Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT: Kaivosveron uudistamisessa rima on asetettu liian alas

Jaa

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän valmistelema pohjamuistio kaivosveron uudistamiseksi on kunniahimoton. Muistiossa käsitellään eri veromallien ominaisuuksia puutteellisesti ja vinoutuneesti, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) juuri valmistuneessa lausunnossaan.

Orijärven kaivos. Lähde: Wikimedia Commons
Orijärven kaivos. Lähde: Wikimedia Commons

Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kaivosveron uudistaminen, ja yli 58 000 allekirjoittajan kansalaisaloitteen seurauksena veron uudistamisesta on myös eduskunnan talousvaliokunnan lausuma.

Kaivosverotus on haluttu uudistaa, koska nykymallin on katsottu antavan kaivosyhtiöille kohtuuttoman edulliset mahdollisuudet hyödyntää Suomen uusiutumattomia mineraaliveroja moneen muuhun kehittyneeseen maahan verrattuna. Taustalla on muun muassa kaivosyhtiö Terrafamen toiminnasta joitakin vuosia sitten paljastuneet ongelmat.

Kaivosveron toteuttamisessa on kaksi eri päämallia: ns. rojaltivero ja ns. voittovero. Rojaltiverossa verotuloja kerätään louhitun malmin tai mineraalin painon tai arvon mukaan. Voittoverossa puolestaan verotetaan kaivosyhtiön toiminnan voittoa. Rojaltiverolla verotetaan siis tuotannon bruttopainoa tai -arvoa. Voittoverolla verotetaan kaivostoiminnasta syntynyttä voittoa. Hallituksen tavoitteena on kerätä vuosittain kaivosverolla 25 miljoonaa euroa.

Virkamiestyöryhmä pitää rojaltiveroa sopivampana, mutta VATT:n lausunnon laatineen, veropolitiikan johtavan tutkijan Seppo Karin mukaan voittovero olisi monella tapaa perustellumpi malli.

”Työryhmä pitää rojaltiveroa Suomeen sopivampana, koska se on työryhmän arvion mukaan hallinnollisesti helpompi toteuttaa. Tämä ei ole kestävä peruste veropolitiikan rakentamiselle. Sitä paitsi voittoveron toteuttaminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin rojaltiveron. Myös suomalaiset kaivosyritykset pitävät voittoveron toteuttamista osaltaan hyvin yksinkertaisena”, arvioi VATT:n Seppo Kari.

Työryhmä pitää myös tärkeänä sitä, että rojaltiverossa tuottoa alkaa tulla heti, kun louhinta alkaa. Voittoverossa tuottoa tulee vasta siinä vaiheessa, kun kaivostoiminnasta syntyy voittoa.

”Työryhmä näyttäisi korostavan tasaisen matalan tuoton saamista nopeasti, mutta voittoveron verotulopotentiaali on huomattavasti suurempi. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet esimerkiksi keväästä 2020 kevääseen 2021 huimat 85 prosenttia”, taustoittaa VATT:n Seppo Kari.

Rojaltiverotuloihin eivät maailmanmarkkinahinnat juuri vaikuta, mutta voittoverotuloihin sitäkin enemmän. Esimerkiksi metallien hintojen nousu 50 prosentilla kuusinkertaistaisi verotulot.

”Matalien hintojen aikana louhinnan arvo on ollut vähintään miljardi euroa. Tästä maksettaisiin voittoveroa 20 prosentin verokannalla noin 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi 50 prosentin hinnannousu voisi tuottaa jopa 120 miljoonaa euroa verotuloja. Tätä ulottuvuutta työryhmä ei huomioi lainkaan”, huomauttaa Seppo Kari.

”Työryhmä asettaisi rojaltiveron hyvin matalaksi, noin yhden prosentin suuruiseksi ja katsoo, että tällä olisi hyvin vähän haittaa yritystoiminnalle. Kun rojaltiveroa maksetaan myös heikosti kannattavasta ja jopa tappiollisesta toiminnasta, voittoveroa maksetaan vain toiminnan voitosta. Voittoveroa ei siten voi pitää yritystoiminnalle haitallisempana. Tätä mieltä ovat myös kaivosalan suomalaiset yritykset, tiivistää Seppo Kari.

Hallitus teki vuoden 2022 talousarvioneuvotteluissa linjauksen veron käyttöönotosta vuonna 2023. VATT:n lausunto löytyy lausuntopalvelu.fi -portaalista.

Lisätietoja:

Johtava tutkija, KTT Seppo Kari / VATT (puh. +358 295 519 419, s-posti seppo.kari@vatt.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Orijärven kaivos. Lähde: Wikimedia Commons
Orijärven kaivos. Lähde: Wikimedia Commons
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://vatt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta ja asiantuntijatyötä edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.

Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Työryhmä: Sähkönsiirron kuluttajahintaa ohjaava valvontamalli kaipaa päivitystä21.6.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Kuluttajan sähkölaskun keskeiset osat ovat sähköenergian hinta ja sähkönsiirron hinta sekä verot. Sähköenergian toimittajan ja hinnan kuluttaja voi kilpailuttaa, mutta siirtohintaan tai veroihin kuluttaja ei voi vaikuttaa. Sähkön kokonaishinta ja sähkön siirtohinta ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Sähkön siirtohintaa ohjaa Suomessa Energiaviraston rakentama valvontamalli, joka nykyisellään sisältää useita ongelmia. Tämä käy ilmi TEM:n asettaman akateemisen työryhmän lausunnosta. Yksi työryhmän jäsenistä oli VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.

Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa13.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 eläkeuudistus, jossa alinta eläkeikärajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen. Samalla kannustettiin taloudellisesti suomalaisia jäämään eläkkeelle itselleen sopivaan aikaan 63 ikävuoden ja 68 ikävuoden välillä. VATT:n ja Laboren tuore tutkimus osoittaa, että uudeksi normieläkeiäksi tuli uusi alaraja 63 vuotta ja joustava työssä jatkaminen toteutui vain hyvin vähäisessä määrin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme