Verkkovihan tuottajat ja levittäjät – keitä he ovat, miten he toimivat ja mikä heitä motivoi?
24.8.2022 01:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tervetuloa tuoreen tutkimusraportin Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit julkistamisseminaariin torstaina 1.9.2022 klo 14–16 Jyväskylän yliopiston päärakennukseen (C4) (myös etäosallistumismahdollisuus zoomin kautta).
Jyväskylän yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston tutkijat tarkastelivat yhteishankkeessaan vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostoja, toimintatapoja ja motiiveja. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaama tutkimusraportti on avoimesti luettavissa verkossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164244
Laadullisia ja määrällisiä metodeja yhdistävässä tutkimuksessa selvisi, että ideologiset vihapuheen tuottajat ja levittäjät ovat pieni mutta vaikutusvaltainen ryhmä, joka pyrkii rapauttamaan luottamusta yhteiskuntaan ja demokratiaan.
Ideologisesti motivoitunut vihapuhe on usein yksinkertaista ja se pyrkii vetoamaan tunteisiin. Sitä tuotetaan hyödyntämällä jo olemassa olevia yhteiskunnallisia jännitteitä ja ennakkoluuloja. Se eroaa arkisesta, spontaanista verkkovihapuheesta, sillä sitä tuotetaan organisoidusti, se on tavoitehakuista ja systemaattista ja se pyrkii kauaskantoiseen mielipidevaikuttamiseen.
Organisoidusti toimivilla ideologisen vihapuheen tuottajilla on paljon vaikutusvaltaa, sillä innokas kannattajakunta kierrättää viestejä moninkertaistaen niiden näkyvyyden. Verkkovihan passiivisten levittäjien ja siihen tykkäämällä, linkittämällä ja provosoitumalla reagoivan yleisön merkitys on suuri.
Vihapuheesta on tullut kiinteä osa verkon toimintakulttuuria. Tutkimusryhmä ehdottaa sen vahingollisten seurausten rajoittamiseksi tukimuotoja verkkovihan tuottajille ja levittäjille, tietämyksen lisäämistä verkkovihan leviämisen käytännöistä, verkkokeskustelujen seurantaa, sosiaalisen median alustojen vastuunkantoa sekä lisäresursseja ja -teknologiaa poliisin verkkovihan vastaiseen toimintaan.
Seminaarissa keskustellaan verkkovihan ja vihapuheen tuottajista ja levittäjistä ja näiden toimintatavoista sekä motivaattoreista. Puhumassa ovat tutkijoiden lisäksi johtava asiantuntija Hanna Nykänen sisäministeriöstä, asiantuntija Lotte Telakivi Setasta ja asiantuntija Pia Jardi USKOT-foorumi ry:stä.
Toivotamme kiinnostuneet tervetulleiksi julkistamisseminaariin Jyväskylän yliopiston päärakennuksen saliin C4 torstaina 1.9. klo 14–16.
Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme paikalle tulijoilta ilmoittautumisia tutkimusavustaja Miia Tikalle (miia.h.tikka@jyu.fi) viimeistään pe 26.8. Jos haluat osallistua zoomin kautta, pyydä linkki Miialta.
Lisätietoja:
FT Tuija Saresma, Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskus, p. 040 8053 841, tuija.saresma@jyu.fi
Lisätietoja hankkeesta:
Lisätietoja tutkimuksesta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme