Yli puolet kaupan alan yrityksistä joutunut varkauden kohteeksi, turvallisuustilanne pysynyt silti vakaana
Varkaudet ovat yleisin rikostyyppi, joita yritykset kohtaavat. Erilaisten varkausrikosten kohteeksi oli vuonna 2017 joutunut kaupan alan toimipaikoista 56 prosenttia ja majoitus ja ravintola-alan toimipaikoista 35 prosenttia, selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta kansallisesta yritysuhritutkimuksesta.
Vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravintola-alan toimipaikkoihin ja niiden työntekijöihin kohdistuu monenlaisia rikoksia ja rikoshaittoja. Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu oli suhteellisen yleistä: kaupan alalla 17 prosenttia ja majoitus- ja ravintola-alalla 23 prosenttia toimipaikoista raportoi tästä. Myös petoksia, vahingontekoja, murtoja, kyberrikoksia ja työntekijöihin kohdistunutta toistuvaa häirintää tai vainoamista esiintyi; tekolajista riippuen tekojen yleisyys 6–12 prosenttia molemmilla toimialoilla.
Kaupan alan toimipaikoista 71 prosenttiin ja majoitus- ja ravintola-alan toimipaikoista 65 prosenttiin oli edeltävän vuoden aikana kohdistunut ainakin yksi yritysuhritutkimuksessa kysytyistä rikostyypeistä. Toimipaikkojen pitkät aukioloajat, aukiolo iltaisin ja öisin sekä runsaat asiakasmäärät lisäsivät riskiä joutua rikosten uhriksi.
- Suuret toimipaikat olivat joutuneet pieniä todennäköisemmin rikoksen uhriksi. Lisäksi toimipaikan lähiympäristössä ilmenevä epäjärjestys ja häiriökäyttäytyminen lisäsivät rikosriskiä, tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki Helsingin yliopistosta sanoo.
Kaupan alan yrityksiin kohdistuva rikollisuus samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa
Kaupan alan turvallisuustilanteessa ei ole rikosuhkien osalta tapahtunut suurempia muutoksia kuluvalla vuosikymmenellä. Esimerkiksi varkausrikosten, vahingontekojen ja työntekijöihin kohdistuneiden rikosten yleisyys on pysynyt samalla tasolla tai jopa laskenut 2010-luvulla. Myöskään rikosten ilmoittamisessa poliisille ei ole tapahtunut muutoksia.
- Rikosten ilmoittamisen aste oli vuonna 2018 rikostyypeittäin samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa, Saarikkomäki kertoo.
Työntekijöihin kohdistuvista rikoksista moni jää piilorikollisuudeksi
Tutkimuksen mukaan suuri osa yrityksiin kohdistuvista rikoksista jää piilorikollisuudeksi eikä siis tule viranomaisten tietoon. Rikosten ilmoittamisessa poliisille on kuitenkin eroja rikoslajien välillä. Omaisuuteen kohdistuvat rikokset ilmoitettiin pääsääntöisesti useammin kuin työntekijöihin kohdistuvat.
- Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu ilmoitettiin poliisille joka neljännen teon yhteydessä, Saarikkomäki sanoo.
Murrot tai niiden yritykset ilmoitettiin lähes aina poliisille (kauppa 91 % ja majoitus- ja ravintola 93 %). Niin ikään asiakkaan tekemät varkaudet, vahingonteot ja petokset ilmoitettiin noin puolessa tapauksista poliisille. Näistä teoista ilmoitettiin usein myös yksityisen turvallisuusalan toimijoille tai teot tulivat ilmi vartiointiliikkeiden kautta.
Rikollisuudesta useita haittoja yrityksille ja työntekijöille
Yritysten työntekijöille oli aiheutunut rikoksista monenlaisia haittoja: fyysisiä vammoja, erilaisia terveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työhön ja työmatkoihin liittyneitä pelkotiloja. Toimipaikat raportoivat rikosten seurauksina myös asiakkaiden menetyksistä ja vaikeuksista saada työvoimaa.
- Kaupan alalla asiakkaiden tekemät varkaudet veivät eniten aikaa ja aiheuttivat eniten kustannuksia. Majoitus- ja ravintola-alalla eniten aikaa ja kustannuksia aiheuttivat kavallukset, Saarikkomäki summaa.
Toinen kansallinen yritysuhritutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina keväällä 2018. Tutkimukseen osallistui suuria ja pieniä toimipaikkoja, yhteensä 1 195 toimipaikkaa. Yritysuhritutkimus on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (KRIMO) toteuttama. Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.
Hankkeen loppuraportti osoitteessa:http://hdl.handle.net/10138/298436
Lisätietoja:
Elsa Saarikkomäki, tutkijatohtori
elsa.saarikkomaki@helsinki.fi Puh. 029 412 0872 (torstaina klo 16 jälkeen)
Martti Lehti, yliopistotutkija
martti.lehti@helsinki.fi Puh.029 4120870
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme