Vesilinnut ovat vähentyneet etenkin rehevillä vesillä

Kosteikoilla yleisimpien vesilintujen, kuten haapanan ja tukkasotkan ongelmat johtuvat etenkin maa- ja metsätalouden ravinnepäästöistä, jotka ovat aiheuttaneet vesistöjen liikarehevöitymistä.
Rehevöitymisen seurauksena vesilintujen suosimat rantaniityt ja luhdat kasvavat umpeen, mikä vähentää vesilintujen ravintoa. Lisäksi rehevöityminen aiheuttaa veden samentumista ja särkikalakantojen kasvua. Nämä tekijät yhdessä johtavat muun muassa ravintokilpailuun, joka pienentää vesilintujen tärkeimpien ravintokohteiden, uposkasvien ja pohjaeläinten määrää.
– Vesilintukantojen tilan parantamiseksi tulisi kosteikoilla tehdä rehevöitymistä estäviä hoitotoimia, kuten laidunnusta, sekä vähentää ravinteiden valumista kosteikkoihin, toteaa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Vesilintukantojen tilan seuraamiseksi tutkijat ovat kehittäneet erilliset kannan runsautta mittaavat indikaattorit reheville ja karuille vesille.
Kannat taantuivat viime vuodesta
Luomuksen ja Luken seurantatietojen perusteella yleisimmistä riistasorsista sinisorsan määrät taantuivat viime vuodesta 7 prosenttia.
– Tavin ja haapanan kannat pienenivät noin 15 prosentilla viime vuodesta, kertoo Luken tutkija Jukka Rintala.
Syksyisestä nuorten lintujen osuudesta kertova poikastuotto laski sinisorsalla 5 ja tavilla 9 prosenttia viime vuodesta. Nokikanan poikastuotto oli heikko: pudotusta viimevuotisesta 67 prosenttia. Haapanan poikastuotto oli 15 prosenttia parempi kuin viime vuonna, ja telkällä tuotto nousi 10 prosentilla.
Tutkimustiedot perustuvat vuodesta 1986 lähtien toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Aineiston ovat keränneet metsästäjät ja lintuharrastajat.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopisto, +358451375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Tutkija Jukka Rintala, Luonnonvarakeskus, +358503700277, jukka.rintala@luke.fi
Artikkeli: Habitat-specific population trajectories in boreal waterbirds: alarming trends and bioindicators for wetlands
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/acv.12226/abstract
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita12.11.2025 14:27:19 EET | Tiedote
Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.
Slush 2025: uusi hoito epilepsiaan & seitsemän muuta tieteen läpimurtoa12.11.2025 08:39:51 EET | Tiedote
Vapaus tutkia ja kyky yhdistää eri tieteenalojen osaamista - siinä hyvä resepti maailmaa mullistavien innovaatioiden syntyyn.
Geeneillä on yhteys opiskelualan valintaan11.11.2025 09:20:35 EET | Tiedote
Uusi pohjoismainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa geneettisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä koulutuspolkujen muovautumisessa. Tutkimus osoitti, että geeneillä on pieni, mutta selkeästi havaittavissa oleva yhteys alan valintaan.
Miksi Suomessa keuhkosyöpään kuollaan aiemmin kuin Pohjoismaissa?7.11.2025 11:16:02 EET | Tiedote
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen on useita todennäköisiä syitä: lääkäriin pääsee hitaammin, perusterveydenhuollon diagnostiikka on suppeampaa ja puolet potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.
Wihurilta 750 000 euron lahjoitus Helsingin yliopiston uuteen huoltovarmuusprofessuuriin7.11.2025 10:02:00 EET | Tiedote
Professorin on tarkoitus tuottaa tietoa, joka tukee etenkin yhteiskunnan pitkän aikavälin resilienssin ja huoltovarmuuden johtamista. Parhaassa tapauksessa professori voi aloittaa työnsä jo vuoden 2027 aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


