Jyväskylän yliopisto

Vihapuhe vie innon poliittiseen osallistumiseen

Jaa

Juuri julkaistun raportin mukaan suuri osa kuntapäättäjistä ja kansanedustajista on kohdannut vihapuhetta luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Kaksi kolmesta päättäjästä myös arvioi vihapuheen lisääntyneen viime vuosina.

Pelkkä vihapuheen uhka vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Neljännes niistäkin päättäjistä, jotka eivät itse olleet vihapuheen kohteena, kertoi sen uhan vähentäneen haluaan osallistua julkiseen keskusteluun. Useat päättäjät kertoivat pelkäävänsä “kivityskampanjaa” sosiaalisessa mediassa.

Tulokset osoittavat, että häirintä vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat julkiseen keskusteluun ja hakevat luottamustehtäviin Suomessa. Usea tutkimukseen osallistunut kertoi jättäneensä tai jättävänsä politiikan vihapuheen seurauksena tai harkitsevansa sitä. Tutkimuksessa selvisi, että vihapuheen vaikutukset vaihtelevat esimerkiksi puoluekannan, etnisen taustan ja sukupuolen mukaan.

- Ei yllättänyt, että naisiin kohdistuu miehiä enemmän vihapuhetta. On huolestuttavaa, että vihapuhe ja jo sen uhka vähentää halua osallistua julkiseen keskusteluun. Toisaalta osa vihapuhetta kohdanneista kertoo sen motivoivan heitä politiikkaan. Vihapuheen voi tulkita merkiksi siitä, että ajetut asiat ovat tärkeitä, dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta pohtii.

- Vihapuheen kohdentuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin on yhtä lailla huolestuttavaa. Vihapuhe vaikuttaa heidän resursseihinsa, mahdollisuuksiinsa ja haluunsa osallistua politiikkaan. Vaikka myös vihapuheen vaikutukset julkiseen keskusteluun ovat tuntuvat, vihapuheen uhka demokratialle konkretisoituu erityisen selvästi tarkasteltaessa sen vaikutuksia siihen, millaiset päättäjät jaksavat tai haluavat asettua ehdolle, tutkija Heidi Kosonen valottaa.

Tutkimuksessa ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tutkimuksen toteuttivat Aleksi Knuutilan johdolla Open Knowledge Finland, Jyväskylän yliopisto ja Punos Research.

Lisätietoja:
dosentti Tuija Saresma, tuija.saresma@jyu.fi, puh. 040 8053 841 ja tutkija Heidi Kosonen, heidi.s.kosonen@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Nykykulttuurin tutkimuskeskus.

Linkki julkaisuun: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-786-4

Järjestämme Jyväskylässä raportin julkistamiseen liittyvän seminaarin Vaientaako vihapuhe? perjantaina 11.10. klo 14–16. Tilaisuudessa esitellään Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaaman ”Viha Vallassa” -hankkeen loppuraportti, kerrotaan tutkimuksen tuloksista ja kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Lyhty, Jyväskylän yliopisto 11.10. klo 14–16

Seminaarin ohjelma:
14.00 Kahvia ja tervetulosanat: Tuija Saresma
14.15 Tutkimusryhmä esittelee hankkeen tuloksia: Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma
14.30 Kommenttipuheenvuoro: Reetta Kettunen, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
14.45 Vihapuheesta politiikassa ja tutkimuksessa: Oula Silvennoinen, tutkija, Helsingin yliopisto
15.00 Vihapuhe Kuntaliiton näkökulmasta: Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
15.15 Vihapuheesta Oikeusministeriön näkökulmasta: Peter Kariuki, pääsihteeri, Etnisten suhteiden neuvottelukunta
15.30 Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden sarjakuvakampanjan esittely: Heidi Kosonen, tiedottaja, Johanna Turunen, jäsensihteeri, Jyväskylän yliopiston tieteentekijät
15.40 Vapaata keskustelua ja mahdolliset median kysymykset

Ilmoittauduthan tilaisuuteen maanantain 7.10. aikana (kahvitarjoilun järjestämiseksi): https://bit.ly/2owoebi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme