Vangin radikalisoitumisriskin ajoissa tunnistaminen on paras keino puuttua ilmiöön

Tammikuuhun 2018 mennessä oli ilmiöön liittyviä henkilöitä havaittu vankiloissa yhteensä 112. Näistä 76 havaintoa liittyi radikaaliin islamismiin, 28 äärioikeistoon ja kahdeksan johonkin muuhun. Havaituista 76 oli vankilassa tai valvotussa koevapaudessa tammikuussa 2018. Havainnot on tehty pääasiassa Etelä-Suomen alueella, mutta havaintoja tehdään koko ajan myös muiden alueiden vankiloissa. Osa projektin aikana havaituista vangeista oli radikalisoitunut jo ennen vankilaan tuloa. Vankiloissa havaittiin myös olevan henkilöitä, joilla on kykyä ja tahtoa terroristiseen toimintaan.

Projekti käynnistettiin elokuussa 2016. Sen päätavoitteena oli kehittää toimintatavat, joilla voidaan havaita vankiloissa tapahtuvaa ekstremististä radikalisoitumista. Toinen projektin keskeinen tehtävä oli Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan kouluttaminen, jotta toimintatavat voidaan ottaa käyttöön ja henkilökunnalla on paremmat valmiudet tehdä luotettavia havaintoja radikalisoitumiselle alttiista vangista. Projektin aikana onkin koulutettu arviolta 400 virkamiestä.

Radikalisoitumiselle altistuminen

Radikalisoitumisprosessiin liittyvä vieraantuminen yhteiskunnasta ja sen normeista voimistuu helposti vankilassa, joka on rajoitettu ympäristö muuhun yhteiskuntaan verrattuna. Lähtökohta vankiloissa tapahtuvalle väkivaltaiselle radikalisoitumiselle on altistuminen aatteelle tai ideologialle, jossa on ekstremistisiä piirteitä.

Altistuminen tapahtuu yleisimmin toisen vangin tai vankilajengin vaikutuksesta. Karismaattiset johtohahmot vankien joukossa radikalisoivat johdonmukaisesti muita. Vankilassa ihminen on poissa päivittäisestä lähipiiristään ja tukiverkostostaan. Radikalisoijat hakeutuvat yksinäisen vangin seuraan tarjoamaan suojaa, ohjausta ja näennäistä ystävyyttä. Selkein ja voimakkain havaittu altistava tekijä Suomen vankilaradikalisaatiossa on katkeruus.

Väkivaltaisilla ekstremisteillä ei ole yhtä tiettyä profiilia, eikä yhtä yhteistä määrittävää tekijää, kuten ikä, sukupuoli tai koulutus. Väkivaltaiset ekstremistit ovat omaksuneet tietyn ideologian ja tavoitteidensa ajamiseksi he ovat valmiita turvautumaan väkivaltarikoksiin. Muuten heistä monet ovat täysin "normaalisti” toimivia.

Ekstremismiin puuttuminen

Turvallinen laitossijoittelu on tällä hetkellä tehokkain tapa hallita radikalismin ja väkivaltaisen ekstremismin aiheuttamia ongelmia vankiloissa, koska vaikuttavista kuntoutusmenetelmistä ei vielä ole näyttöä. Olennaisinta on tunnistaa vangin radikalisoitumisriski mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sijoittaa haavoittuvassa asemassa olevat vangit erilleen vaikuttajista. Radikalisoitumista ehkäisee myös  kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta ja osallistuminen mielekkääseen toimintaan vankeusrangaistuksen aikana.

Väkivaltaiseen käyttäytymiseen tulisi puuttua välittömästi kurinpidollisin toimin ja järjestää vangin sijoittelu uudelleen. Lievempiin havaintoihin tai vihjetietoihin perustuviin tilanteisiin tulisi puuttua joko puhuttamisella tai taktisella sijoittelulla eri olosuhteisiin. Keskeistä ja tärkeää olisi kuitenkin puuttua tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ekstremistivangeille räätälöityjä kuntouttavia toimia ei ole vielä Suomessa olemassa. Raportin mukaan myös kuntouttavien toimien käyttö on tärkeää linjata huolellisen taustatyön jälkeen. Raportissa ehdotetaan myös lisää koulutusta henkilökunnalle, eri kulttuurien ja kielten osaajien rekrytointia, panostuksia tiedonhankintaan vankiloissa sekä tietojen vaihtoon eri viranomaisten kesken.

Rikosseuraamuslaitos sai vuodella 2018 lisämäärärahaa, jolla on tarkoitus rekrytoida lisää henkilökuntaa kaikille rikosseuraamusalueille radikalisoitumisen havainnointiin ja ennaltaehkäisyyn.

Lisätietoja: turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson, p. 050 442 0919 ja erityisasiantuntija Sami Peltovuoma, p. 050 442 0916

Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen projekti väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen tunnistamiseksi –loppuraportti