Vihapuhe vie innon poliittiseen osallistumiseen
4.10.2019 12:00:37 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Pelkkä vihapuheen uhka vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Neljännes niistäkin päättäjistä, jotka eivät itse olleet vihapuheen kohteena, kertoi sen uhan vähentäneen haluaan osallistua julkiseen keskusteluun. Useat päättäjät kertoivat pelkäävänsä “kivityskampanjaa” sosiaalisessa mediassa.
Tulokset osoittavat, että häirintä vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat julkiseen keskusteluun ja hakevat luottamustehtäviin Suomessa. Usea tutkimukseen osallistunut kertoi jättäneensä tai jättävänsä politiikan vihapuheen seurauksena tai harkitsevansa sitä. Tutkimuksessa selvisi, että vihapuheen vaikutukset vaihtelevat esimerkiksi puoluekannan, etnisen taustan ja sukupuolen mukaan.
- Ei yllättänyt, että naisiin kohdistuu miehiä enemmän vihapuhetta. On huolestuttavaa, että vihapuhe ja jo sen uhka vähentää halua osallistua julkiseen keskusteluun. Toisaalta osa vihapuhetta kohdanneista kertoo sen motivoivan heitä politiikkaan. Vihapuheen voi tulkita merkiksi siitä, että ajetut asiat ovat tärkeitä, dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta pohtii.
- Vihapuheen kohdentuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin on yhtä lailla huolestuttavaa. Vihapuhe vaikuttaa heidän resursseihinsa, mahdollisuuksiinsa ja haluunsa osallistua politiikkaan. Vaikka myös vihapuheen vaikutukset julkiseen keskusteluun ovat tuntuvat, vihapuheen uhka demokratialle konkretisoituu erityisen selvästi tarkasteltaessa sen vaikutuksia siihen, millaiset päättäjät jaksavat tai haluavat asettua ehdolle, tutkija Heidi Kosonen valottaa.
Tutkimuksessa ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tutkimuksen toteuttivat Aleksi Knuutilan johdolla Open Knowledge Finland, Jyväskylän yliopisto ja Punos Research.
Lisätietoja:
dosentti Tuija Saresma, tuija.saresma@jyu.fi, puh. 040 8053 841 ja tutkija Heidi Kosonen, heidi.s.kosonen@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Nykykulttuurin tutkimuskeskus.
Linkki julkaisuun: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-786-4
Järjestämme Jyväskylässä raportin julkistamiseen liittyvän seminaarin Vaientaako vihapuhe? perjantaina 11.10. klo 14–16. Tilaisuudessa esitellään Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaaman ”Viha Vallassa” -hankkeen loppuraportti, kerrotaan tutkimuksen tuloksista ja kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja.
Lyhty, Jyväskylän yliopisto 11.10. klo 14–16
Seminaarin ohjelma:
14.00 Kahvia ja tervetulosanat: Tuija Saresma
14.15 Tutkimusryhmä esittelee hankkeen tuloksia: Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma
14.30 Kommenttipuheenvuoro: Reetta Kettunen, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
14.45 Vihapuheesta politiikassa ja tutkimuksessa: Oula Silvennoinen, tutkija, Helsingin yliopisto
15.00 Vihapuhe Kuntaliiton näkökulmasta: Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
15.15 Vihapuheesta Oikeusministeriön näkökulmasta: Peter Kariuki, pääsihteeri, Etnisten suhteiden neuvottelukunta
15.30 Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden sarjakuvakampanjan esittely: Heidi Kosonen, tiedottaja, Johanna Turunen, jäsensihteeri, Jyväskylän yliopiston tieteentekijät
15.40 Vapaata keskustelua ja mahdolliset median kysymykset
Ilmoittauduthan tilaisuuteen maanantain 7.10. aikana (kahvitarjoilun järjestämiseksi): https://bit.ly/2owoebi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Vieraat koulukäytännöt vaikeuttavat maahanmuuttajaperheiden osallistumista8.6.2026 07:02:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajavanhemmat haluavat tehdä yhteistyötä lastensa koulujen kanssa, mutta suomalaisten käytäntöjen vieraus, kulttuuriset odotukset ja kielimuuri voivat rajoittaa heidän osallistumistaan. Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus kuvaa, miten nämä tekijät voivat heijastua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Lack of familiarity with school culture can hinder cooperation between migrant families and Finnish schools8.6.2026 07:02:00 EEST | Press release
Migrant parents want to be involved in their children’s schooling in Finland, but unfamiliar school practices, cultural expectations, and language barriers may limit their participation. A new study from the University of Jyväskylä highlights how these factors affect home–school cooperation.
C. V. Åkerlundin mediasäätiöltä yli 200 000 euroa tutkimukseen journalistien ja somevaikuttajien rooleista digitaalisessa uutisympäristössä4.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
C. V. Åkerlundin mediasäätiö säätiö myönsi yli 200 000 euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen hankkeelle ”Journalistit ja somevaikuttajat digitaalisen uutisympäristön portinvartijoina”.
Voimaharjoittelu kehittää jokaista – vähintään yhdellä osa-alueella4.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
LitM Aapo Räntilän väitöstutkimus osoittaa, että jokainen ihminen kehittyy voimaharjoittelulla, kun harjoitusvasteita arvioidaan monipuolisesti. Tutkimukseen osallistuneista osa reagoi harjoitteluun poikkeuksellisen voimakkaasti, mutta jokainen vähintään yhdellä fyysisellä osa-alueella. Tutkija korostaa tarvetta yksilölähtöiselle harjoittelun suunnittelulle.
Suomalaisnuorten usko maailman tulevaisuudesta ennätysheikkoa - taloudellinen turva ja kokemus osallisuudesta ratkaisevaa3.6.2026 10:58:00 EEST | Tiedote
Jopa puolet suomalaisnuorista näkee maailman tulevaisuuden synkkänä. Tulos käy ilmi Nuorisobarometri-kyselystä laaditusta tutkimuksesta, johon osallistui 15–29-vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea. Tulosten perusteella nuorten tulevaisuususkoa vahvistavat perheen taloudellinen turva, kokemus kuulumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja poliittinen suuntautuminen. Samat tekijät selittävät osin myös nuorten ympäristömyönteistä toimintaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme