Kuinka oppisimme, jos saisimme päättää omat arvosanamme?

Juuso Henrik Nieminen on väitöstyössään Helsingin yliopistossa tutkinut itsearviointia osana matematiikan yliopisto-opetusta.
– Kun opettaja arvioi ylhäältä päin, niin muodostaa arviointiin muodostuu epätasaisen valtasuhteen. Usein tällainen arviointi johtaakin vain koepänttäämiseen, sanoo Juuso Henrik Nieminen.
Väitöstutkimuksen mukaan syntyi syvällisempää oppimista ja kokonaisuuksien ymmärtämistä, kun opiskelija joutui itse aktiivisesti miettimään myös arvosanaa osana oppimisen arviointia.
Toisaalta, osa tutkimukseen osallistuneista yliopisto-opiskelijoista lähestulkoon ahdistui itsearvioinnista, sillä he olivat niin tottuneita siihen, että ei ole heidän työtään tietää mitä he itse osaavat.
Koe arviointimenetelmänä juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse historiaan
Niin yliopisto-opetuksessa kuin muillakin kouluasteilla on painotettu viime aikoina opetusta, joka valmistaisi oppijoita tärkeisiin tulevaisuustaitoihin - siis vaikkapa kriittisen ajatteluun tai oppimaan oppimiseen. Vaikka opetusmenetelmät uudistuvat vastaamaan näitä tavoitteita, arviointi laahaa Niemisen mukaan usein perässä.
– Usein opetusta kehittäessä arviointi jää taka-alalle. Erityisesti arvosanan määrittämisessä koetellaan harvoin opettajan ja oppijan roolien välistä rajanvetoa. Vaikka arviointia kehitettäisiin vaikkapa itse- ja vertaisarvioinnin avulla, jää tämä ikiaikainen valtasuhde usein haastamatta.
Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskelijat raportoivat laajasti syväsuuntautunutta opiskelutapaa, joka tähtää kokonaisuuksien hahmottamiseen ennemmin kuin ulkoa opetteluun. Lisäksi haastattelututkimuksissa selvisi, että opiskelijat näkivät itsensä aktiivisina toimijoina arvioinnissa; he opiskelivat itseään eivätkä esimerkiksi koetta varten. Toisaalta osa opiskelijoista koki opiskelun haastavaksi, kun koe ei varmistanut heidän osaamistaan. Tutkimus siis alleviivasi, ettei matematiikan arviointi ollut kehittänyt opiskelijoiden toimijuutta heidän aiemmissa opinnoissaan.
Nieminen toimii projektitutkijana sekä opettajien täydennyskouluttajana. Hän on julkaissut viime vuonna kollegansa kanssa ensimmäisenä laatuaan olevan yleispätevän oppaan arvioinnista kaikkien koulutustasojen opettajille.
FM Juuso Henrik Nieminen väittelee 21.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The lunatics have taken over the assessment - Utilising summative self-assessment to theorise - and disrupt - the interplay of agency and power in undergraduate mathematics".
LIVE STREAM: https://helsinki.zoom.us/j/65614367205?pwd=Ty9zVTZObG1yTGduYjNkMWFsZnJkQT09
SALASANA: 622574
Vastaväittäjänä on professori Margaret Bearman, Deakin University, ja kustoksena on professori Mats Gyllenberg. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Juuso Henrik Nieminen
juuso.nieminen@uef.fi
Puhelin: 040 8483336
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme