Tuore tutkimus ehdottaa radikaalia muutosta diabeteksen luokitteluun

Kansainvälisen tutkimusryhmän tulokset perustuvat Skånen alueella Ruotsissa toteutettuun laajaan ANDIS-tutkimukseen, kahteen muuhun ruotsalaisaineistoon sekä suomalaiseen DIREVA-rekisteriin (Vaasan diabetesrekisteri). Yhteensä tutkijoilla oli käytettävissään lähes 15 000 potilasta, joista yli 3000 on kerätty Vaasan alueelta.

Tutkimus ja sen pohjalta kehitetty uudenlainen diabeteksen luokittelu julkaistaan arvostetussa Lancet Diabetes and Endocrinology -tiedelehdessä tänään 1. maaliskuuta 2018.

Perinteisesti diabetes on jaettu tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen sekä muutamaan harvinaiseen diabetestyyppiin. Suurimmalla osalla potilaista (85-90 %) diagnosoidaan tyypin 2 diabetes.

– Diabetespotilaat eroavat toisistaan oireiden vakavuuden, diabeteksen lisäsairauksien ja lääkeainevasteen suhteen. Nykyisen diagnostisen luokittelun tarkkuus ei riitä tunnistamaan riskipotilaita tai valitsemaan tehokkainta hoitoa. Tutkimuksemme lähtökohtana oli halu parantaa tilannetta, toteaa tutkimusta johtanut professori Leif Groop, joka Lundin yliopiston lisäksi työskentelee myös Helsingin yliopistossa.

Uusi tutkijoiden kehittämä diabeteksen luokittelu jakaa potilaat viiteen eri alaryhmään, joista kullakin on omat kliiniset erityispiirteensä (tarkempaa tietoa tiedotteen lopussa). Luokittelu perustuu potilaiden sairastumisikään, painoindeksiin ja neljään yleisesti käytettävään laboratoriotestiin, joilla mitataan verensokeria, insuliiniresistenssiä ja diabeteksen vasta-aineita.

– Nykyään diabetesdiagnoosi perustuu verensokerin määrittämiseen. Tutkimuksemme tärkeiksi osoittamien tekijöiden huomioiminen täsmentää diagnoosia ja tutkimuksemme onkin ensimmäinen askel kohti diabeteksen yksilöllistä hoitoa, sanoo professori Leif Groop.

Merkittävimmin tutkimuksen tulokset vaikuttavat kakkostyypin diabeteksen luokitteluun. Tämän diagnoosin saavat potilaat voidaan uuden luokittelun perusteella jakaa neljään eri ryhmään. Kullakin näistä ryhmistä on erilainen oireprofiili ja riski sairastua diabeteksen komplikaatioihin, erityisesti munuaissairauteen. Myös diabeteksen riskigenotyyppien esiintyminen erosi ryhmien välillä.

Kun sama analyysi toistettiin muiden tutkimusaineistojen kohdalla, tulosten samankaltaisuus Skånen aineistoon verrattuna ylitti jopa tutkijoiden omat odotukset. Ainoana erona lievempää ikääntymiseen liittyvää diabeteksen muotoa havaittiin Suomessa suhteellisesti enemmän.

– Erityisesti uuden luokittelun mukaiset vaikeaa insuliiniresistenttiä diabetesta ja ei-autoimmuuniperäistä insuliininpuutosdiabetesta sairastavat potilaat hyötyisivät uudesta diagnostiikasta, sillä heidän hoidossaan olisi eniten parannettavaa, sanoo osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomi Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

– Tämän uuden luokittelun avulla voisimme tulevaisuudessa aloittaa suoraan tehokkaammalla lääkehoidolla jo sairauden alkuvaiheessa kohonneen riskin potilailla ja näin ennaltaehkäistä komplikaatioiden kehittymistä.

Diabetes on maailmanlaajuinen ja jatkuvasti paheneva terveysongelma. Suomessa arvioidaan olevan jo puoli miljoonaa diabetespotilasta ja koko maailmassa potilaita on noin 435 miljoonaa. Tällaisen tutkimuksen tekeminen ei ole mahdollista ilman alueellisesti kattavia sairauskohtaisia rekistereitä.

– Vaasan sairaanhoitopiirin satsaus alueellisen DIREVA-rekisterin perustamiseen ja näiden peruskokeiden mittaamiseen kaikilta diabetespotilailta maksaa tulevaisuudessa itsensä takaisin, toteaa ylilääkäri Annemari Käräjämäki Vaasan keskussairaalasta.

Tutkimusta johti Lundin yliopisto. Suomesta mukana oli tutkijoita Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM), Vaasan sairaanhoitopiiristä, Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksen perusteella luotu uusi diabeteksen luokittelu:

SAID (severe autoimmune diabetes) = autoimmuunidiabetes

SIDD (severe insulin-deficient diabetes) = vaikea ei-autoimmuuniperäinen insuliininpuutosdiabetes

SIRD (severe insulin-resistant diabetes) = vaikea insuliiniresistentti diabetes

MOD (mild obesity-related diabetes) = lievä lihavuuteen liittyvä diabetes

MARD (mild age-related diabetes) = lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes

 

Lisätietoja:

Tiinamaija Tuomi

Helsingin yliopistollinen sairaala

s-posti: tiinamaija.tuomi@hus.fi

puh. 050-5636221

Annemari Käräjämäki

Vaasan keskussairaala

s-posti: annemari.karajamaki@vshp.fi

Leif Groop

s-posti: leif.groop@med.lu.se

Alkuperäinen julkaisu

Emma Ahlqvist, Petter Storm, Annemari Käräjämäki*, Mats Martinell*, Mozhgan Dorkhan, Annelie Carlsson, Petter Vikman, Rashmi B Prasad, Dina Mansour Aly, Peter Almgren, Ylva Wessman, Nael Shaat, Peter Spégel, Hindrik Mulder, Eero Lindholm, Olle Melander, Ola Hansson, Ulf Malmqvist, Åke Lernmark, Kaj Lahti, Tom Forsén, Tiinamaija Tuomi, Anders H Rosengren, Leif Groop. Novel subgroups of adult-onset diabetes and their association with outcomes: a data-driven cluster analysis of six variables. Lancet Diabetes and Endocrinology

Lancet tarjoaa toimittajille pääsyn artikkeliin jo ennen sen julkaisua tämän linkin kautta