Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysvastuun raportoinnista tulee siirtyä vastuullisen toiminnan kehittämiseen

Jaa
Yritysvastuun tulisi olla olennainen osa yrityksen strategiaa tai parhaimmillaan jopa yrityksen strategian perusta. Globaalien ongelmien ratkaisuun tarvitaan innovaatioita, joista syntyy uusia tuotteita ja palveluita. Nämä puolestaan voivat olla yrityksen uuden kasvun lähteitä. DI, eMBA Jorma Turunen tutki väitöskirjassaan yrityksen kasvustrategian ja vastuullisuusstrategian yhdistämistä. Hän totesi, että yritysten tulisi siirtyä vastuullisuuden raportoinnista vastuullisen toiminnan aktiiviseen kehittämiseen.
Jorma Turunen. Kuva: Laura Santasalo
Jorma Turunen. Kuva: Laura Santasalo

Yritysvastuuta ja yritysten kasvua on molempia tutkittu paljon, mutta toisistaan erillisinä. Turunen teki tutkimuksensa kirjallisuusosassa katsauksen yritysvastuuseen liittyvistä tekijöistä ja yritysvastuun mittaamisesta. Niin ikään hän tutki kasvun ja nopean kasvun tekijöitä sekä kasvun esteitä. Kokeellisessa osassa riippumattomina muuttujina toimi joukko yrityksen taloudellisia mittareita ja riippuvina muuttujina yritysvastuu ja sen eri osa-alueet.

Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisissa teknologiateollisuuden pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yritysvastuun eri osa-alueet - ympäristö, terveys, yhteiskunta ja uuden tiedon tuottaminen - selittyvät osin eri taloudellisilla mittareilla.

Tästä seuraa, että vastuullisuuden kokoomamittareita ei voi käyttää yritysvastuun suunnittelussa, vaan yritysvastuun eri osa-alueita on kehitettävä toisistaan erillisinä. Mitattu yritysvastuu kokonaisuutena voi näet koostua äärettömästä määrästä vastuullisuuden eri osa-alueiden yhdistelmiä. Jos osa-alueita ei pystytä erittelemään, vastuullisen toiminnan kokonaiskuva on hämärä ja vastuullisen toiminnan kehittäminen siten vaikeaa.

Niin ikään Turunen havaitsi, että viiveet toimenpiteestä mitattavaan muutokseen eri osa-alueiden kehittämisessä ovat eripituisia. Pisimmillään viiveet näyttävät esiintyvän terveyden ja uuden tiedon tuottamisen osa-alueilla, ja lyhimmillään ympäristö- ja yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Tällä on merkitystä, kun valitaan, miten yrityksen vastuullisuutta aletaan kehittää kokonaisuutena.

Vaikka yrityksen nopealla kasvulla ei havaittukaan olevan suoraa yhteyttä vastuullisuuteen, yrityksen kokonaispääoman tuotolla (ROA) oli vahva yhteys vastuullisuuden eri osa-alueisiin, myös käytettäessä net impact -menetelmää vastuullisuuden mittausmenetelmänä. Korkea kokonaispääoman tuotto on edellyttänyt yrityksen kasvua jossain sen elinkaaren vaiheessa. Jotta yritys pystyy edelleen ylläpitämään hyvää kannattavuutta ja markkina-asemaa kilpailluilla kasvumarkkinoilla, sen täytyy myös itse kasvaa.

— Yrityksen taloudellisella menestyksellä ja vastuullisuudella on siis positiivinen yhteys myös tämän tutkimuksen perusteella, Turunen toteaa.

Niin ikään havaittiin, että palveluyhtiöiden vastuullisuus on keskimäärin korkeammalla tasolla kuin valmistavan teollisuuden tuoteyritysten. Palveluistaminen on täten myös tärkeä osa yrityksen kasvustrategiaa.

— Tutkimuksessa käytettiin vastuullisuuden mittausmenetelmänä uudehkoa Suomessa kehitettyä net impact -menetelmää, joka havainnollistaa, miten vastuullisuutta on kehitettävä. Perinteiset mittarit sen sijaan kuvaavat vastuullisuuden nykytilaa ja ne on kehitetty lähinnä vastuullisuuden raportointitarpeisiin. Net Impact -menetelmä näyttää siis yllä olevien tulosten perusteella soveltuvan hyvin yrityksen vastuullisuus- ja kilpailustrategian suunnitteluun ja siten myös aktiiviseen kehittämiseen, toteaa Turunen.

DI, eMBA Jorma Turusen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Exploring the Corporate Financial and Social Performance Relationship with Net Impact Method tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 12.11. klo 12 alkaen. Paikkana on Festia-rakennuksen Pieni sali 1, Korkeakoulunkatu 8, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Lassi Linnanen LUT-yliopistosta ja kustoksena professori Saku J. Mäkinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jorma Turunen
050 044 5444
jorma.t.turunen@gmail.com

Kuvat

Jorma Turunen. Kuva: Laura Santasalo
Jorma Turunen. Kuva: Laura Santasalo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye