Vuonna 2021 kuntien ilmastopäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla
Suurimmat päästövähenemät saavutettiin tieliikenteessä, missä kehitystä on ajanut nestemäisten liikennepolttoaineiden (moottoribensiini ja diesel) bio-osuuden kasvu. Myös kokonaisajosuorite laski hieman edellisvuodesta.
Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin viisi prosenttia energiankulutuksen kasvaessa 15 prosenttia. Kaukolämmön tuotannon päästöt tuotettua energiaa kohti laskivat noin 9 prosenttia.
Kulutetun sähköenergian määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, mistä johtuen sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita jouduttiin käyttämään enemmän. Täten myös sähköntuotannon ominaispäästökerroin kasvoi hieman edellisvuodesta.
”Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen maailmanlaajuisen pandemian pysäyttäessä yhteiskunnan normaaleja toimintoja, mutta vuosi oli myös hyvin lämmin. Edellisvuoteen verrattuna vuosi 2021 oli puolestaan selkeästi kylmempi, ja koronan alkushokista oli jo alettu palautua”, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja jätesektorin osuus kokonaispäästöistä oli 4,5 prosenttia vuonna 2021. Jätteiden käsittelyn päästöt ovat pienentyneet erityisesti biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittamisella ja kaatopaikkakaasun talteenotolla.
Fluorattujen kasvihuonekaasujen (f-kaasut) päästöt laskivat seitsemän ja maatalouden päästöt hieman reilun prosentin edellisvuodesta.
Päästöjen jakauma eri sektoreiden välillä pysyi suhteellisen muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2021 tulokset osoittavat, että suurimmat päästösektorit, joihin myös merkittävimpiä päästövähennystoimia tulisi kohdistaa, ovat tieliikenne (27 %), maatalous (20 %), kaukolämmön kulutus (14 %) ja sähkönkulutus (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 12 %).
Myönteinen päästökehitys on havaittavissa kuitenkin pitkällä aikavälillä. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa, yhteenlaskettuna 27,7 prosenttia vuosina 2005–2021.
Tuoreet tiedot kaikkien Suomen kuntien päästökehityksestä:
Kaikkien Suomen kuntien päästöt 2021 (xlsx)
Kuntien päästövertailu 2021 (xlsx)
Päästöseuranta ilmastolaissa
Ilmastolain uudistuksen mukaan kunnan on vähintään kerran valtuustokaudessa laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma, jossa tulee esittää muiden muassa tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä kunnassa. Suomen ympäristökeskus ylläpitää tämän lain mukaisesti kuntien ja alueiden päästötietopalvelua
Lain vaatimusten mukaisissa suunnitelmissa ohjeistetaan seuraamaan Syken toteuttaman laskennan Hinku-laskentasääntöjen mukaisia rajauksia, pois lukien päästöhyvitykset. Tämän vuoksi Syken ylläpitämässä päästötietopalvelussa oletusarvoisena päästöjen tarkastelutapana tullaan jatkossa esittämään Hinku-laskentasääntöjen mukaiset päästöt ilman päästöhyvityksiä. Myös tulosten yleisessä raportoinnissa ja viestinnässä siirrytään seuraamaan lain vaatimusten mukaisia päästötietoja.
”Hinku-verkoston kuntien kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden seurantaa varten päästötietopalvelussa esitetään edelleen myös Hinku-verkostossa aiemmin sovittujen hyvityskäytäntöjen mukaiset Hinku-laskentasääntöjen mukaiset päästöt sisältäen päästöhyvitykset. Samoin tulokset ovat saatavilla päästötietopalvelussa ilman Hinku-laskentasääntöjen rajauksia, ja päästötiedot ovat saatavilla myös jaettuina taakanjakosektorille ja päästökauppaan”, kertoo Karhinen.
Asukaskohtaisissa päästöissä eroja maakuntien välillä
Kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisten vuosien tavoin. Suhteellisesti asukaskohtaiset päästöt vähenivät kuitenkin eniten pohjoisissa maakunnissa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen (mm. maatalousvaltaisuus), maantieteellisten ominaisuuksien (etäisyydet ja yhdyskuntarakenne), sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Päästölaskenta kehittyy
Nyt julkaistussa päästölaskennassa tehtiin muutamia muutoksia, jotka vaikuttivat vuoden 2021 tulosten ohella myös aiemmin julkaistuihin päästöaikasarjoihin. Eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen yhteismitallistamisessa käytetyt karakterisointikertoimet (GWP, global warming potential) päivitettiin kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kertoimien muuttuessa. Tämä muutos vaikutti etenkin jätteiden käsittelyn, maatalouden ja f-kaasujen päästötuloksiin.
Teollisuuden päästölaskentaa muokattiin siten, että kaiken päästökauppateollisuuden päästöt jätettiin Hinku-laskennan ulkopuolelle kaasusta riippumatta. Aiemmin päästökauppateollisuuden aiheuttamat taakanjakosektorille kuuluvat metaani- ja dityppioksidipäästöt sisällytettiin Hinku-päästöihin, mikä kasvatti muutamissa kunnissa merkittävästi Hinku-laskennassa seurattavia teollisuuden päästömääriä.
Jätteiden käsittelyn päästöissä jätevesien laskentaa tarkennettiin huomioimalla tarkemmin jätevesien syntypaikka ja niiden käsittelytapa. Uudessa tavassa erotellaan keskitetyssä ja hajautetussa jätevesien käsittelyssä aiheutuvat päästöt, jotka jaotellaan kuntiin niiden taajamissa ja haja-asutusalueilla asuvien väestömäärien perusteella.
Tieliikenteen laskennassa tarkennettiin katu- ja tieverkostolla tapahtuviin ajosuoritteisiin liittyviä päästökertoimia, jotka vaikuttivat myös kuntien tieliikenteen kokonaispäästömääriin.
Seuraavaksi päästötietopalvelua laajennetaan kattamaan myös vuoden 1990 päästötiedot, sillä muutamat kunnat ovat valinneet sen ilmastotyössään päästötavoitteiden vertailuvuodeksi. Syksyllä 2023 julkaistaan vuoden 2022 päästöjen ennakkotiedot, jotka tarkentuvat lopulliseen muotoonsa keväällä 2024.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä (uudet tiedot päivitetään 30.5.):
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santtu KarhinenerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:029 525 1889etunimi.sukunimi@syke.fiEija FerreiraerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
öljy- ja muu erillislämmitys
Juha GrönrooserikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
maatalous
Tommi ForsbergsuunnittelijaSuomen ympäristökeskus
f-kaasut
Jouko PetäjäerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
kaatopaikat
Jyri SeppäläprofessoriSuomen ympäristökeskus
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Lugn början på cyanobakteriesäsongen19.6.2025 13:14:48 EEST | Pressmeddelande
Antalet observationer av cyanobakterier är måttligt, vilket är typiskt för början av sommaren. Lite cyanobakterier har påträffats på sina håll i insjöar, främst i Södra Finland. I kustområdena har cyanobakterier observerats i något mindre utsträckning än vad som är vanligt för den här tiden på året. Hittills har inga större mängder cyanobakterier observerats på öppna havsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme