Suomen Yrittäjät

Yrittäjät: Kilpailukieltoja koskeva hallituksen esitys ei toteuta tavoitteitaan 

Jaa

- Esityksessä on puutteita ja ristiriitaisuuksia ja se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä. Suurin ongelma on se, että kustannukset kohdistuisivat niille yrityksille, jotka toimivat oikein, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula. Kuva: Markus Sommers. Kuva median vapaasti käytettävissä.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula. Kuva: Markus Sommers. Kuva median vapaasti käytettävissä.

Hallitus antoi tänään 12. marraskuuta esityksen kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta mennä työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailijan palvelukseen. Sopimuksia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on erityistä tietoa yrityksen tuotekehityksestä tai muuta sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Sopimuksen voi lain mukaan tehdä vain, jos sille on erityisen painava syy. Muuten sopimus on mitätön. 

Hallituksen esityksen mukaan kaikista kilpailukieltosopimuksista pitäisi maksaa työntekijälle korvaus, jonka suuruus riippuisi siitä, kuinka pitkään kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän siirtymistä kilpaileviin tehtäviin. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajan sopimuksista korvaus olisi 40 prosenttia työntekijän palkasta. Pidemmän rajoitusajan sopimuksista korvaus olisi 60 prosenttia palkasta. Nykyisin vain yli kuuden kuukauden rajoitusajalta on maksettava kohtuullinen korvaus.

- Esityksen perusongelma on se, että kustannukset kohdistuvat niille yrityksille, jotka toimivat lain mukaisesti. Lisäksi korvaus on kohtuuttoman korkea, sillä kilpailukieltosopimus estää vain kilpailevan toiminnan, ei muuta työtä, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä sanoo.

Esitys ei vähentäisi perusteettomia kilpailukieltosopimuksia

Hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää perusteettomien kilpailukieltosopimusten määrää.

- Esitys ei toteuta tätä tavoitetta, sillä esityksellä ei puututa lain vastaisiin kilpailukieltosopimuksiin. Vain pätevään sopimukseen voi liittyä esityksen mukainen korvaus. Paradoksaalisesti esityksellä yritetään vähentää sellaisia sopimuksia, jotka ovat jo nyt mitättömiä, Mäkelä toteaa.

- Jos sopimus on mitätön, korvausta ei tarvitse maksaa. Sen sijaan sääntely luo uusia rasitteita niissä tilanteissa, joissa kilpailukieltosopimukselle on lain mukainen ja perusteltu tarve, Mäkelä selventää.

“Tarpeettomat kilpailukieltosopimukset eivät ole kenenkään etu”

Esitykseen sisältyy myös työnantajan mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika olisi kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajan pituudesta, mutta kuitenkin aina vähintään kaksi kuukautta.

- Irtisanomismahdollisuus on tärkeä, sillä tarpeettomat kilpailukieltosopimukset eivät ole kenenkään etu. Toisaalta jos kilpailukieltosopimukselle ei ole tarvetta, se ei muutenkaan sido, jos lain mukainen erityisen painava syy on poistunut, Mäkelä sanoo.

- Loogista olisi siksi ollut jättää irtisanomisaika pois ja antaa työnantajalle mahdollisuus ilmoittaa, ettei kilpailukieltosopimus enää sido työntekijää, Mäkelä tähdentää.

Taannehtiva soveltaminen puuttuisi sopimusvapauteen

Esityksen mukaan laki tulisi voimaan vasta 1.1.2022. Lakia sovellettaisiin vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen taannehtivasti myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin. Siirtymäaikana työnantaja voisi irtisanoa tarpeettoman kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa.

- Taannehtiva soveltaminen puuttuisi olennaisesti osapuolten sopimusvapauteen. Siirtymäaika onkin välttämätön, jotta työnantajilla olisi aikaa arvioida olemassa olevia työsopimuksia ja niiden ehtoja, Mäkelä sanoo.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula. Kuva: Markus Sommers. Kuva median vapaasti käytettävissä.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula. Kuva: Markus Sommers. Kuva median vapaasti käytettävissä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Yrittäjät
Suomen Yrittäjät
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI

09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 379 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 61 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät

Luottamusvaltuutettu yhä suositumpi sopijaosapuoleksi, työpaikkasopimisen kannatus pysyy vahvana19.7.2021 10:17:29 EEST | Tiedote

Koko henkilöstöä edustavan luottamusvaltuutetun suosio sopijaosapuolena kasvaa ja ammattiliittoa edustavan luottamusmiehen laskee, uusi Työelämägallup kertoo. - Työpaikoilla halutaan laajalti työpaikkasopimista. Hallituksen pitää edistää asiaa, jotta yrityksemme voivat menestyä paremmin ja työllistää enemmän, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Koulutussopimus suositumpi kuin oppisopimus - molempia voisi käyttää vielä enemmän12.7.2021 10:10:25 EEST | Tiedote

Reilu neljännes yrityksistä on kouluttanut työntekijöitä koulutussopimuksella. Osuus on kasvanut nopeasti. - Koulutussopimusta ja oppisopimusta kannattaa vielä lisätä, jotta ihmisille saadaan ammatti ja töitä sekä yrityksille työntekijöitä. Koulutuskorvaukset ovat tässä avainasemassa. Hallituksen kannattaa parantaa niitä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Kysely: Monipuolinen kielitaito on tärkeä yrityksille – kielitaidon merkitys vahvassa kasvussa6.7.2021 09:03:00 EEST | Tiedote

Kielitaito on tärkeä valtaosalle yrityksiä: erittäin tärkeä 27 prosentille ja melko tärkeä 31 prosentille yrityksistä. Neljännes kertoo, että vieraiden kielten osaamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa. ”Viennistä elävän pienen kansakunnan pitää panostaa kielitaitoon, jos se haluaa menestyä”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme