Vihreä siirtymä haastaa työelämää – uusi hanke selvittää siirtymän koulutus- ja osaamistarpeita
Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite 2035 ja muut kestävän kehityksen tavoitteet vaativat kiireellisiä koulutuksen uudistuksia, koska osaamistarpeisiin vastaaminen vie vuosia. Vihreän siirtymän tavoitteet on omaksuttu politiikkatavoitteiksi sekä kansallisesti että EU-tasolla, mutta monet systeemiset vaikutukset ovat kuitenkin vielä epäselviä. Esimerkiksi osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyviä muutospaineita ei tunneta tarpeeksi.
Etlassa käynnistyy keväällä 2022 yksivuotinen tutkimushanke Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS), jonka tarkoituksena on tutkia muutoksen mukanaan tuomia osaamis- ja koulutustarpeita suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Etlan lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Demos Helsinki, joka koordinoi hanketta.
Etlan osuus hankkeessa keskittyy tarkastelemaan erityisesti vihreän siirtymän vaikutuksia ammatti- ja elinkeinorakenteeseen sekä työelämän osaamistarpeisiin. Lisäksi Etla on mukana työpaketissa, joka arvioi, miten osaamis- ja koulutusjärjestelmä nykytiedon valossa vastaa vihreän siirtymän myötä muuttuvaan ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen.
Etlassa hankkeesta vastaa tutkija Olli-Pekka Kuusela. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sekä tutkija Jussi Lintunen.
– Tutkimushanke vastaa suoraan yhteen suomalaisen yhteiskunnan haasteista eli kartoittaa vihreän siirtymän aiheuttamia osaamistarpeita tulevaisuudessa. Tarkastelemme myös, miten vihreän siirtymän vaatimaa osaamista voitaisiin edistää myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi kolmannella sektorilla. Hankkeen tulosten pohjalta tuotetaan konkreettisia politiikkasuosituksia siitä, millaisia muutoksia koulutukseen ja oppimisympäristöihin jatkossa vaaditaan, toteaa Etlan Olli-Pekka Kuusela.
Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS) -tutkimushanke kestää vuoteen 2023. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman (VN TEAS) toimeenpanoa.
Etlassa käynnistyy keväällä kolme muutakin VN TEAS -hanketta:
Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama -hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa siitä, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja näin tukemaan Suomen talouden kasvua. Etlan kanssa hanketta toteuttaa Työn ja talouden tutkimus Labore. Etlassa hankkeesta vastaa tutkimusjohtaja Heli Koski.
Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset -hankkeessa selvitetään, millaisten vaikutuskanavien kautta hiilineutraali siirtymä voi vahvistaa tai heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hankkeesta vastaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Kaupan esteet ja niiden vaikutukset (Etlatieto) tuottaa ajankohtaisen tilannekuvan suomalaisyritysten kohtaamista kaupanesteistä ja millaisia rahamääräisiä vaikutuksia kaupanesteillä on ollut. Hanke valmistuu loppuvuodesta 2022 ja siitä vastaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiAntti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme