Vuonna 2021 kuntien ilmastopäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla
30.5.2023 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suurimmat päästövähenemät saavutettiin tieliikenteessä, missä kehitystä on ajanut nestemäisten liikennepolttoaineiden (moottoribensiini ja diesel) bio-osuuden kasvu. Myös kokonaisajosuorite laski hieman edellisvuodesta.
Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin viisi prosenttia energiankulutuksen kasvaessa 15 prosenttia. Kaukolämmön tuotannon päästöt tuotettua energiaa kohti laskivat noin 9 prosenttia.
Kulutetun sähköenergian määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, mistä johtuen sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita jouduttiin käyttämään enemmän. Täten myös sähköntuotannon ominaispäästökerroin kasvoi hieman edellisvuodesta.
”Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen maailmanlaajuisen pandemian pysäyttäessä yhteiskunnan normaaleja toimintoja, mutta vuosi oli myös hyvin lämmin. Edellisvuoteen verrattuna vuosi 2021 oli puolestaan selkeästi kylmempi, ja koronan alkushokista oli jo alettu palautua”, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja jätesektorin osuus kokonaispäästöistä oli 4,5 prosenttia vuonna 2021. Jätteiden käsittelyn päästöt ovat pienentyneet erityisesti biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittamisella ja kaatopaikkakaasun talteenotolla.
Fluorattujen kasvihuonekaasujen (f-kaasut) päästöt laskivat seitsemän ja maatalouden päästöt hieman reilun prosentin edellisvuodesta.
Päästöjen jakauma eri sektoreiden välillä pysyi suhteellisen muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2021 tulokset osoittavat, että suurimmat päästösektorit, joihin myös merkittävimpiä päästövähennystoimia tulisi kohdistaa, ovat tieliikenne (27 %), maatalous (20 %), kaukolämmön kulutus (14 %) ja sähkönkulutus (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 12 %).
Myönteinen päästökehitys on havaittavissa kuitenkin pitkällä aikavälillä. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa, yhteenlaskettuna 27,7 prosenttia vuosina 2005–2021.
Tuoreet tiedot kaikkien Suomen kuntien päästökehityksestä:
Kaikkien Suomen kuntien päästöt 2021 (xlsx)
Kuntien päästövertailu 2021 (xlsx)
Päästöseuranta ilmastolaissa
Ilmastolain uudistuksen mukaan kunnan on vähintään kerran valtuustokaudessa laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma, jossa tulee esittää muiden muassa tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä kunnassa. Suomen ympäristökeskus ylläpitää tämän lain mukaisesti kuntien ja alueiden päästötietopalvelua
Lain vaatimusten mukaisissa suunnitelmissa ohjeistetaan seuraamaan Syken toteuttaman laskennan Hinku-laskentasääntöjen mukaisia rajauksia, pois lukien päästöhyvitykset. Tämän vuoksi Syken ylläpitämässä päästötietopalvelussa oletusarvoisena päästöjen tarkastelutapana tullaan jatkossa esittämään Hinku-laskentasääntöjen mukaiset päästöt ilman päästöhyvityksiä. Myös tulosten yleisessä raportoinnissa ja viestinnässä siirrytään seuraamaan lain vaatimusten mukaisia päästötietoja.
”Hinku-verkoston kuntien kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden seurantaa varten päästötietopalvelussa esitetään edelleen myös Hinku-verkostossa aiemmin sovittujen hyvityskäytäntöjen mukaiset Hinku-laskentasääntöjen mukaiset päästöt sisältäen päästöhyvitykset. Samoin tulokset ovat saatavilla päästötietopalvelussa ilman Hinku-laskentasääntöjen rajauksia, ja päästötiedot ovat saatavilla myös jaettuina taakanjakosektorille ja päästökauppaan”, kertoo Karhinen.
Asukaskohtaisissa päästöissä eroja maakuntien välillä
Kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisten vuosien tavoin. Suhteellisesti asukaskohtaiset päästöt vähenivät kuitenkin eniten pohjoisissa maakunnissa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen (mm. maatalousvaltaisuus), maantieteellisten ominaisuuksien (etäisyydet ja yhdyskuntarakenne), sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Päästölaskenta kehittyy
Nyt julkaistussa päästölaskennassa tehtiin muutamia muutoksia, jotka vaikuttivat vuoden 2021 tulosten ohella myös aiemmin julkaistuihin päästöaikasarjoihin. Eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen yhteismitallistamisessa käytetyt karakterisointikertoimet (GWP, global warming potential) päivitettiin kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kertoimien muuttuessa. Tämä muutos vaikutti etenkin jätteiden käsittelyn, maatalouden ja f-kaasujen päästötuloksiin.
Teollisuuden päästölaskentaa muokattiin siten, että kaiken päästökauppateollisuuden päästöt jätettiin Hinku-laskennan ulkopuolelle kaasusta riippumatta. Aiemmin päästökauppateollisuuden aiheuttamat taakanjakosektorille kuuluvat metaani- ja dityppioksidipäästöt sisällytettiin Hinku-päästöihin, mikä kasvatti muutamissa kunnissa merkittävästi Hinku-laskennassa seurattavia teollisuuden päästömääriä.
Jätteiden käsittelyn päästöissä jätevesien laskentaa tarkennettiin huomioimalla tarkemmin jätevesien syntypaikka ja niiden käsittelytapa. Uudessa tavassa erotellaan keskitetyssä ja hajautetussa jätevesien käsittelyssä aiheutuvat päästöt, jotka jaotellaan kuntiin niiden taajamissa ja haja-asutusalueilla asuvien väestömäärien perusteella.
Tieliikenteen laskennassa tarkennettiin katu- ja tieverkostolla tapahtuviin ajosuoritteisiin liittyviä päästökertoimia, jotka vaikuttivat myös kuntien tieliikenteen kokonaispäästömääriin.
Seuraavaksi päästötietopalvelua laajennetaan kattamaan myös vuoden 1990 päästötiedot, sillä muutamat kunnat ovat valinneet sen ilmastotyössään päästötavoitteiden vertailuvuodeksi. Syksyllä 2023 julkaistaan vuoden 2022 päästöjen ennakkotiedot, jotka tarkentuvat lopulliseen muotoonsa keväällä 2024.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä (uudet tiedot päivitetään 30.5.):
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santtu KarhinenerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:029 525 1889etunimi.sukunimi@syke.fiEija FerreiraerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
öljy- ja muu erillislämmitys
Juha GrönrooserikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
maatalous
Tommi ForsbergsuunnittelijaSuomen ympäristökeskus
f-kaasut
Jouko PetäjäerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
kaatopaikat
Jyri SeppäläprofessoriSuomen ympäristökeskus
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Viikkokatsaus 23.–27.3.202619.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Mot ett renare Östersjön genom att minska plastskräp från fritidsfiske18.3.2026 10:02:24 EET | Pressmeddelande
Pressmeddelande av Finlands miljöcentral och Håll Skärgården Ren rf: Att förebygga marin nedskräpning är betydligt effektivare och förmånligare än att samla upp skräpet. Detta är en av de centrala insikterna från det treåriga projektet Re:Fish. Projektet minskade mängden plastskräp från fritidsfisket i Östersjöområdet. Dessutom var projektets mål att utveckla lösningar på problemet med övergivna, förlorade och bortkastade fritidsfiskeredskap.
Towards a cleaner Baltic Sea by reducing fishing related plastic waste18.3.2026 09:20:50 EET | Press release
Press release by the Finnish Environment Institute and Keep the Archipelago Tidy Association: Preventing marine litter is far more effective and far less costly than cleaning it up afterwards. This is one of the key takeaways from the three-year cross-border environmental project Re:Fish, which tackled the plastic pollution from recreational fishing in the Central Baltic Sea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme