Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Henkinen väkivalta on yleisin lapsiin kohdistuvan väkivallan muoto, jolla on lukuisia haitallisia ja kauaskantoisia vaikutuksia. Lasten kanssa työskentelevät sosiaalityön ammattilaiset eivät kuitenkaan aina riittävästi tunnista henkistä väkivaltaa työssään.
- Lapseen kohdistuva fyysinen väkivalta on jo hyvin tiedostettua. Henkinen väkivalta on jäänyt vähemmälle huomiolle, kuvailee oikeustieteen dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Virve-Maria Toivonen Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston vastajulkaistu tutkimus Emotional Violence Against Children as Documented in Finnish Child Welfare Records käsittelee vanhempien lapsiinsa kohdistamaa henkistä väkivaltaa suomalaisissa lastensuojelun asiakirjoissa ja huostaanottopäätöksissä. Tutkimus on toteutettu tarkastelemalla 30 lapsen lastensuojelu- ja huostaanottoasiakirjoja, ja se on osa valtion tutkimusrahoituksen saanutta ASTULA-hanketta.
Henkinen väkivalta on monimuotoista ja kasautuvaa
Henkinen väkivalta oli tunnistettavissa noin puolessa aineiston tapauksista. Tutkimuksessa tarkastelluissa tapausasiakirjoissa lapset kokivat henkistä väkivaltaa usein monin eri tavoin, ja siihen kuului sekä suoraa kaltoinkohtelua että laiminlyöntiä. Suurin osa lapsista oireili tavoilla, jotka voi liittää henkisen väkivallan vaikutuksiin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuudella, aggressiolla tai päihdeongelmilla.
Vaikka henkisen väkivallan kuvailu oli asiakirjoissa usein aluksi selkeää ja tarkasti ilmaistua, sen kuvailu hälveni vähitellen. Huostaanottopäätöksiä perusteltiin lopulta lapsen omalla käytöksellä ilman oireilun taustatekijöiden huomiointia.
- Vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta usein sivuutetaan päätöksenteossa ilman riittävää ymmärrystä sen vaikutuksista, Toivonen jatkaa.
Asiakirjat ohjaavat myös saatavilla olevia palveluita ja myöhempää työtä perheiden kanssa, minkä vuoksi huostaanottopäätöksiin on tärkeää kirjata kaikki olennaiset taustatekijät. Suomessa lastensuojelun ensisijainen tavoite on perheen jälleenyhdistäminen, mikä on haastavaa ilman riittävää ymmärrystä tarvittavista muutoksista kotioloissa.
Ammattilaiset tarvitsevat parempia keinoja tunnistaa henkistä väkivaltaa
Sosiaalityön ammattilaiset tarvitsevat parempia työkaluja henkisen väkivallan ja lapsen oireilun tunnistamiseen työssään, jotta perheille voi tarjota parempaa tukea. Lisäksi lastensuojelussa tulee huomioida entistä paremmin myös henkisen väkivallan riskitekijät: jos sosiaalipalvelut reagoivat vain oireisiin, tehokas apu on usein jo liian myöhäistä.
- Tämä on myös koulutuksellinen kysymys, eli miten koulutamme sosiaalityöntekijöitä. Pysähtyminen lapsen kokemukseen henkisestä väkivallasta vaatii aikaa, jota kiireisillä ja kuormittuneilla sosiaalityöntekijöillä ei aina ole, taustoittaa sosiaalityön dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Aino Kääriäinen.
Lisätiedot:
Aino Kääriäinen
+358 50 4155440
aino.kaariainen@helsinki.fi
Virve-Maria Toivonen
virve-maria.toivonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Amikseen vai lukioon? Ysiluokkalaisen motivaatio matematiikassa ja äidinkielessä ennustaa valintaa9.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Motivaatio opiskella matematiikkaa ja äidinkieltä peruskoulun viimeisen vuoden aikana ennustaa päättöarvosanoja ja on merkittävästi yhteydessä valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme