Akatemiaprofessori Kari Alitalo Yhdysvaltain Kansallisen Tiedeakatemian jäseneksi
Yhdysvaltain Kansallinen Tiedeakatemia (US National Academy of Sciences, NAS) valitsee jäsenensä erityisen merkittävien tieteellisten ansioiden ja menestyksekkään tutkimustyön perusteella; Akatemian jäsenyyden katsotaan merkitsevän valintaa maailman tieteen huippujen joukkoon. Akatemiassa on tällä hetkellä 2 179 kotimaista ja 437 ulkomaista jäsentä (foreign associate). Lähes 500 Akatemian jäsenistä – noin 200 ulkomaisista jäsenistä – on saanut Nobel-palkinnon.
Akatemiaprofessori Kari Alitalo on NAS:n kolmas suomalainen foreign associate -jäsen; toiset kaksi ovat akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta (vuodesta 2010) ja akatemiaprofessori Riitta Hari Aalto-yliopistosta (vuodesta 2004). Akatemian jäseniä ovat myös Helsingin yliopistossa tutkijanuransa aloittaneet mutta sittemmin Yhdysvaltoihin pysyvästi asettuneet Albert de la Chapelle ja Erkki Ruoslahti.
Kari Alitalo johtaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan translationaalisen syöpäbiologian (Translational Cancer Biology) tutkimusohjelmaa, ja hän on myös Wihurin Tutkimuslaitoksen johtaja. Alitalo on ollut akatemiaprofessori 1.8.1993 lähtien.
Kari Alitalo on yksi maailman eturivin syöpätutkijoista. Hänet tunnetaan erityisesti veri- ja imusuonten kasvutekijöitä koskevasta tutkimuksesta, joka on 1990-luvulta lähtien tuottanut merkittäviä tuloksia ja johtanut muun muassa uusien syöpälääkkeiden kehittämiseen. Veri- ja imusuonikasvutekijöitä koskevan tutkimuksen myötä Alitalon ryhmän tutkimusalue on laajentunut viime vuosina muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja lihavuuteen.
Alitalolla on yli 300 tieteellistä julkaisua biolääketieteen, solubiologian ja syöpätutkimuksen aloilta, ja hän on yksi Euroopan siteeratuimpia tutkijoita sekä syöpätutkimuksen että solubiologian alalla. Alitalo on myös ansioitunut tutkijakouluttaja; hän on ohjannut yli 40 väitöskirjaa, ja useat hänen tutkimusryhmästään väitelleet ovat sittemmin perustaneet menestyviä tutkimusryhmiä ja saaneet professorin virkoja.
Alitalo on saanut lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia tiedepalkintoja, muun muassa Matti Äyräpään palkinnon 1998, Eric K. Fernströmin säätiön Stora Fernströmprisetin vuonna 2005, Louis-Jeantet -palkinnon vuonna 2006 ja InBev-Baillet Latour International Health Prize -tiedepalkinnon vuonna 2009 (yhdessä akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan kanssa), Anders Jahren vanhemman tutkijan palkinnon vuonna 2010 ja A.I. Virtanen -palkinnon tänä vuonna.
Yhteystiedot:
Akatemiaprofessori Kari Alitalo
Puh. 09 191 25511, gsm +358 50 500 3572
Sähköposti: kari.alitalo@helsinki.fi
(Alitalo on 1. - 5.5. luentomatkalla Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Hänet tavoittaa gsm-numerosta tänään ennen klo 11:ta ja huomenna ja lauantaina klo 14:n jälkeen.)
*****************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
Puh. 050 406 2043
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme