Salmonella- ja EHEC-tartuntojen aiheuttajabakteerien ryhmittely nopeuttaa epidemian havaitsemista

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina väittelevän maisterin (MSc) Taru Lienemannin väitöstutkimus antaa uutta tietoa kotimaista alkuperää olevista salmonella- ja EHEC -bakteereista. Epidemioiden havaitsemiseksi ja tartuntojen lähteiden selvittämiseksi on tärkeää tuntea Suomessa liikkuvien salmonella- ja EHEC-bakteerien ominaisuuksia.

-Tehokkaalla seurannalla epidemiat havaitaan varhain ja näin niiden leviäminen pystytään estämään. Nyt havaitsemme epidemiat nopeammin ja  meillä on käytössä paremmat työkalut, kun seuraava epidemia iskee, Lienemann sanoo.

Lienemann tutki useilla tyypitysmenetelmillä salmonella- ja EHEC-bakteerien ominaisuuksia, jotka oli eristetty Suomessa sairastuneista potilaista vuosina 2007−2014. Käytetyt tyypitysmenetelmät ovat kansainvälisesti yhteneväiset ja Suomi pystyy osallistumaan myös maanrajojen yli menevään epidemioiden selvitystyöhön.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että Suomessa kotoperäinen hiirilavantautia aiheuttava salmonellatyyppi eroaa perimältään (genotyypiltään) Euroopassa yleisimmin havaituista tyypeistä.

- Ympäristön, maantieteen ja sään merkitystä eläinten ja ihmisten salmonellatartuntoihin ei ole vielä tutkittu kovin hyvin Suomessa, Lienemann toteaa.

Suomessa sairastuu vuosittain 2000−3000 kansalaista salmonellainfektioon. Tartunnan saaneista suurin osa sairastaa tavanomaisen ripulitaudin, mutta osalla tauti voi olla vakava.

Vain vakavaan taudinkuvaan yhdistetystä

EHEC:stä epidemioita

Tutkimuksessa todettiin myös, että Suomessa vain vakavaan taudinkuvaan yhdistetty EHEC O157-ryhmän bakteerit aiheuttivat epidemioita. Vajaa puolet potilaista eristetyistä EHEC-bakteereista kuului muihin ryhmiin, jotka aiheuttivat perheen sisäisiä tartuntoja ja joiden taudinaiheuttamiskyky vaihteli. Vaikka EHEC-tartuntoja todetaan vain alle 100 vuodessa, EHEC voi olla henkeä uhkaava erityisesti pikkulapsilla.

Tutkitut kotimaista alkuperää olevat salmonella ja EHEC-bakteerit olivat Lienemannin mukaan suurimmaksi osaksi herkkiä tutkituille antibiooteille, mikä on myös viite kotimaisesta alkuperästä.

Lienemann tutki useilla ilmiasuun ja perimään kohdistuvilla tyypitysmenetelmillä salmonella- ja EHEC-bakteerien ominaisuuksia, jotka oli eristetty Suomessa sairastuneista potilaista vuosina 2007−2014. Lisäksi hän selvitti molekyyligeneettisten menetelmien soveltuvuutta näiden bakteerien tarkempaan seurantaan ja tartunnanlähteiden jäljittämiseen. Ensimmäistä kertaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) valtakunnallisen tartuntatautirekisterin kantakokoelmaan kuuluvien kotimaisten salmonella- ja EHEC-bakteerien ominaisuuksia on tutkittu Suomessa näin laajasti.
Salmonella- ja EHEC-bakteerien aiheuttamat taudit ovat yleisvaarallisia tartuntatauteja. Molemmat bakteerit leviävät eläimen tai ihmisen ulosteen välityksellä ja voivat tarttua myös esimerkiksi käsien välityksellä henkilöstä toiseen.

Taru Lienemannin mikrobiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Foodborne human isolates of Salmonella and Shiga toxin –producing Escherichia coli of domesti c origin in Finland” tarkastetaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa (Auditorio 1041, Biokeskus 2, Viikinkaari 5) 9.10.2015 kello 12. Lienemann (s.1977) on kotoisin Tampereelta, hän suoritti ylioppilastutkinnon Tammerkosken lukiossa. Lienemann on valmistunut maisteriksi Stuttgartin yliopistosta ja työskentelee nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.