Pelkkä vihapuheen uhka vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Neljännes niistäkin päättäjistä, jotka eivät itse olleet vihapuheen kohteena, kertoi sen uhan vähentäneen haluaan osallistua julkiseen keskusteluun. Useat päättäjät kertoivat pelkäävänsä “kivityskampanjaa” sosiaalisessa mediassa.

Tulokset osoittavat, että häirintä vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat julkiseen keskusteluun ja hakevat luottamustehtäviin Suomessa. Usea tutkimukseen osallistunut kertoi jättäneensä tai jättävänsä politiikan vihapuheen seurauksena tai harkitsevansa sitä. Tutkimuksessa selvisi, että vihapuheen vaikutukset vaihtelevat esimerkiksi puoluekannan, etnisen taustan ja sukupuolen mukaan.

- Ei yllättänyt, että naisiin kohdistuu miehiä enemmän vihapuhetta. On huolestuttavaa, että vihapuhe ja jo sen uhka vähentää halua osallistua julkiseen keskusteluun. Toisaalta osa vihapuhetta kohdanneista kertoo sen motivoivan heitä politiikkaan. Vihapuheen voi tulkita merkiksi siitä, että ajetut asiat ovat tärkeitä, dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta pohtii.

- Vihapuheen kohdentuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin on yhtä lailla huolestuttavaa. Vihapuhe vaikuttaa heidän resursseihinsa, mahdollisuuksiinsa ja haluunsa osallistua politiikkaan. Vaikka myös vihapuheen vaikutukset julkiseen keskusteluun ovat tuntuvat, vihapuheen uhka demokratialle konkretisoituu erityisen selvästi tarkasteltaessa sen vaikutuksia siihen, millaiset päättäjät jaksavat tai haluavat asettua ehdolle, tutkija Heidi Kosonen valottaa.

Tutkimuksessa ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tutkimuksen toteuttivat Aleksi Knuutilan johdolla Open Knowledge Finland, Jyväskylän yliopisto ja Punos Research.

Lisätietoja:
dosentti Tuija Saresma, tuija.saresma@jyu.fi, puh. 040 8053 841 ja tutkija Heidi Kosonen, heidi.s.kosonen@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Nykykulttuurin tutkimuskeskus.

Linkki julkaisuun: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-786-4

Järjestämme Jyväskylässä raportin julkistamiseen liittyvän seminaarin Vaientaako vihapuhe? perjantaina 11.10. klo 14–16. Tilaisuudessa esitellään Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaaman ”Viha Vallassa” -hankkeen loppuraportti, kerrotaan tutkimuksen tuloksista ja kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Lyhty, Jyväskylän yliopisto 11.10. klo 14–16

Seminaarin ohjelma:
14.00 Kahvia ja tervetulosanat: Tuija Saresma
14.15 Tutkimusryhmä esittelee hankkeen tuloksia: Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma
14.30 Kommenttipuheenvuoro: Reetta Kettunen, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
14.45 Vihapuheesta politiikassa ja tutkimuksessa: Oula Silvennoinen, tutkija, Helsingin yliopisto
15.00 Vihapuhe Kuntaliiton näkökulmasta: Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
15.15 Vihapuheesta Oikeusministeriön näkökulmasta: Peter Kariuki, pääsihteeri, Etnisten suhteiden neuvottelukunta
15.30 Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden sarjakuvakampanjan esittely: Heidi Kosonen, tiedottaja, Johanna Turunen, jäsensihteeri, Jyväskylän yliopiston tieteentekijät
15.40 Vapaata keskustelua ja mahdolliset median kysymykset

Ilmoittauduthan tilaisuuteen maanantain 7.10. aikana (kahvitarjoilun järjestämiseksi): https://bit.ly/2owoebi