Väitös: Yritysvastuun raportoinnista tulee siirtyä vastuullisen toiminnan kehittämiseen
1.11.2021 09:21:05 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Yritysvastuuta ja yritysten kasvua on molempia tutkittu paljon, mutta toisistaan erillisinä. Turunen teki tutkimuksensa kirjallisuusosassa katsauksen yritysvastuuseen liittyvistä tekijöistä ja yritysvastuun mittaamisesta. Niin ikään hän tutki kasvun ja nopean kasvun tekijöitä sekä kasvun esteitä. Kokeellisessa osassa riippumattomina muuttujina toimi joukko yrityksen taloudellisia mittareita ja riippuvina muuttujina yritysvastuu ja sen eri osa-alueet.
Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisissa teknologiateollisuuden pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yritysvastuun eri osa-alueet - ympäristö, terveys, yhteiskunta ja uuden tiedon tuottaminen - selittyvät osin eri taloudellisilla mittareilla.
Tästä seuraa, että vastuullisuuden kokoomamittareita ei voi käyttää yritysvastuun suunnittelussa, vaan yritysvastuun eri osa-alueita on kehitettävä toisistaan erillisinä. Mitattu yritysvastuu kokonaisuutena voi näet koostua äärettömästä määrästä vastuullisuuden eri osa-alueiden yhdistelmiä. Jos osa-alueita ei pystytä erittelemään, vastuullisen toiminnan kokonaiskuva on hämärä ja vastuullisen toiminnan kehittäminen siten vaikeaa.
Niin ikään Turunen havaitsi, että viiveet toimenpiteestä mitattavaan muutokseen eri osa-alueiden kehittämisessä ovat eripituisia. Pisimmillään viiveet näyttävät esiintyvän terveyden ja uuden tiedon tuottamisen osa-alueilla, ja lyhimmillään ympäristö- ja yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Tällä on merkitystä, kun valitaan, miten yrityksen vastuullisuutta aletaan kehittää kokonaisuutena.
Vaikka yrityksen nopealla kasvulla ei havaittukaan olevan suoraa yhteyttä vastuullisuuteen, yrityksen kokonaispääoman tuotolla (ROA) oli vahva yhteys vastuullisuuden eri osa-alueisiin, myös käytettäessä net impact -menetelmää vastuullisuuden mittausmenetelmänä. Korkea kokonaispääoman tuotto on edellyttänyt yrityksen kasvua jossain sen elinkaaren vaiheessa. Jotta yritys pystyy edelleen ylläpitämään hyvää kannattavuutta ja markkina-asemaa kilpailluilla kasvumarkkinoilla, sen täytyy myös itse kasvaa.
— Yrityksen taloudellisella menestyksellä ja vastuullisuudella on siis positiivinen yhteys myös tämän tutkimuksen perusteella, Turunen toteaa.
Niin ikään havaittiin, että palveluyhtiöiden vastuullisuus on keskimäärin korkeammalla tasolla kuin valmistavan teollisuuden tuoteyritysten. Palveluistaminen on täten myös tärkeä osa yrityksen kasvustrategiaa.
— Tutkimuksessa käytettiin vastuullisuuden mittausmenetelmänä uudehkoa Suomessa kehitettyä net impact -menetelmää, joka havainnollistaa, miten vastuullisuutta on kehitettävä. Perinteiset mittarit sen sijaan kuvaavat vastuullisuuden nykytilaa ja ne on kehitetty lähinnä vastuullisuuden raportointitarpeisiin. Net Impact -menetelmä näyttää siis yllä olevien tulosten perusteella soveltuvan hyvin yrityksen vastuullisuus- ja kilpailustrategian suunnitteluun ja siten myös aktiiviseen kehittämiseen, toteaa Turunen.
DI, eMBA Jorma Turusen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Exploring the Corporate Financial and Social Performance Relationship with Net Impact Method tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 12.11. klo 12 alkaen. Paikkana on Festia-rakennuksen Pieni sali 1, Korkeakoulunkatu 8, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Lassi Linnanen LUT-yliopistosta ja kustoksena professori Saku J. Mäkinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jorma Turunen
050 044 5444
jorma.t.turunen@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Digiteknologia ei korvaa tilitoimistojen ihmistyötä8.4.2026 16:05:23 EEST | Tiedote
Tilitoimistoalalla on digitalisoitu työtä ja palveluita ripeään tahtiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan odotukset tehokkuuden lisääntymisestä eivät ole aina täyttyneet, koska digiympäristöön liittyy hankaluuksia ja hidasteita.
Härmälänrannan taideraati toteuttaa julkista taidetta asukkaiden, kaupungin ja tutkimushankkeen kanssa8.4.2026 15:41:13 EEST | Tiedote
Arvioitaessa päätöksentekoa ja varojen käyttöä julkisen taiteen ostoissa on hyvä kääntää katsetta myös vaihtoehtoisiin malleihin. INNATURE-tutkimushankkeen aloitteesta asukkaat ovat Härmälänrannassa mukana julkisen taiteen toteuttamisessa alusta lähtien.
Liikkuva laboratorio paljasti lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – tarkka data parantaa ilmanlaadun seurantaa8.4.2026 08:45:50 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ultrapienet hiukkaspäästöt leviävät tiedettyä laajemmalle alueelle: pitoisuudet ovat koholla jopa 15 kilometrin etäisyydellä kentästä. Ultrapienet hiukkaset jäävät usein perinteisiltä mittareilta piiloon, mutta uusilla menetelmillä niistä on nyt saatu tarkkaa dataa Suomessa. Tämä mahdollistaa ilmanlaadun entistä luotettavamman seurannan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
