Yli puolet kaupan alan yrityksistä joutunut varkauden kohteeksi, turvallisuustilanne pysynyt silti vakaana
31.1.2019 15:07:59 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravintola-alan toimipaikkoihin ja niiden työntekijöihin kohdistuu monenlaisia rikoksia ja rikoshaittoja. Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu oli suhteellisen yleistä: kaupan alalla 17 prosenttia ja majoitus- ja ravintola-alalla 23 prosenttia toimipaikoista raportoi tästä. Myös petoksia, vahingontekoja, murtoja, kyberrikoksia ja työntekijöihin kohdistunutta toistuvaa häirintää tai vainoamista esiintyi; tekolajista riippuen tekojen yleisyys 6–12 prosenttia molemmilla toimialoilla.
Kaupan alan toimipaikoista 71 prosenttiin ja majoitus- ja ravintola-alan toimipaikoista 65 prosenttiin oli edeltävän vuoden aikana kohdistunut ainakin yksi yritysuhritutkimuksessa kysytyistä rikostyypeistä. Toimipaikkojen pitkät aukioloajat, aukiolo iltaisin ja öisin sekä runsaat asiakasmäärät lisäsivät riskiä joutua rikosten uhriksi.
- Suuret toimipaikat olivat joutuneet pieniä todennäköisemmin rikoksen uhriksi. Lisäksi toimipaikan lähiympäristössä ilmenevä epäjärjestys ja häiriökäyttäytyminen lisäsivät rikosriskiä, tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki Helsingin yliopistosta sanoo.
Kaupan alan yrityksiin kohdistuva rikollisuus samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa
Kaupan alan turvallisuustilanteessa ei ole rikosuhkien osalta tapahtunut suurempia muutoksia kuluvalla vuosikymmenellä. Esimerkiksi varkausrikosten, vahingontekojen ja työntekijöihin kohdistuneiden rikosten yleisyys on pysynyt samalla tasolla tai jopa laskenut 2010-luvulla. Myöskään rikosten ilmoittamisessa poliisille ei ole tapahtunut muutoksia.
- Rikosten ilmoittamisen aste oli vuonna 2018 rikostyypeittäin samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa, Saarikkomäki kertoo.
Työntekijöihin kohdistuvista rikoksista moni jää piilorikollisuudeksi
Tutkimuksen mukaan suuri osa yrityksiin kohdistuvista rikoksista jää piilorikollisuudeksi eikä siis tule viranomaisten tietoon. Rikosten ilmoittamisessa poliisille on kuitenkin eroja rikoslajien välillä. Omaisuuteen kohdistuvat rikokset ilmoitettiin pääsääntöisesti useammin kuin työntekijöihin kohdistuvat.
- Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu ilmoitettiin poliisille joka neljännen teon yhteydessä, Saarikkomäki sanoo.
Murrot tai niiden yritykset ilmoitettiin lähes aina poliisille (kauppa 91 % ja majoitus- ja ravintola 93 %). Niin ikään asiakkaan tekemät varkaudet, vahingonteot ja petokset ilmoitettiin noin puolessa tapauksista poliisille. Näistä teoista ilmoitettiin usein myös yksityisen turvallisuusalan toimijoille tai teot tulivat ilmi vartiointiliikkeiden kautta.
Rikollisuudesta useita haittoja yrityksille ja työntekijöille
Yritysten työntekijöille oli aiheutunut rikoksista monenlaisia haittoja: fyysisiä vammoja, erilaisia terveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työhön ja työmatkoihin liittyneitä pelkotiloja. Toimipaikat raportoivat rikosten seurauksina myös asiakkaiden menetyksistä ja vaikeuksista saada työvoimaa.
- Kaupan alalla asiakkaiden tekemät varkaudet veivät eniten aikaa ja aiheuttivat eniten kustannuksia. Majoitus- ja ravintola-alalla eniten aikaa ja kustannuksia aiheuttivat kavallukset, Saarikkomäki summaa.
Toinen kansallinen yritysuhritutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina keväällä 2018. Tutkimukseen osallistui suuria ja pieniä toimipaikkoja, yhteensä 1 195 toimipaikkaa. Yritysuhritutkimus on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (KRIMO) toteuttama. Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.
Hankkeen loppuraportti osoitteessa:http://hdl.handle.net/10138/298436
Lisätietoja:
Elsa Saarikkomäki, tutkijatohtori
elsa.saarikkomaki@helsinki.fi Puh. 029 412 0872 (torstaina klo 16 jälkeen)
Martti Lehti, yliopistotutkija
martti.lehti@helsinki.fi Puh.029 4120870
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Helsingin yliopistoon UNESCO-professuuri edistämään nuorten tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen13.11.2026 14:02:00 EET | Tiedote
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt nimikkoprofessuurin professori Maija Akselalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme