Lyhyt yöuni yhteydessä lasten masennukseen
Lapsilla univajetta kouluviikon aikana
Lehto ja Uusitalo-Malmivaara aloittivat oman tutkimuksensa vuoden 2010 toukokuussa ja keräsivät aineistoa suomalaisten viidesluokkalaisten nukkumisesta. Viidettä luokkaa käyvät valikoituivat mukaan tutkimukseen siksi, että puberteetissa hormonaaliset muutokset siirtävät vuorokausirytmiä myöhemmäksi. Viidesluokkalaisilla tätä vaikutusta ei vielä ole. He ovat kuitenkin tarpeeksi vanhoja osatakseen vastata luotettavasti omaan nukkumiseensa liittyviin kysymyksiin – joskus jopa luotettavammin kuin vanhempansa.
Kysymykseen vastanneet viidesluokkalaiset nukkuivat kouluviikkoisin keskimäärin 9 tuntia 5 minuuttia yössä. Aika ei ole hälyttävän lyhyt, mutta samat lapset nukkuvat viikonloppuisin yli tunnin enemmän. Viikolla heillä on siis jonkinasteista univajetta.
Suomessa on seurattu lasten ja nuorten nukkumista 1930-luvulta lähtien. Keskimääräinen yöunen määrä on ollut lyhimmillään 90-luvulla ja 2000-luvulla se on hieman pidentynyt sekä ala- että yläkouluikäisillä. Syytä tähän ei tiedetä. Varmaa kuitenkin on, että nykylapset nukkuvat huomattavasti vähemmän kuin isoisovanhempansa aikoinaan. Vielä 1930-luvulla lapset nukkuivat yli kymmenen tuntia yössä.
Väsymyksen kokeminen yhteydessä päiväongelmiin
Lehdon ja Uusitalo-Malmivaaran tutkimuksessa selvisi, että lyhyt yöuni on suhteessa viidesluokkalaisten masennukseen sekä itse koettuun tarkkaavaisuuteen. Tulokset olivat Lehdon mukaan odotusten mukaisia. Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin ja todettu muun muassa, että kroonisesti lyhyitä yöunia nukkuvat lapset ovat hyperaktiivisia koulussa.
Sen sijaan yllättävämpi tulos oli, että lasten kokema väsymys selitti masennusta ja tarkkaavaisuuden häiriöitä enemmän kuin lyhyt yöuni. Väsymys ei kuitenkaan ollut yhteydessä lyhyeen yöuneen. Lehdon mukaan tulosta voi selittää monikin asia. Masentuneisuus voi vähentää yöunta tai lyhyt yöuni voi lisätä masennusta.
On myös mahdollista, että päivisin hyperaktiiviset lapset eivät pysty rauhoittumaan iltaisin tarpeeksi unen saamiseksi ja siksi he nukkuvat liian vähän.
Lehdon mukaan tutkimusten pohjalta voi kuitenkin suositella, että lasten riittävä yöuni pitäisi turvata.
Lisätietoja
lehtori Juhani E. Lehto
09 191 44252, 050 318 2449
juhani.lehto@helsinki.fi
Outi Tommila
tiedottaja
Avoin yliopisto
PL 53 (Fabianinkatu 32), 00014 Helsingin yliopisto
p. 09 191 28022, 040 8472912
outi.tommila@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/avoin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
lehtori Juhani E. Lehto
09 191 44252, 050 318 2449
juhani.lehto@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme