Temperamentti voi selittää miksi toisille oppimisen motivaattorina toimiva ”porkkana” voi toisille ollakin ”keppi”

Tutkimuksessaan Anna Rawlings tarkasteli motivaatiota sekä taipumuksina suosia oppimiskontekstissa tietynlaisia tavoitteita, kuten oppimista, muiden päihittämistä tai työnteon välttelyä, että aine- ja kurssikohtaisena kiinnostuksena, kuormituksena ja yrittämisenä. Näiden motivaation osa-alueiden on aiemmin todettu olevan yhteydessä sekä toisiinsa että laajemmin oppimiseen ja hyvinvointiin.
– Tulokset osoittivat palkkio- ja rangaistusherkkyyksien suuntaavan molempia motivaation osa-alueita keskenään eri tavoin sekä myönteisesti että kielteisesti oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta, kertoo Rawlings.
Nämä temperamenttiherkkyydet edustavat keskeisiä eroja yksilön psykologisessa rakenteessa. Niiden erilaisten motivaationaalisten yhteyksien ymmärtäminen ja huomioiminen on välttämätöntä, kun selvitetään, miten temperamentiltaan erilaisten oppijoiden motivaatiota ja hyvinvointia voidaan parhaiten edistää ja vastata heidän tarpeisiinsa.
Erot temperamentissa saavat yksilöt tulkitsemaan ympäristön viestejä ja omia kokemuksiaan eri tavoin
Palkkio- ja rangaistusherkkyydet altistavat yksilöä havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristönsä viestejä ja kokemuksia itselleen ominaisin tavoin: mahdollisesti palkitsevina ja haluttavina ja sitenlähestyttävinä, tai uhkaavaksi koettuina ja välteltävinä. Rawlingsin mukaan tyypillisimmillään erot ilmenevät suhtautumisessa uusiin tilanteisiin ja olosuhteisiin tai vaikka vieraiden ihmisten seuraan ja huomioon. Näin esimerkiksi uudenlainen työ- tai oppimistehtävä tai muille esiintyminen voivat edustaa jotain hauskaa ja palkitsevaa yhdelle oppijalle, mutta olla toiselle uhka, jota vältellä kaikin voimin.
Temperamenttiherkkyyksien ja motivaation yhteydet toistuivat varsin yhdenmukaisina eri ikäisten oppijoiden parissa.
– Herkkyys palkkiolle, joka on riippuvaista toisista ihmisistä, kuten heiltä saadusta huomiosta tai kehuista, näyttäytyi motivaation ja hyvinvoinnin kannalta ongelmallisena, Rawlings toteaa.
Herkkyys muiden huomiolle ja kehuille ennusti vähäisempää oppimisen tavoittelua, korkeampaa suoritushakuisuutta sekä suoritustilanteiden ja työnteon välttelyä, sekä yliopisto-opiskelijoilla että alakoululaisilla. Lukiolaisten kurssikokemuksissa puolestaan tämä herkkyys lisäsi psykologista kuormitusta ja vähensi yrittämistä.
Myös rangaistusherkkyyden eli alttiuden kokea ja tulkita ympäristössään erilaisia uhkia todettiin ennustavan kahdeksasluokkalaisten matematiikan oppiaineessa kokemaa kuormitusta, ja suoritushakuisuutta sekä suoritustilanteiden välttelyä niin alakoululaisilla kuin yliopisto-opiskelijoillakin.
Yksilön omiin toimiin tai sisäisiin tiloihin (uutuushakuisuus, innostuneisuus omista tekemisistä ja onnistumisista) liittyvä palkkioherkkyys puolestaan oli myönteisesti yhteydessä niin oppimishakuisuuteen kuin aine- ja kurssikohtaiseen kiinnostukseen ja yrittämiseenkin.
– Tämä herkkyys vaikuttaisi motivaatiota ja hyvinvointia tukevalta.
Tutkimukseen osallistui yli tuhat oppijaa
Rawlingsin väitöstutkimukseen osallistui yli tuhat oppijaa alakoululaisista yliopisto-opiskelijoihin. Tutkimus koostuu kolmesta artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa tarkasteltiin temperamenttiherkkyyksien jakautumista ulottuvuuksiin, ja niiden yhteyksiä yliopisto-opiskelijoiden (N = 506) tavoiteorientaatioihin. Toisessa artikkelissa seurattiin temperamenttiherkkyyksien ja tavoiteorientaatioiden kehityksellisiä yhteyksiä kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana (N = 212). Kolmannessa artikkelissa paneuduttiin temperamenttiherkkyyksien ja kiinnostuksen, kuormituksen ja yrittämisen välisiin yhteyksiin kahdeksasluokkalaisten matematiikan opinnoissa (N = 268) sekä lukiolaisten parissa neljän oppiaineen ensimmäisellä kurssilla (N = 155).
Tutkimus toteutettiin Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi (Motivation, Learning, and Well-Being; MoLeWe) -tutkimuskollektiivissa. MoLeWe -kollektiivi koostuu kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian tutkijoista Itä-Suomen, Helsingin, Turun ja Oslon yliopistoista, sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Åbo Akademista.
Kasvatustieteen maisteri Anna Rawlings väittelee 13.8. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Linking temperament with motivation: Reward and punishment sensitivities as predictors of students' achievement goal orientations and motivational appraisals.
Zoom-linkki tapahtumaan
Zoom passcode: Webinar ID: 638 6012 5135
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Anna Rawlings anna.rawlings@helsinki.fi, 050 589 2054
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme