Vihreä siirtymä haastaa työelämää – uusi hanke selvittää siirtymän koulutus- ja osaamistarpeita
29.4.2022 09:00:02 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite 2035 ja muut kestävän kehityksen tavoitteet vaativat kiireellisiä koulutuksen uudistuksia, koska osaamistarpeisiin vastaaminen vie vuosia. Vihreän siirtymän tavoitteet on omaksuttu politiikkatavoitteiksi sekä kansallisesti että EU-tasolla, mutta monet systeemiset vaikutukset ovat kuitenkin vielä epäselviä. Esimerkiksi osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyviä muutospaineita ei tunneta tarpeeksi.
Etlassa käynnistyy keväällä 2022 yksivuotinen tutkimushanke Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS), jonka tarkoituksena on tutkia muutoksen mukanaan tuomia osaamis- ja koulutustarpeita suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Etlan lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Demos Helsinki, joka koordinoi hanketta.
Etlan osuus hankkeessa keskittyy tarkastelemaan erityisesti vihreän siirtymän vaikutuksia ammatti- ja elinkeinorakenteeseen sekä työelämän osaamistarpeisiin. Lisäksi Etla on mukana työpaketissa, joka arvioi, miten osaamis- ja koulutusjärjestelmä nykytiedon valossa vastaa vihreän siirtymän myötä muuttuvaan ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen.
Etlassa hankkeesta vastaa tutkija Olli-Pekka Kuusela. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sekä tutkija Jussi Lintunen.
– Tutkimushanke vastaa suoraan yhteen suomalaisen yhteiskunnan haasteista eli kartoittaa vihreän siirtymän aiheuttamia osaamistarpeita tulevaisuudessa. Tarkastelemme myös, miten vihreän siirtymän vaatimaa osaamista voitaisiin edistää myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi kolmannella sektorilla. Hankkeen tulosten pohjalta tuotetaan konkreettisia politiikkasuosituksia siitä, millaisia muutoksia koulutukseen ja oppimisympäristöihin jatkossa vaaditaan, toteaa Etlan Olli-Pekka Kuusela.
Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS) -tutkimushanke kestää vuoteen 2023. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman (VN TEAS) toimeenpanoa.
Etlassa käynnistyy keväällä kolme muutakin VN TEAS -hanketta:
Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama -hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa siitä, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja näin tukemaan Suomen talouden kasvua. Etlan kanssa hanketta toteuttaa Työn ja talouden tutkimus Labore. Etlassa hankkeesta vastaa tutkimusjohtaja Heli Koski.
Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset -hankkeessa selvitetään, millaisten vaikutuskanavien kautta hiilineutraali siirtymä voi vahvistaa tai heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hankkeesta vastaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Kaupan esteet ja niiden vaikutukset (Etlatieto) tuottaa ajankohtaisen tilannekuvan suomalaisyritysten kohtaamista kaupanesteistä ja millaisia rahamääräisiä vaikutuksia kaupanesteillä on ollut. Hanke valmistuu loppuvuodesta 2022 ja siitä vastaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiAntti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme