Yhteisen Nato-askeleen myötä on aika tiivistää uuden Pohjolan kauppasuhteita
18.5.2022 12:30:00 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Mediatiedote
18.5.2022
Yhteisen Nato-askeleen myötä on aika tiivistää uuden Pohjolan kauppasuhteita
Turvallisuuden ohella on tärkeää vahvistaa myös Suomen ja Ruotsin talouskumppanuutta. Paljon yhteistyöpotentiaalia sisältyy vihreään siirtymään. Fossiilienergiasta irtautuminen vahvistaa talouksiemme kriisinkestävyyttä, korostivat Suomen ja Ruotsin yritysjohtajat 18.5. Tukholmassa. EK ja sen sisarjärjestö Svenskt Näringsliv järjestivät talousseminaarin presidentti Niinistön valtiovierailun yhteydessä.
Valtiovierailulle osallistui myös EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere (Pintos Oy), joka haluaa tiivistää pk-sektorin yhteistyömahdollisuuksia uudessa tilanteessa:
”Maittemme liittyminen Natoon on tärkeää myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Turvallisuuden vahvistaminen luo ennakoitavuutta ja vahvistaa luottamusta talouteen. Investointien houkuttelun kannalta on tärkeää, että Natoon liittyminen vaikuttaa myös myönteisesti maariskiin”.
”Nyt kannattaa kääntää kaikki kivet ja hyödyntää Suomen ja Ruotsin yhteistyömahdollisuudet niin pk-yritysten välisiin verkostoihin, vientiin, innovaatiotoimintaan kuin EU-vaikuttamiseenkin liittyen!”
Timo Vuori: "Uuden Pohjolan on tiivistettävä kauppasuhteita"
Turvallisuusyhteistyön ohella entistä tiiviimmät kauppasuhteet tulevat korostumaan Pohjoismaiden kesken suurvaltajännitteiden muokatessa yritystemme globaalia toimintaympäristöä, arvioi Tukholman keskusteluihin osallistunut EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
Vientitilastojen mukaan Norja ja Tanska ovat tällä hetkellä Ruotsille Suomea merkittävämpi kauppakumppani, muistuttaa Vuori. Tuoreimpien selvitystenkin mukaan Venäjän markkinoilta vetäytyneistä suomalaisyrityksistä useat haluavat lisätä kauppaa lähinaapureiden kuten Ruotsin kanssa.
"Venäjän kaupan pysähtyminen ei ole merkittävä haaste Ruotsille, jonka tavaraviennistä Venäjän osuus on ollut vain reilu prosentti. Sen sijaan Suomen tavaraviennistä Venäjän osuus on ollut yli 5 prosenttia", muistuttaa Vuori ja korostaa korvaavien markkinoiden ripeää löytämistä.
Vuoren mukaan molempien maiden teollisuus kohtaa nopeasti muuttuneessa markkinatilanteessa haasteita osaajien, energian ja raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikan toimivuudessa sekä markkinahäiriöistä ja kiristyvästä sääntelystä johtuvista kohoavista kustannuksista. Tästä syystä maittemme elinkeinoministerit pohtivat myös keinoja tiivistää yhteistyötä.
Vuoren mukaan Suomen ja Ruotsin yrityksillä on paljon yhteisiä etuja, vaikka kansainvälisessä kaupassa välillä käydäänkin tiukkaa kilpailua: "Mitä ennakoitavammat olosuhteet ja mitä terveempää kilpailua, sitä paremmin maiden yritykset pärjäävät", muistuttaa Vuori. Hänen mukaansa kaikkien Pohjoismaiden Nato-jäsenyys on omiaan lisäämään Pohjoismaiden kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä ja vahvistamaan luottamusta markkinoihin geopolitiikan paineissa.
Lisätiedot:
Johtaja Timo Vuori, puh. 050 553 5319, timo.vuori[at]ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet11.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
KUTSU: EK:n Investointitiedustelun teams-julkistus 11.6. klo 108.6.2026 12:55:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset teams-tilaisuudessa torstaina 11.6.2026 klo 10. Miten taloudessa näkyvät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2026 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Lisäksi arvioimme palvelualojen investointikehitystä. Investointitiedustelun tuloksia esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkki teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme