Autismikirjon häiriöissä psykiatristen oireiden tunnistaminen on tärkeää

Suurella osalla autismikirjon häiriö (ASD) -diagnoosin saaneista henkilöistä on aikuisuudessa vaikeuksia selvitä itsenäisesti yhteiskunnan vaatimuksista. Näin on jopa niiden ASD-diagnoosin saaneiden henkilöiden kohdalla, joilla on hyvät edellytykset itsenäiseen selviämiseen älyllisen päättelykyvyn puolesta.

– Kattava psykiatristen oireiden sekä neurokognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien tekijöiden tunteminen autismikirjon häiriöissä on edellytys sopivan seurannan ja tehokkaiden tukitoimien suunnittelun mahdollistamiseksi, sanoo psykologian lisensiaatti Outi Reinvall.

Hän tarkasteli väitöskirjassaan psykiatrisia oireita ja neurokognitiivisia toimintoja Aspergerin oireyhtymä ASD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin ja nuoriin.

Tuloksista ilmeni, että 68 %:lla ASD-diagnoosin saaneista lapsista ja nuorista on psykiatrisia oireita. Erityisesti ahdistuneisuus- ja masennusoireet, tarkkaavaisuus- sekä yliaktiivisuushäiriön oireet ja tic-oireet olivat yleisiä ASD:ssä.

Neurokognitiivisia tekijöitä koskevat tulokset puolestaan osoittivat, että ASD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla on vahvuuksia kielellisessä päättelysuoriutumisessa, mutta vaikeuksia tarkkaavuuden säätelyssä sekä toiminnanohjauksessa, kasvojen tunnistamisessa sekä silmän- ja käden yhteistyössä. Kaiken kaikkiaan neurokognitiiviset vaikeudet näyttäytyivät kuitenkin lieväasteisina.

Verkkainen kognitiivinen tahti voi olla riskitekijä masennukselle ja ahdistukselle autismikirjon häiriössä

Tutkimuksen tuloksista ilmeni myös, että verkkainen kognitiivinen tahti, eli hitauteen tai energian puutteeseen ja päiväunelmointiin liittyvät käyttäytymispiirteet olivat yhteydessä vaikea-asteisempiin sosiaalisen vuorovaikutuksen hankaluuksiin sekä suurempaan määrään masennus- ja ahdistusoireita ASD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla.

Nämä yhteydet on aiemmin todettu tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla, mutta autismikirjon häiriöissä verkkaisen kognitiivisen tahdin yhteyksiä ei ole aiemmin selvitetty.

– Verkkaisen kognitiivisen tahdin tunnistaminen ASD:ssä on tärkeää, jotta näille lapsille ja nuorille voidaan suunnitella systemaattinen seuranta sekä järjestää ennaltaehkäiseviä tukitoimia, Reinvall toteaa.

PsL Outi Reinvall väittelee 7.6.2018 kello 14 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neurocognitive functioning and psychiatric symptoms in children and adolescents with higher functioning autism spectrum disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Outi Reinvall, outi.reinvall@helsinki.fi