ja sen arviointia uudelleen, Vesaranta sanoo.

Ristiriita arviointikriteereiden ja arviointikäytänteiden välillä

S2-oppimäärän arvosana on tärkeä oppilaan jatko-opintojen kannalta. S2-taidon arvioinnissa on aina mukana päättöarvioinnin tuoma jännite, sillä opettajan antama arvio oppilaan suomen kielen tasosta määrittää jatko-opintokelpoisuuden. Tästä syystä arvioinnin tulee olla mahdollisimman yhdenvertaista.

– Arviointia ohjaavat valtakunnalliset ohjeistukset ja asiakirjat, mutta arviointikriteerit ovat tulkinnanvaraisia ja epäselviä. Tämä selittynee osaltaan sillä, että kielitaidon tasojen määrittely on alkujaan kohdennettu vieraan kielen arviointiin. S2-oppimäärällä on kuitenkin erityinen tehtävä, sillä se on oppilaalle sekä oppimisen kohde että oppimisen väline. Tällöin kielitaidon arviointia tulee tarkastella eri näkökulmasta eli kehittyvänä kielitaitona, Helena Vesaranta muistuttaa.

Arviointikriteerien tulkinnanvaraisuus voi johtaa siihen, että opettajat turvautuivat kokeiden ja testien tuomaan tietoon arvosanan perusteena. Silloin opintojen aikaisen arvioinnin osuus jää huomioimatta. Vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen opettajat keskustelivat laajemmin S2-arvioinnin perusteista, ja yhteistyö on lisääntynyt yli oppiainerajojen.

– Yhteistyö muiden opettajien kanssa lisäsi opintojen aikaista arviointia. Samalla se haastoi opettajia arvioimaan oppilaan suomen kielen taitoa monipuolisesti sekä pohtimaan omaa arviointiosaamistaan, Vesaranta sanoo.

Pedagoginen johtaminen on tärkeää. Arviointikulttuurin kehittäminen ja sen käytänteiden muuttaminen vaatii sitoutumista ja yhteisöllistä oppimista. S2-oppimäärän arviointi on sidoksissa koko koulun arviointikulttuuriin ja vallitseviin käytänteisiin.

– Muutosten toteuttamisessa ja niiden käytäntöön viemisessä korostuu pedagogisen johtamisen merkitys. Käytännössä tämä edellyttää avointa keskustelua, tiivistä yhteistyötä ja halua muuttaa arviointikulttuuria yhdessä koko koulun henkilöstön kanssa, Helena Vesaranta kiteyttää.

Helena Vesaranta on valmistunut kehitysvammaistenhoitajaksi vuonna 1989 ja Sosionomiksi (AMK) vuonna 2005. Hän on suorittanut erilliset erityisopettajan opinnot vuonna 2007 ja valmistunut kasvatustieteen maisteriksi 2010 pääaineenaan erityispedagogiikka. Hän on suorittanut suomen kielen ja kirjallisuuden syventävät opinnot. Helena Vesaranta on toiminut pitkään laaja-alaisena erityisopettajana ja S2-opettajana. Tällä hetkellä hän toimii yliopistonopettajana Yliopistokeskus Chydeniuksessa Kokkolassa (Jyväskylän yliopisto).

Kasvatustieteen maisteri Helena Vesarannan kasvatustieteiden ja kulttuurin alaan kuuluva väitöskirja Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi opettajien käsityksissä tarkastetaan julkisesti 11.6.2022 klo 12.00 Tampereen yliopiston keskustakampuksella, Linna-rakennuksessa auditoriossa K 103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Ahlholm Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Heidi Harju-Luukkainen Tampereen yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Väitöskirjatyön ohjaajina ovat toimineet kustoksen lisäksi dosentti Kaisu Rättyä sekä professori Mari-Pauliina Vainikainen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helena Vesaranta, helena.s.m.vesaranta@jyu.fi, puh. 0504703 667

Kuvat

Väittelijä Helena Vesaranta.
Väittelijä Helena Vesaranta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme