Bioarkeologiasta karjaruton historiaan - Lääketieteen historian tutkijat kokoontuvat Helsingissä

21.5.2013 08:24:14 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Suomen Lääketieteen Historian Seura järjestää yhteistyössä Helsingin yliopistomuseon kanssa 24. pohjoismaisen lääketieteen historian kongressin Helsingissä 29.–31.5.2013. Kongressissa pohditaan muun muassa arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden vainajien kohtelua, kuullaan miten paleopatologia hyödyttää lääketieteen historian tutkimusta sekä tutustutaan kontrollin historiaan lääketieteessä.

Pohjoismainen lääketieteen historian kongressi on kokoontunut vuorotellen eri pohjoismaissa vuodesta 1967 alkaen, ja se pidetään nyt neljättä kertaa Suomessa. Kokouspaikkoina ovat Tieteiden talo (Kirkkokatu 6) ja Helsingin yliopistomuseon (Snellmaninkatu 3) auditorio. Kongressin kieli on englanti.

Kongressin keskeisiä teemoja ovat bioarkeologian ja fyysisen antropologian anti muinaisten ihmisten terveyden tutkimukselle, lääketieteen opetuksen ja terveysvalistuksen historia sekä kontrollin historia lääketieteessä.

Kongressin pääalustajia on viisi. Professori Charlotte Roberts (Durhamin yliopisto, Englanti) käsittelee puheessaan paleopatologian antia lääketieteen historialle. Tohtori Louise Hill Curthin (Winchesterin yliopisto, Englanti) alustus käsittelee karjaruton historiaa ja professori Astri Andresenin (Bergenin yliopisto, Norja) maailman lasten terveyttä 1950-luvulta nykypäivään. Dosentti Kerstin Hulter Åsberg (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) alustaa lääketieteen historian museoiden välisestä yhteistyöstä. Pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva (Kansallisarkisto) puhuu yksityisyyden suojasta, kun tutkimuksessa käytetään arkistoaineistoja ja museoiden kokoelmia.

Keskiviikkona 29.5. järjestettävissä esikongresseissa pohditaan pohjoismaisten lääketieteen historian museoiden tilannetta sekä arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden vainajien jäänteiden uudelleenhautaukseen ja säilyttämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Kongressin ohjelma ja lisätietoja: http://www.suomenlhs.fi/kongressi2013.html .
Toimittajat ovat tervetulleita kuuntelemaan esityksiä; ilmoittautuminen kongressin aikana kongressitiskillä Yliopistomuseossa (Snellmaninkatu 3, 2. krs). Etukäteen haastatteluista voi sopia dosentti Heikki S. Vuorisen kautta (yhteystiedot alla).

Lisätietoja:

Heikki S. Vuorinen, LKT, lääketieteen historian dosentti, Helsingin yliopisto
Suomen Lääketieteen Historian Seuran varapuheenjohtaja
Puh: 191 27397 tai 050 415 1251
heikki.vuorinen(at)helsinki.fi

***************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote

Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.

Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote

Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.

Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote

Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.

Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote

Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.

Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme