Yliopistot kehittävät yhdessä todistusvalintaa ja valintakokeitaan – tavoitteena selkeät ja sujuvat väylät yliopisto-opintoihin

Yliopistot ovat tunnistaneet tarpeen kehittää opiskelijavalintojaan. Kehittämistyötä tehdään Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta perustetussa hankkeessa, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Kehittämiskohteiksi on valittu todistusvalinta ja valintakokeet.

– Koska todistusvalinta ja valintakokeet koskettavat suurinta osaa yliopistoon hakevista, näemme tärkeänä tarkastella näitä valintatapoja kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kehittää sekä todistusvalintaa että valintakokeita niin, että ne tarjoavat hakijoille toisiaan täydentävän ja mahdollisuuksia avaavan kokonaisuuden, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso sanoo.

Todistusvalintaa kehitetään tutkimustiedon avulla

Vuodesta 2020 alkaen yli puolet opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla. Todistusvalinnan käyttöönotto on herättänyt julkista keskustelua ja myös kritiikkiä. Kritiikki on erityisesti kohdistunut siihen, miten eri aineita pisteytetään ja miten todistusvalinta vaikuttaa lukiolaisten jaksamiseen. Aiheesta ei ole olemassa laajaa tutkimustietoa.

– Teemme tutkimuksen todistusvalinnan pisteytyksen toimivuudesta ja kritiikkiä herättäneistä seikoista. Kuulemme myös lukioiden ja lukiolaisten kokemuksia todistusvalinnasta. Tutkimustulosten pohjalta yliopistoille annetaan ehdotus mahdollisista todistusvalinnan pisteytysten muutoksista, Marja-Leena Laakso kertoo.

Hankkeessa selvitetään myös todistusvalinnan pisteytysten vaikutuksia muun muassa lukiolaisten ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja ylioppilaskokeiden uusimiseen. Samalla arvioidaan eri valintakriteerien vaikutusta valituksi tulemiselle sekä todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden opintomenestystä.

Mahdolliset muutokset todistusvalinnan pisteytykseen astuvat voimaan kevään 2026 valinnoissa, ja muutoksista tullaan tiedottamaan vuoden 2023 aikana.

Todistusvalintaan liittyvän tutkimuksen toteuttaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT yhdessä Laboren (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) kanssa. VATT ja Labore ovat toteuttaneet myös opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen, joka on juuri valmistumassa.

Samalla valintakokeella voi hakea entistä useampaan hakukohteeseen

Yliopistot ovat menestyksekkäästi lisänneet yhteistyötä valintakokeiden järjestämisessä viime vuosina. Yhä useammalla alalla on yhteinen valintakoe, johon osallistumalla hakija voi hakea useaan yliopistoon ja hakukohteeseen. Yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi myös sen, että hakija on voinut osallistua valintakokeeseen itselleen lähimpänä olevassa yliopistossa.

Yliopistojen valintakokeista tehdään hankkeessa laaja sisällöllinen analyysi, jossa tunnistetaan, mitä tietoja ja taitoja eri alojen valintakokeilla mitataan. Lisäksi selvitetään koulutusalojen näkemyksiä valintakokeiden tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa.

– Analyysi on ensimmäinen laatuaan tässä mittakaavassa ja tulee toimimaan perustana valintakokeiden sisällölliselle kehittämiselle. Tämä mahdollistaa entistä laajemman valintakoeyhteistyön jatkossa, Laakso kertoo.

Valintakokeisiin liittyvän tutkimuksen toteuttaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus yhdessä Laboren kanssa. Tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen hakija voi hakea samalla valintakokeella yhä useampaan hakukohteeseen, eikä hakija joudu jakamaan valmistautumisaikaansa monen valintakokeen kesken.

– Tavoitteenamme on, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin. Tätä tavoitetta kohti menemme kehittämällä valintakokeiden sisältöä, lisäämällä valintakoeyhteistyötä eri yliopistojen ja koulutusalojen kesken sekä digitalisoimalla kokeita.