Yhteisen Nato-askeleen myötä on aika tiivistää uuden Pohjolan kauppasuhteita
18.5.2022 12:30:00 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Mediatiedote
18.5.2022
Yhteisen Nato-askeleen myötä on aika tiivistää uuden Pohjolan kauppasuhteita
Turvallisuuden ohella on tärkeää vahvistaa myös Suomen ja Ruotsin talouskumppanuutta. Paljon yhteistyöpotentiaalia sisältyy vihreään siirtymään. Fossiilienergiasta irtautuminen vahvistaa talouksiemme kriisinkestävyyttä, korostivat Suomen ja Ruotsin yritysjohtajat 18.5. Tukholmassa. EK ja sen sisarjärjestö Svenskt Näringsliv järjestivät talousseminaarin presidentti Niinistön valtiovierailun yhteydessä.
Valtiovierailulle osallistui myös EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere (Pintos Oy), joka haluaa tiivistää pk-sektorin yhteistyömahdollisuuksia uudessa tilanteessa:
”Maittemme liittyminen Natoon on tärkeää myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Turvallisuuden vahvistaminen luo ennakoitavuutta ja vahvistaa luottamusta talouteen. Investointien houkuttelun kannalta on tärkeää, että Natoon liittyminen vaikuttaa myös myönteisesti maariskiin”.
”Nyt kannattaa kääntää kaikki kivet ja hyödyntää Suomen ja Ruotsin yhteistyömahdollisuudet niin pk-yritysten välisiin verkostoihin, vientiin, innovaatiotoimintaan kuin EU-vaikuttamiseenkin liittyen!”
Timo Vuori: "Uuden Pohjolan on tiivistettävä kauppasuhteita"
Turvallisuusyhteistyön ohella entistä tiiviimmät kauppasuhteet tulevat korostumaan Pohjoismaiden kesken suurvaltajännitteiden muokatessa yritystemme globaalia toimintaympäristöä, arvioi Tukholman keskusteluihin osallistunut EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
Vientitilastojen mukaan Norja ja Tanska ovat tällä hetkellä Ruotsille Suomea merkittävämpi kauppakumppani, muistuttaa Vuori. Tuoreimpien selvitystenkin mukaan Venäjän markkinoilta vetäytyneistä suomalaisyrityksistä useat haluavat lisätä kauppaa lähinaapureiden kuten Ruotsin kanssa.
"Venäjän kaupan pysähtyminen ei ole merkittävä haaste Ruotsille, jonka tavaraviennistä Venäjän osuus on ollut vain reilu prosentti. Sen sijaan Suomen tavaraviennistä Venäjän osuus on ollut yli 5 prosenttia", muistuttaa Vuori ja korostaa korvaavien markkinoiden ripeää löytämistä.
Vuoren mukaan molempien maiden teollisuus kohtaa nopeasti muuttuneessa markkinatilanteessa haasteita osaajien, energian ja raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikan toimivuudessa sekä markkinahäiriöistä ja kiristyvästä sääntelystä johtuvista kohoavista kustannuksista. Tästä syystä maittemme elinkeinoministerit pohtivat myös keinoja tiivistää yhteistyötä.
Vuoren mukaan Suomen ja Ruotsin yrityksillä on paljon yhteisiä etuja, vaikka kansainvälisessä kaupassa välillä käydäänkin tiukkaa kilpailua: "Mitä ennakoitavammat olosuhteet ja mitä terveempää kilpailua, sitä paremmin maiden yritykset pärjäävät", muistuttaa Vuori. Hänen mukaansa kaikkien Pohjoismaiden Nato-jäsenyys on omiaan lisäämään Pohjoismaiden kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä ja vahvistamaan luottamusta markkinoihin geopolitiikan paineissa.
Lisätiedot:
Johtaja Timo Vuori, puh. 050 553 5319, timo.vuori[at]ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomen kansainväliset liikenneyhteydet kärkihankkeeksi seuraavaan hallitusohjelmaan – katseet vuoteen 206030.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Suomea ottamaan johtajuutta EU:n pohjoisista liikenneyhteyksistä: seuraavan hallituksen tulee käynnistää suunnittelu siitä, kuinka Suomesta ja sen eri alueilta pystytään jatkossa kytkeytymään kansainvälisille markkinoille ja liikenneverkostoihin. Suomen tulevaa saavutettavuusstrategiaa koskeva valmistelutyö aloitetaan EK:n ja sen toimialaliittojen johdolla. Selvityksen toteuttavat Destia, Ramboll ja Miltton. Geotalouden uusi aikakausi siirtää Suomen painopistettä entistä enemmän länteen – myös fyysisesti ja liikenteellisesti. Elinkeinoelämä vetoaa, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan pääministeritasoiseksi kärkihankkeeksi ja EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi Suomen kansainvälinen saavutettavuus - meriliikenteen, lentoyhteyksien sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen vaiheittain kohti vuotta 2060. Saavutettavuudessa ei ole kyse vain liikenneväylistä, vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Kyse on siitä, kuinka Suomesta päästään tulevaisu
Polttoaineiden hintakriisiin on haettava ratkaisut maltilla28.9.2026 14:31:51 EEST | Tiedote
Polttoaineiden hintavaihteluihin ei ole tehokasta kansallista vaikutustapaa. Jakeluvelvoitteen kautta kriisiä ei ratkaista, mutta sen sijaan ammattidiesel ja työmatkakulujen verovähennys voisivat olla osaratkaisu. Tieliikenteen polttoaineiden hintakehitykseen on esitetty viime päivinä monenlaisia ratkaisuja. Tilanne on tukala niin yritysten kuin kansalaisten kannalta. EK peräänkuuluttaa malttia, sillä nopeita tai helppoja ratkaisuja ei valitettavasti ole. Polttoaineiden hintakehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea Lähi-Idän kriisi, globaalit pullonkaulat tuotannossa ja jakelussa sekä riippuvuus fossiilienergiasta. Haitat ylittävät hyödyt, jos jakeluvelvoitteeseen puututaan Jakeluvelvoite ei ole akuutin hintakriisin taustalla. Se on liikenteen tärkeimpiä ilmastotoimia, joiden osalta EK korostaa pitkän tähtäimen ennakoitavuutta. Jakeluvelvoitteeseen puuttumisella olisi vain rajallinen ja hidas vaikutus pumppuhintaan, mutta haitta investointiympäristön ennakoitavuuteen olisi suuri ja pitkävai
Luottamusindikaattoreissa pientä laskua korkealta tasolta28.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän luottamus oli syyskuun kyselyssä hyvällä tasolla, vaikka osa luottamusindikaattoreista laski edelliskuun huipusta. Rakentamisessa luottamus vahvistui elokuuhun nähden.
Suomalaiset suuromistajat tekevät yhteisen kasvulupauksen: ”Nyt on aika painaa kaasua”17.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Joukko Suomen merkittävimpiä omistajia lupaa vauhdittaa omistamiensa yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kasvulupauksen, jossa he henkilökohtaisesti lupaavat nostaa kasvutavoitteita, investoida, uudistua nopeammin ja ottaa nykyistä rohkeammin riskiä. Samalla he haastavat kaikki Suomessa toimivat yrittäjät ja yritykset mukaan.
EK:n dataikkuna: Energiamurros ja datakeskukset kasvattavat investointilukuja, 5 miljardin hankkeet valmistumassa 202615.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
