Yli puolet kaupan alan yrityksistä joutunut varkauden kohteeksi, turvallisuustilanne pysynyt silti vakaana
Vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravintola-alan toimipaikkoihin ja niiden työntekijöihin kohdistuu monenlaisia rikoksia ja rikoshaittoja. Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu oli suhteellisen yleistä: kaupan alalla 17 prosenttia ja majoitus- ja ravintola-alalla 23 prosenttia toimipaikoista raportoi tästä. Myös petoksia, vahingontekoja, murtoja, kyberrikoksia ja työntekijöihin kohdistunutta toistuvaa häirintää tai vainoamista esiintyi; tekolajista riippuen tekojen yleisyys 6–12 prosenttia molemmilla toimialoilla.
Kaupan alan toimipaikoista 71 prosenttiin ja majoitus- ja ravintola-alan toimipaikoista 65 prosenttiin oli edeltävän vuoden aikana kohdistunut ainakin yksi yritysuhritutkimuksessa kysytyistä rikostyypeistä. Toimipaikkojen pitkät aukioloajat, aukiolo iltaisin ja öisin sekä runsaat asiakasmäärät lisäsivät riskiä joutua rikosten uhriksi.
- Suuret toimipaikat olivat joutuneet pieniä todennäköisemmin rikoksen uhriksi. Lisäksi toimipaikan lähiympäristössä ilmenevä epäjärjestys ja häiriökäyttäytyminen lisäsivät rikosriskiä, tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki Helsingin yliopistosta sanoo.
Kaupan alan yrityksiin kohdistuva rikollisuus samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa
Kaupan alan turvallisuustilanteessa ei ole rikosuhkien osalta tapahtunut suurempia muutoksia kuluvalla vuosikymmenellä. Esimerkiksi varkausrikosten, vahingontekojen ja työntekijöihin kohdistuneiden rikosten yleisyys on pysynyt samalla tasolla tai jopa laskenut 2010-luvulla. Myöskään rikosten ilmoittamisessa poliisille ei ole tapahtunut muutoksia.
- Rikosten ilmoittamisen aste oli vuonna 2018 rikostyypeittäin samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa, Saarikkomäki kertoo.
Työntekijöihin kohdistuvista rikoksista moni jää piilorikollisuudeksi
Tutkimuksen mukaan suuri osa yrityksiin kohdistuvista rikoksista jää piilorikollisuudeksi eikä siis tule viranomaisten tietoon. Rikosten ilmoittamisessa poliisille on kuitenkin eroja rikoslajien välillä. Omaisuuteen kohdistuvat rikokset ilmoitettiin pääsääntöisesti useammin kuin työntekijöihin kohdistuvat.
- Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu ilmoitettiin poliisille joka neljännen teon yhteydessä, Saarikkomäki sanoo.
Murrot tai niiden yritykset ilmoitettiin lähes aina poliisille (kauppa 91 % ja majoitus- ja ravintola 93 %). Niin ikään asiakkaan tekemät varkaudet, vahingonteot ja petokset ilmoitettiin noin puolessa tapauksista poliisille. Näistä teoista ilmoitettiin usein myös yksityisen turvallisuusalan toimijoille tai teot tulivat ilmi vartiointiliikkeiden kautta.
Rikollisuudesta useita haittoja yrityksille ja työntekijöille
Yritysten työntekijöille oli aiheutunut rikoksista monenlaisia haittoja: fyysisiä vammoja, erilaisia terveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työhön ja työmatkoihin liittyneitä pelkotiloja. Toimipaikat raportoivat rikosten seurauksina myös asiakkaiden menetyksistä ja vaikeuksista saada työvoimaa.
- Kaupan alalla asiakkaiden tekemät varkaudet veivät eniten aikaa ja aiheuttivat eniten kustannuksia. Majoitus- ja ravintola-alalla eniten aikaa ja kustannuksia aiheuttivat kavallukset, Saarikkomäki summaa.
Toinen kansallinen yritysuhritutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina keväällä 2018. Tutkimukseen osallistui suuria ja pieniä toimipaikkoja, yhteensä 1 195 toimipaikkaa. Yritysuhritutkimus on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (KRIMO) toteuttama. Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.
Hankkeen loppuraportti osoitteessa:http://hdl.handle.net/10138/298436
Lisätietoja:
Elsa Saarikkomäki, tutkijatohtori
elsa.saarikkomaki@helsinki.fi Puh. 029 412 0872 (torstaina klo 16 jälkeen)
Martti Lehti, yliopistotutkija
martti.lehti@helsinki.fi Puh.029 4120870
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme