Vihreä siirtymä haastaa työelämää – uusi hanke selvittää siirtymän koulutus- ja osaamistarpeita
29.4.2022 09:00:02 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite 2035 ja muut kestävän kehityksen tavoitteet vaativat kiireellisiä koulutuksen uudistuksia, koska osaamistarpeisiin vastaaminen vie vuosia. Vihreän siirtymän tavoitteet on omaksuttu politiikkatavoitteiksi sekä kansallisesti että EU-tasolla, mutta monet systeemiset vaikutukset ovat kuitenkin vielä epäselviä. Esimerkiksi osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyviä muutospaineita ei tunneta tarpeeksi.
Etlassa käynnistyy keväällä 2022 yksivuotinen tutkimushanke Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS), jonka tarkoituksena on tutkia muutoksen mukanaan tuomia osaamis- ja koulutustarpeita suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Etlan lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Demos Helsinki, joka koordinoi hanketta.
Etlan osuus hankkeessa keskittyy tarkastelemaan erityisesti vihreän siirtymän vaikutuksia ammatti- ja elinkeinorakenteeseen sekä työelämän osaamistarpeisiin. Lisäksi Etla on mukana työpaketissa, joka arvioi, miten osaamis- ja koulutusjärjestelmä nykytiedon valossa vastaa vihreän siirtymän myötä muuttuvaan ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen.
Etlassa hankkeesta vastaa tutkija Olli-Pekka Kuusela. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sekä tutkija Jussi Lintunen.
– Tutkimushanke vastaa suoraan yhteen suomalaisen yhteiskunnan haasteista eli kartoittaa vihreän siirtymän aiheuttamia osaamistarpeita tulevaisuudessa. Tarkastelemme myös, miten vihreän siirtymän vaatimaa osaamista voitaisiin edistää myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi kolmannella sektorilla. Hankkeen tulosten pohjalta tuotetaan konkreettisia politiikkasuosituksia siitä, millaisia muutoksia koulutukseen ja oppimisympäristöihin jatkossa vaaditaan, toteaa Etlan Olli-Pekka Kuusela.
Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS) -tutkimushanke kestää vuoteen 2023. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman (VN TEAS) toimeenpanoa.
Etlassa käynnistyy keväällä kolme muutakin VN TEAS -hanketta:
Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama -hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa siitä, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja näin tukemaan Suomen talouden kasvua. Etlan kanssa hanketta toteuttaa Työn ja talouden tutkimus Labore. Etlassa hankkeesta vastaa tutkimusjohtaja Heli Koski.
Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset -hankkeessa selvitetään, millaisten vaikutuskanavien kautta hiilineutraali siirtymä voi vahvistaa tai heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hankkeesta vastaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Kaupan esteet ja niiden vaikutukset (Etlatieto) tuottaa ajankohtaisen tilannekuvan suomalaisyritysten kohtaamista kaupanesteistä ja millaisia rahamääräisiä vaikutuksia kaupanesteillä on ollut. Hanke valmistuu loppuvuodesta 2022 ja siitä vastaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiAntti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme