Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle

International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -tutkimukseen osallistui yli 17,400 vanhempaa 42 eri maasta. Tulokset osoittivat, että vanhemmuuden uupumuksen esiintyvyydessä oli huomattavia eroja maiden välillä. Maiden välisiä eroja uupumuksessa selittivät kulttuuriset arvot: yksilökeskeisissä eli individualistisissa maissa uupumusoireet olivat tyypillisempiä kuin yhteisöllisissä maissa. Lisäksi vakavaa, viikoittain esiintyvää uupumusta esiintyi yleisemmin yksilökeskeisissä maissa.
– Yksilökeskeisyys voi tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi suomalaisvanhemmat kertoivat avoimissa vastauksissaan olevansa usein hyvin yksinäisiä ja vailla luontaisia tukiverkkoja, dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistosta kertoo. Hän vastaa yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa Suomen osuudesta kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa.
– On mahdollista, että yhteisöllisemmissä kulttuureissa koko suku osallistuu lasten kasvattamiseen ja ihmiset tukevat enemmän arjessa toisiaan. Suomessa pyritään usein selviytymään yksin, eikä lähipiiristä välttämättä edes tarjota apua.
Suomalaisvanhemmat uupuneimpien joukossa
Yksilökeskeisyydellä oli suurempi rooli vanhempien uupumuksen selittäjänä kuin muilla kulttuurisilla arvoilla, maiden välisillä taloudellisilla eroilla tai yksilöön ja perheeseen liittyvillä taustatekijöillä.
– Vanhemmuuteen panostaminen on länsimaissa viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt. Länsimaiset kulttuuriarvot saattavat omalta osaltaan olla luomassa vanhemmille paineita ja stressiä, Aunola pohtii. – Intensiivinen vanhemmuus ja tietynlainen suoritus- ja kilpailukeskeisyys voivat lisätä kokemusta ulkoapäin tulevista epärealistisista odotuksista.
Suomalaisvanhemmat olivat kansainvälisten vertailujen näkökulmasta uupuneimpien vanhempien joukossa. Suomea enemmän vanhemmuuden uupumusta raportoitiin ainoastaan Puolassa, Belgiassa, Egyptissä, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Vähäisintä vanhemmuuden uupumus oli Aasian maissa. Kaikista vähiten uupumusta raportoitiin Thaimaassa.
Naapurimaan kulttuurillisista yhtäläisyyksistä huolimatta ruotsalaisvanhemmat olivat merkittävästi vähemmän uupuneita kuin suomalaisvanhemmat, ja vertailuissa vasta sijalla 21.
– Ruotsi ja Suomi ovat perhepolitiikaltaan hyvin samanlaisia, joten tätä tulosta ei ole ihan helppo selittää, Sorkkila pohtii. – On mahdollista, että esimerkiksi Ruotsissa runsaammin käytetyt isien vanhempainvapaat selittävät osittain tätä, mutta tarkempia jatkotutkimuksia joka tapauksessa tarvitaan.
Kansainvälinen tutkimus tarkastelee jatkossa korona-aikaa
Kansainvälistä konsortiota johtavat professorit Isabelle Roskam ja Moira Mikolajczak Louvainin Katolisessa yliopistosta, Belgiasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2018 ja analyysit toteutettiin monitasomallinnusta hyödyntäen. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Affective Science -lehdessä.
Jatkossa konsortio tulee tarkastelemaan myös korona-ajan vaikutuksia vanhempien jaksamiseen ja hyvinvointiin eri maiden ja kulttuurien välillä. Uuteen hankkeeseen on kerätty aineistoa maailmanlaajuisesti vuonna 2020.
– On mielenkiintoista tarkastella, onko esimerkiksi sulkutoimien tai eristäytymisen vaikutus ollut erilainen yksilö- tai yhteisökeskeisissä kulttuureissa, Aunola ja Sorkkila pohtivat. Suomalaisvanhempien osalta uupumuksen on jo havaittu lisääntyneen entisestään poikkeusaikana.
Lisätietoja:
Dosentti Matilda Sorkkila
Puh: +358 408054709
matilda.sorkkila@jyu.fi
Professori Kaisa Aunola
Puh: +358 408053481
kaisa.aunola@jyu.fi
Tutkimusartikkeli: IIPB Consortium. (In press). Parental burnout around the globe: A 42-country study. Affective Science.
Aiheeseen liittyen:
- Tiedote 20.5.2020: Vanhemmat kokevat COVID-19-ajan eri tavoin – jotkut haluavat jäädä poikkeusaikaan
- Tiedote 9.10.2019: Korkeat vaatimukset uuvuttavat vanhemmat
- Tiedote 21.8.2018: Uupuvat vanhemmat eivät toivo lisää lapsia
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi
050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2755 uutta opiskelijaa3.7.2025 13:33:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2755 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme