Vihreä siirtymä haastaa työelämää – uusi hanke selvittää siirtymän koulutus- ja osaamistarpeita
29.4.2022 09:00:02 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite 2035 ja muut kestävän kehityksen tavoitteet vaativat kiireellisiä koulutuksen uudistuksia, koska osaamistarpeisiin vastaaminen vie vuosia. Vihreän siirtymän tavoitteet on omaksuttu politiikkatavoitteiksi sekä kansallisesti että EU-tasolla, mutta monet systeemiset vaikutukset ovat kuitenkin vielä epäselviä. Esimerkiksi osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyviä muutospaineita ei tunneta tarpeeksi.
Etlassa käynnistyy keväällä 2022 yksivuotinen tutkimushanke Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS), jonka tarkoituksena on tutkia muutoksen mukanaan tuomia osaamis- ja koulutustarpeita suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Etlan lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Demos Helsinki, joka koordinoi hanketta.
Etlan osuus hankkeessa keskittyy tarkastelemaan erityisesti vihreän siirtymän vaikutuksia ammatti- ja elinkeinorakenteeseen sekä työelämän osaamistarpeisiin. Lisäksi Etla on mukana työpaketissa, joka arvioi, miten osaamis- ja koulutusjärjestelmä nykytiedon valossa vastaa vihreän siirtymän myötä muuttuvaan ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen.
Etlassa hankkeesta vastaa tutkija Olli-Pekka Kuusela. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sekä tutkija Jussi Lintunen.
– Tutkimushanke vastaa suoraan yhteen suomalaisen yhteiskunnan haasteista eli kartoittaa vihreän siirtymän aiheuttamia osaamistarpeita tulevaisuudessa. Tarkastelemme myös, miten vihreän siirtymän vaatimaa osaamista voitaisiin edistää myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi kolmannella sektorilla. Hankkeen tulosten pohjalta tuotetaan konkreettisia politiikkasuosituksia siitä, millaisia muutoksia koulutukseen ja oppimisympäristöihin jatkossa vaaditaan, toteaa Etlan Olli-Pekka Kuusela.
Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS) -tutkimushanke kestää vuoteen 2023. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman (VN TEAS) toimeenpanoa.
Etlassa käynnistyy keväällä kolme muutakin VN TEAS -hanketta:
Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama -hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa siitä, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja näin tukemaan Suomen talouden kasvua. Etlan kanssa hanketta toteuttaa Työn ja talouden tutkimus Labore. Etlassa hankkeesta vastaa tutkimusjohtaja Heli Koski.
Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset -hankkeessa selvitetään, millaisten vaikutuskanavien kautta hiilineutraali siirtymä voi vahvistaa tai heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hankkeesta vastaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Kaupan esteet ja niiden vaikutukset (Etlatieto) tuottaa ajankohtaisen tilannekuvan suomalaisyritysten kohtaamista kaupanesteistä ja millaisia rahamääräisiä vaikutuksia kaupanesteillä on ollut. Hanke valmistuu loppuvuodesta 2022 ja siitä vastaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiAntti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme