Vastikkeita maksamatta yhä useammassa taloyhtiössä

- Vaikeina taloudellisina aikoina vastikevalvonnan merkitys taloyhtiöissä korostuu, muistuttaa Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals.

Osakkeenomistajien maksamat vastikkeet ovat taloyhtiön pääasiallinen tulonlähde ja siten vastikkeiden maksamattomuus koituu aina yhtiön muiden osakkaiden maksettavaksi.

- Ei ole tietenkään oikein, että muut osakkaat joutuvat kattamaan rästien aiheuttamaa vajetta. Yhtiöllä tulisikin olla tehokas vastikevalvonta ja maksuviivästyksiin ja rästeihin tulee puuttua viipymättä, korostaa Pujals.

Tehokas vastikevalvonta on taloyhtiön etu

Tehokas vastikevalvonta tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä isännöitsijä että hallitus seuraavat yhtiön taloudellista tilannetta ja vastikkeiden kertymistä ja maksuviivästyksiin reagoidaan viipymättä maksumuistutusten muodossa. Yhtiöllä tulisi olla myös pelivaraa kassassa siten, että talousarviossa on budjetoitu 2–3 kuukauden vastikeylijäämä yllättävien menojen varalta.

Mikäli osakkaan vastikerästit kasvavat maksuhuomautuksista ja perinnästä huolimatta, voidaan käynnistää huoneiston hallintaanottomenettely. Hallintaanoton seurauksena osakkeenomistaja menettää huoneiston hallinnan yhtiölle, jolle syntyy oikeus vuokrata huoneisto ja kattaa vuokratuloilla rästejä. Hallintaanotto on osakkeenomistajalle ankara seuraamus. Siihen päädytään usein vasta viimeisenä vaihtoehtona, jos maksujärjestelyillä rästejä ei saada katettua.

Jotta hallintaanottoon voidaan ryhtyä, tulee perusteen olla olennainen. Tällaiseksi on vakiintuneen käytännön mukaan katsottu noin 3 kuukauden maksamattomat vastikkeet. Ennen yhtiökokouksen hallintaanottopäätöstä, tulee osakkeenomistajalle toimittaa todistettavasti tiedoksi hallintaanottoa koskeva hallituksen kirjallinen varoitus. Jos osakkeenomistaja ei varoituksesta huolimatta maksa rästejä, voi yhtiökokous päättää huoneiston hallintaanotosta.

Hallintaanottomenettelyn ohella yhtiö voi periä rästejä oikeusteitse velkomuskanteella.