Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Vertailututkimus: Kunnat onnistuneet pitämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kurissa - Uudenmaan kunnat kärjessä

Jaa
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa, selviää Kuntaliiton kymmenen suuren kaupungin vertailututkimuksesta. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 5 miljardia euroa, ja ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut. Keskimäärin kustannukset olivat 2 297 euroa asukasta kohti.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
6.6.2018
Julkaistavissa klo 12.00

Vertailututkimus:
Kunnat onnistuneet pitämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kurissa - Uudenmaan kunnat kärjessä

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa, selviää Kuntaliiton kymmenen suuren kaupungin vertailututkimuksesta.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 5 miljardia euroa, ja ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut. Keskimäärin kustannukset olivat 2 297 euroa asukasta kohti.

Kun hintojen muutos otetaan huomioon, kustannukset nousivat keskimäärin noin 1,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kustannusten ikävakioitu mediaani oli 2 301 euroa/asukas. Suurimmat ikävakioidut kustannukset olivat Oulussa, 2 492 euroa/asukas ja alhaisimmat Vantaalla, 2 147 euroa/asukas.

Suurten kaupunkien matalimmat terveydenhuollon kustannukset olivat Vantaalla, Espoossa, Porissa ja Helsingissä. Näissä kaupungeissa asuu yli puolet vertailussa mukana olleiden kaupunkien väestöstä.

– Tulokset osoittavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillintä onnistuu erilaisissa olosuhteissa ja kuntien omien kehittämismahdollisuuksien pohjalta. Hyvät tulokset on lisäksi saavutettu aikana, jolloin kuntien resursseja on käytetty runsaasti maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat vuosittain mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalitoimen vanhuspalveluista: kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Keskisuurten kuntien sote-menot alenivat

Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto vertaili terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia.

Vertailussa mukana olleiden kuntien sote-kustannukset olivat viime vuonna yhteensä runsaat 2,13 miljardia euroa, ja ne vastasivat noin 0,62 miljoonan suomalaisen palveluista.

Sote-kustannukset olivat keskimäärin 3 453 euroa asukasta kohti. Suurimmat kustannukset olivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, 3 851 euroa asukasta kohti ikävakioituna ja alhaisimmat Kauniaisissa, 3 013 euroa asukasta kohti ikävakioituna.

– Keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset alenivat edellisvuodesta 0,2 prosenttia asukasta kohti. Tämä selittyy osin sillä, että perustoimeentulotuen hallinnointi ja maksatus siirtyivät Kelalle vuoden 2017 alusta, toteaa erityisasiantuntija Mia Malmila.

Kun hintojen muutos otetaan huomioon, kustannusten kasvu oli 1,4 prosenttia.

– Myös keskisuurten kuntien vertailussa eri puolilla maata olevat eri kokoiset kunnat, esimerkiksi Rovaniemi, Kotka ja perusturvaliikelaitos Saarikka ovat onnistuneet hillitsemään kustannusnousua, Mia Malmila tiivistää.

Keskisuurten kuntien sote-kustannusvertailuun osallistuvat Järvenpää, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoen perusturva, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, perusturvaliikelaitos Saarikka, Salo, Sipoo ja Tuusula.

Määrätietoinen palvelujen uudistaminen hyvien tulosten takana: osa kunnista alittanut hallituksen menokaton

Vuoden 2017 kustannuksissa näkyvät kiky-sopimuksen kustannuksia laskevat vaikutukset, mutta kunnat ovat tehneet mittavasti myös omia sopeuttamistoimia ja palveluihin kohdistuvia rakenteellisia uudistuksia.

– Kuntien määrätietoinen palvelujen uudistaminen ja kehittäminen on osaltaan hillinnyt kustannusten kasvua, arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

– Useat eri kokoiset kunnat ovat onnistuneet palvelujen kustannustehokkaassa tuottamisessa. Tutkimuksessa mukana olleista keskisuurista kunnista perusturvaliikelaitos Saarikka, Kotkan, Rovaniemen, Salon, Porvoon, Keravan ja Kauniaisten kaupungit sekä Tuusulan ja Sipoon kunnat alittivat hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteeksi asettaman 0,9 prosentin katon sote-menojen vuotuisessa kasvussa. Suurista kaupungeista Porin, Helsingin, Oulun, Kouvolan, Turun, ja Vantaan kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset alittivat tai pysyivät 0,9 prosentin tavoiteuralla.

– Iäkkäiden ihmisten palveluissa tehostettu palveluasuminen ja kotihoito on lisääntynyt ja laitoshoito vähentynyt. Painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon näkyy erikoissairaanhoidossa erityisesti somaattisen avohoidon lisääntymisenä, sanoo erityisasiantuntija Teija Mikkola.


Tietoa tutkimuksista

Kuntaliiton toteuttaman kustannusvertailun aineisto käsittää kaksi erillistä aineistoa, joissa vertailtiin suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Tutkimusaineiston piirissä olevien suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien tiedot koskevat noin 2,8 miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia vuonna 2017.

Aineistosta on saatavilla kuntakohtaisesti tietoa eri sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ikäryhmittäin ja palveluittain, kuten esimerkiksi suun terveydenhuollon ja tehostetun palveluasumisen kustannuksista.

Kustannukset on ikävakioitu. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien kustannukset on saatettu vertailukelpoisiksi siten, että kunkin kunnan kustannukset lasketaan olettaen eri ikäryhmissä olevien asukkaiden määrä yhtä suureksi kuin kunnissa keskimäärin.

Lisätietoja:
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 050 567 1624
Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866
Teija Mikkola, erityisasiantuntija, p. 050 352 0020
Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180
Mia Malmila, erityisasiantuntija, p. 050 526 8113

Suurista kaupungeista lisätietoja antaa:
Piia Vuorela, terveyspalvelujohtaja, Vantaa, p. 09 83922564
Leena Turpeinen, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Helsinki, p. 09 310 52481
Ulla Kuittu, vs. toimialajohtaja, Jyväskylä, p. 050 3538310
Liisa Kylmänen, vs. terveysjohtaja, Oulu, p. 044 7034174
Anna-Liisa Koivisto, terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja, Pori, p. 044 7010243
Kari Kristeri, terveysjohtaja, Kouvola, p. 020 6159399
Taru Kuosmanen, johtaja, hyvinvointipalvelut, Tampere, p. 03 565611
Riitta Liuksa, toimialajohtaja, Turku, p. 050 5590571
Jari Saarinen, vs. apulaiskaupunginjohtaja, Kuopio, p. 017 186301
Sanna Svahn, terveyspalvelujen johtaja, Espoo, p. 050 5446535

Keskisuurista kunnista lisätietoja antaa:
Satu Helin, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveystoimiala, Rauma, p. 050 428 5244
Ann-Sofie Silvennoinen, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Porvoo, p. 040 6761374
Ari Laakkonen, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Mäntsälä, p. 040 314 5516
Carita Schröder, perusturvajohtaja, Loviisa, p. 040 570 2807
Erja Wiili-Peltola, toimialajohtaja, sosiaali ja terveys, Kerava, p. 040 318 2170
Jaana Koskela, vt. perusturvajohtaja, Kirkkonummi p. 040 5045 224
Jari Niemelä, vs. apulaiskaupunginjohtaja, Salo, p. 02 778 2059
Kati Homanen, terveysjohtaja, Kotka, p. 0400 8381 67
Kristiina Kariniemi-Örmälä, vt. palvelualuejohtaja, Järvenpää, p. 040 315 2154
Leena Kokko, sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoo, p. 09 2353 65 00
Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, p. 08 6155 4200
Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemi, p. 016 322 6030
Mikael Palola, kuntayhtymän/liikelaitoksenjohtaja, SoTe kuntayhtymä Saarikka, p. 014 459 8208
Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, Tuusula, p. 09 87 181
Tuula Suominen, palvelualuejohtaja, Lohja, p. 044 374 1291
Ulla Tikkanen, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kauniainen, p. 09 5056 246

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote

EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote

Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.

Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote

Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye