Uskonto ja talous – vastakkainasettelua vai vuorovaikutusta?

Uuden testamentin eksegetiikan professori Kari Syreeni kuvaa artikkelissaan kristittyjen juutalaisuudesta omaksumaa köyhien avustustoimintaa, joka sai jo varhain uskonnollisesti motivoituneita muotoja ja asialle omistautuneita työntekijöitä. Samalla jouduttiin kuitenkin keskustelemaan siitä, keillä oli oikeus saada apua: oliko apua annettava vain uskonsisarille ja ‐veljille vai kenelle tahansa tarvitsevalle. Lisäksi apua pyytävien joukkoon mahtui niitäkin, jotka petoksella käyttivät hyväkseen muiden armeliaisuutta.

Myöskään antiikin filosofit eivät arvostaneet varallisuutta sinänsä, vaan varautunut ja epäluuloinen suhde rahaan näkyi lähes uuden ajan alkuun voimassa olleessa koronottokiellossa, jonka perusteita teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professori Simo Knuuttila valottaa kirjoituksessaan.

Dogmatiikan yliopistonlehtori Pauli Annala osoittaa puolestaan artikkelissaan, miksi nimitys fransiskaaneista kerjäläisveljinä on itse asiassa harhaanjohtava ja virheellinen. Franciscus Assisilaisen keskeinen sanoma ei käsitellyt Annalan mukaan yhteiskunnallis-taloudellisesta todellisuudesta irrotettuja hengellisiä kysymyksiä, vaan muodosti radikaalin talouspoliittisen puheenvuoron tilanteessa, jossa feodaaliyhteiskunta alkoi murtua ja vaihtoon perustunut talous korvautui rahataloudella.

Reformaation aika ja kehittyvä kapitalismi moninaistivat tapoja, joilla kristillistä perinnettä voidaan soveltaa suhteessa talouselämään. Systemaattisen teologian professori Antti Raunio käsittelee artikkelissaan suhtautumistapoja, jotka auttavat ymmärtämään eurokriisin taustoja Pohjois- ja Etelä-Euroopan välille revenneen mentaliteettieron kannalta.  Kirjaesittelyssään uskontotieteen yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen taas osoittaa, että uskonnollinen eetos jättää jäljen yhteiskunnalliseen ajatteluun maallistuneessakin yhteiskunnassa.

Teologia.fi:lle antamassaan haastattelussa SYP:n entinen pääjohtaja Ahti Hirvonen havainnollistaa, millaisia taloudellisia haasteita luterilainen kirkko tulee Suomessa kohtaamaan uskonnollisen toimintaympäristön muuttuessa, kun kirkon jäsenyys ei enää ole itsestään selvä osa suomalaisuutta. Entä ovatko kirkon diakoniatyön muodotkin vain olleet sopeutumista kapitalismiin, kun se on tunkeutunut yhä uusille elämänalueille, kysyy tutkijayliopettaja Mikko Malkavaara Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Lehtori Sari Sarlio-Siintola (Laurea Ammattikorkeakoulu) vastaavasti pohtii, kuinka kuluttajakansalainen voi taloudellisella toimeliaisuudellaan paitsi pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan myös kantaa vastuuta yhteiskunnan heikompiosaisista. Tämä korostuu etenkin nyt, kun globaali taloudellinen uusliberalismi ja väestön demografisen profiilin muuttuminen ovat asettaneet pohjoismaisen luterilaisen perinteen pohjalle rakennetun hyvinvointiyhteiskunnan uuteen tilanteeseen.

Kuitenkaan kaikki eivät hyvinvointiyhteiskunnassa pysty osallistumaan tuottavalla ja itseään tyydyttävällä tavalla yhteisen hyvän rakentamiseen, eikä osa ihmisistä edes kykene pääsemään osaksi yhteiskuntaa saadakseen itselleen riittävän toimeentulon, kehitysjohtaja Liisa Björklund Helsingin Diakonissalaitokselta muistuttaa. Hän analysoi artikkelissaan toimenpiteitä, joita hyvinvointivaltio kohdistaa syrjäytyneisiin ja syrjäytettyihin kansalaisiin saadakseen heidät osaksi tuotantokoneiston toimintaa.

− Aktivointiyritykset jäävät hyödyttömiksi, jos kansalaiset kokevat olevansa ulkokohtaisten viranomaistoimintojen kohteita. Tukitoimet, jotka auttavat ihmistä tunnistamaan omat intressinsä ja ohjaavat hänet oman itsensä kannalta mielekkääseen ja hyödylliseen toimintaan, ovat kannustava väylä myös yhteisen hyvän toteuttamiseen, Björklund tiivistää.

Teologia.fi-palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Teologiska fakulteten vid Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osasto. Vuosittain sivustolla julkaistaan suomalaista teologista tutkimusta ja teologisia puheenaiheita esittelevää materiaalia kolmen eri teeman kautta.

Uskonto ja talous -teemanumero on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.teologia.fi

Lisätietoja:

Jaana Hallamaa, Uskonto ja talous -teemanumeron pääkirjoittaja,
Sosiaalietiikan professori, Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
puh. (09) 191 23027, s-posti: jaana.hallamaa (at) helsinki.fi

Pekka Rautio, tiedottaja, Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
puh. (09) 191 24050, s-posti: pekka.rautio (at) helsinki.fi