Alhainen toimijuus sekä taloudellinen ja henkinen tyytymättömyys lisäävät nuorten aikuisten koronahuolia
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaman DigiConsumers-hankkeen artikkelista käy ilmi, että alhainen toimijuus eli negatiivinen suhtautuminen toimintaa vaativiin tilanteisiin oli vahvimmin yhteydessä 18–29-vuotiaiden huoleen koronakriisin vaikutuksista omaan mielenterveyteen, talouteen sekä uraan ja opintoihin.
Tyytymättömyys elämään oli yhteydessä huoleen koronakriisin vaikutuksesta omaan mielenterveyteen. Sukupuolten välillä havaittiin myös eroja. Nuoret naiset olivat enemmän huolissaan koronakriisin vaikutuksesta mielenterveyteensä kuin nuoret miehet. Heikoksi koettu taloudellinen tilanne taas oli yhteydessä huoleen koronankriisin vaikutuksesta työuraan ja opintoihin.
Nuorten huoli oli merkittävästi suurempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Lisäksi heidän tyytyväisyytensä elämäänsä ja taloudelliseen tilanteeseensa sekä yleinen luottamuksensa ihmisiin oli matalampi kuin muilla ikäryhmillä.
Tutkimusartikkeli tehtiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä.
– Tulokset koronakriisin vaikutuksista nuorten aikuisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ovat huolestuttavia. Kriisin huipun aikana kerätty aineisto kuvastaa nuorten aikuisten erityistä haavoittuvaisuutta muutenkin vaativassa elämänvaiheessa, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Mette Ranta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten aikuisten huolissa heijastuvat aiempien talouskriisien vaikutukset. Pandemiassa erilaista on kuitenkin tilanteen arvaamattomuus ja epävarmuus. Alhaisen toimijuuden omaavat nuoret ovat ehkä muita taipuvaisempia näkemään kriisitilanteen kontrolloimattomana ja vaipumaan pessimismiin.
– Koronakriisin aikana ja sen jälkeen yhteiskunnassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota nuorten yksilölliseen tukemiseen ja optimistisen yhteiskunnallisen ilmapiirin luomiseen uhkakuvien maalailemisen sijaan, DigiConsumers -hankkeen johtaja, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Tutkimusartikkeli on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa DigiConsumers-hankkeessa tehtävää tutkimusta COVID-19-kriisin vaikutuksista nuorten aikuisten talouteen ja hyvinvointiin. Hanke sai myös lisärahoituksen Suomen Akatemialta. Tutkimusaineistona oli huhtikuussa 2020 kerätty 1000 18–65-vuotiaan vastaajan valtakunnallisesti edustava kyselyaineisto.
Alkuperäisjulkaisu: Ranta, M., Silinskas, G., and Wilska, T-A (2020). Young adults’ personal concerns during the COVID-19 pandemic in Finland: an issue for social concern. International Journal of Sociology and Social Policy (epub ahead of print) DOI 10.1108/IJSSP-07-2020-0267
Lisätietoja:
Mette Ranta, mette.ranta@helsinki.fi, p. 041 510 3335
Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, p. 040 8054201
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kyberyhteistyön puute altistaa yritykset uhkille – Jyväskylän yliopistossa kehitetty materiaalipaketti tuo apua haasteisiin15.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tiivis yhteistyö voi altistaa organisaatioita kyberuhkille. Pahimmillaan yhden organisaation tietoturvahaavoittuvuuksia voidaan hyödyntää hyökkäyksissä muita yrityksiä kohtaan. Jyväskylän yliopistossa informaatioteknologian tiedekunnassa tuotettu materiaalipaketti auttaa yrityksiä kyberturvallisuusyhteistyön aloittamisessa ja tiivistämisessä toisten organisaatioiden kanssa. Materiaalipaketista hyötyvät etenkin toimijat, joilla itsellään on rajalliset kyberturvallisuuteen liittyvät resurssit.
Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote
KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme