Viljelypalstojen vuokraus siirtyy kaupungilta yhdistyksille Espoossa

Viljelypalstojen siirtäminen ulkopuolisten hoitoon tukee kaupungin talous- ja tuottavuustavoitteita ja vapauttaa resursseja ydintoimintoihin. Viljelypalstoista kertyy kaupungille kuluja muun muassa työntekijöistä, vesilaskuista, jätehuollosta, huoltotöistä sekä urakoitsijoiden laskuista.

– Ympäröivissä kunnissa yhdistykset ja yritykset vuokraavat palstoja viljelijöille ja kaupungit vuokraavat vain maan viljelykäyttöön. Viljelijöille on myös tarjolla runsaasti ulkopuolisia yrityksiä ja toimijoita viljelyssä avustamiseen, kertoo infrapalvelupäällikkö Toni Korjus.

Espoossakin muutamia viljelypalsta-alueita on jo vuokrattu yhdistysten hoitoon esimerkiksi Perkkaalla ja Soukassa.

– Malli on toiminut hyvin. Kaikki palstoja hallinnoivat yhdistykset ovat lisäksi voineet pitää vuokrahinnan alhaisempana kuin kaupunki, Korjus sanoo.

Kaupungin perimä viljelypalstan vuosivuokra on 48 euroa.

Espoon kaupunki on vuokrannut viljelypalstoja kuntalaisille monia vuosia. Viljelypalsta-alueita on neljätoista, joista Espoo hallinnoi yhtätoista. Vuokrattavia palstoja on yhteensä 1 164. Palstojen vuokrauksesta vastaa kaupunkitekniikan keskus. Uudistuksessa turvataan nykyisten palstaviljelijöiden sopimusten säilyminen muutostilanteessa.

Uudessa toimintamallissa palstoja hallinnoiva yhdistys voi olla paikallinen kyläyhdistys, viljelypalstakohtainen yhdistys tai esimerkiksi 4H-yhdistys. Maanvuokraussopimuksen tekee kaupungin tonttiyksikkö. Yhdistyksille tai yrityksille, jotka viljelypalstat ottavat hoitaakseen, laaditaan ohjeistuksia ja vinkkejä viljelypalstojen vuokraamista ja hoitoa varten. Lisäksi ne sitoutuvat noudattamaan yhteisiä sääntöjä.

Uudistuksen jälkeenkin palstojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannus sekä palsta-alueita ympäröivän infran ylläpito kuuluu edelleen kaupungille. Valmisteilla oleva viljelypalstastrategia selvittää tulevia, poistuvia ja perusparannettavia palsta-alueita.