Vuoden tieteentekijä on Tapio Määttä

Tekoja pitkäjänteisen tieteentekemisen ja tieteentekijöiden työhyvinvoinnin hyväksi

”Tapio Määttä korostaa johtajan vastuuta työhyvinvoinnista, eikä se jää vain sanahelinäksi. Hän on edistänyt tieteentekijöiden mahdollisuuksia pitkäjänteiseen tieteentekemiseen ja tieteentekijöiden työhyvinvointia Itä-Suomen yliopistossa. Tästä konkreettisia toimenpiteitä ovat kymmenen prosentin työsuhteen tarjoaminen apurahatutkijoille samoin kuin linjaus väitöskirjatutkija-nimikkeestä tohtorikoulutettavan sijaan. Hänen aloitteestaan yliopiston strategiarahoituksesta on palkattu opetusavustajia helpottamaan opettajien työkuormaa etä- ja hybridiopetuksen aikana sekä tukihenkilöitä auttamaan etenkin digipedagogiikassa. Hänen johtamisessaan korostuvat viestintä ja yhteisön kuunteleminen”, palkinnon perusteluissa kerrotaan.

Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen ja sidosryhmien yhteisen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n mukaan tavoite on tehdä korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja. Tieteentekijät kannustaa korkeakouluja kiinnittämään huomiota siihen, että tämä tavoite tarkoittaa niiltä aktiivisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tieteentekemisen edellytyksiä. Useissa yliopistoissa mietitään toimenpiteitä, mutta vahvoja strategisia tavoitteita esimerkiksi määräaikaisuuksien vähentämiseksi puuttuu.

- On tullut aika nostaa esiin laadukas johtaminen ja hyvä henkilöstöpolitiikka keskeisinä työkaluina, joilla parannetaan tutkijanurien vetovoimaa ja tieteentekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtään pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti, Peltola sanoo.

- Tutkijoiden halua kiinnittyä akateemiselle uralle koettelevat poukkoileva rahoitus, pätkätyöt, sumeat uranäkymät ja tunne työyhteisön ulkopuolisuudesta. Tapio Määttä on osoittanut, että yliopistojen toimintakulttuuria voi muuttaa johtamisella, Peltola kiittää.

Määttä kertoo panostavansa johtamisessaan avoimeen vuorovaikutukseen.

- Uskon vahvasti siihen, että keskeneräisten asioiden yhteinen käsittely koko henkilökunnan kesken luo työhyvinvointia ja johtaa parempiin päätöksiin. Minulle myös opiskelijat ovat aina tärkeä osa yliopistoyhteisöä, hän korostaa.

Määtän mukaan opettajien ja tutkijoiden työrauhan turvaamisesta on tullut akateemisessa johtamisessa yhä tärkeämpi tavoite.

- Opetuksen ja tutkimuksen vapaus ovat yliopistoissa työskentelevien työmotivaation kulmakiviä, useille syy ylipäänsä työskennellä yliopistolla. Koen meidän akateemisten johtajien tärkeäksi tehtäväksi puolustaa tuota vapautta niin lisääntyviä ulkoisia paineita kuin yliopistojen omasta toiminnasta paikoin kumpuavia byrokratisoitumistendenssejä vastaan. Palkitsevinta työssäni on se, kun olen onnistunut saamaan opettajat ja tutkijat sekä yliopistopalveluiden henkilökunnan kehittämään yhdessä kaikille parempaa työyhteisöä, Määttä kertoo.

Tapio Määttä on tuonut yliopiston johtamiseen uudenlaista avoimuutta ja vuorovaikutusta keskustelemalla ja keskusteluttamalla tutkimukseen, tieteeseen ja yliopistoon liittyviä asioita aktiivisesti myös Twitterissä, jossa hänellä on 17 000 seuraajaa. Syyskuussa osin hänen aloitteestaan käynnistyi Twitterissä #MinäTutkin-kampanja, jossa hän kannusti tieteentekijöitä kertomaan omasta tutkimuksestaan, ja siitä, mihin tutkimuksella pyritään. Se tutustutti yleisön moneen entuudestaan tuntemattomaan tutkijaan ja tutkimusaiheeseen ja herätti valtakunnallista huomiota.

Oikeustieteen tohtori Määttä on toiminut Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina vuodesta 2020 ja ympäristöoikeuden professorina vuodesta 2000. Itä-Suomen yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuksilla opiskelee 16 000 tutkinto-opiskelijaa, työntekijöitä on 2750.

Tieteentekijät on valinnut Vuoden tieteentekijän vuodesta 1997. Tutkitun tiedon teemavuoden kunniaksi palkittavaa saivat ehdottaa myös kaikki tutkitun tiedon ystävät. Tapio Määttä oli myös yleisön suosikki #MinäTutkin -kampanjalla, jonka aihetunnisteen keksi Sami Syrjämäki. Palkinnosta päätti Tieteentekijöiden hallitus.