Helsingin yliopisto

Temperamentti voi selittää miksi toisille oppimisen motivaattorina toimiva ”porkkana” voi toisille ollakin ”keppi”

Jaa
Anna Rawlings tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan temperamentin eli palkkio- ja rangaistusherkkyyksien yhteyksiä motivaatioon eri-ikäisten oppijoiden parissa.
Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Tutkimuksessaan Anna Rawlings tarkasteli motivaatiota sekä taipumuksina suosia oppimiskontekstissa tietynlaisia tavoitteita, kuten oppimista, muiden päihittämistä tai työnteon välttelyä, että aine- ja kurssikohtaisena kiinnostuksena, kuormituksena ja yrittämisenä. Näiden motivaation osa-alueiden on aiemmin todettu olevan yhteydessä sekä toisiinsa että laajemmin oppimiseen ja hyvinvointiin.

– Tulokset osoittivat palkkio- ja rangaistusherkkyyksien suuntaavan molempia motivaation osa-alueita keskenään eri tavoin sekä myönteisesti että kielteisesti oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta, kertoo Rawlings.

Nämä temperamenttiherkkyydet edustavat keskeisiä eroja yksilön psykologisessa rakenteessa. Niiden erilaisten motivaationaalisten yhteyksien ymmärtäminen ja huomioiminen on välttämätöntä, kun selvitetään, miten temperamentiltaan erilaisten oppijoiden motivaatiota ja hyvinvointia voidaan parhaiten edistää ja vastata heidän tarpeisiinsa.

Erot temperamentissa saavat yksilöt tulkitsemaan ympäristön viestejä ja omia kokemuksiaan eri tavoin

Palkkio- ja rangaistusherkkyydet altistavat yksilöä havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristönsä viestejä ja kokemuksia itselleen ominaisin tavoin: mahdollisesti palkitsevina ja haluttavina ja sitenlähestyttävinä, tai uhkaavaksi koettuina ja välteltävinä. Rawlingsin mukaan tyypillisimmillään erot ilmenevät suhtautumisessa uusiin tilanteisiin ja olosuhteisiin tai vaikka vieraiden ihmisten seuraan ja huomioon. Näin esimerkiksi uudenlainen työ- tai oppimistehtävä tai muille esiintyminen voivat edustaa jotain hauskaa ja palkitsevaa yhdelle oppijalle, mutta olla toiselle uhka, jota vältellä kaikin voimin.

Temperamenttiherkkyyksien ja motivaation yhteydet toistuivat varsin yhdenmukaisina eri ikäisten oppijoiden parissa.

– Herkkyys palkkiolle, joka on riippuvaista toisista ihmisistä, kuten heiltä saadusta huomiosta tai kehuista, näyttäytyi motivaation ja hyvinvoinnin kannalta ongelmallisena, Rawlings toteaa.

Herkkyys muiden huomiolle ja kehuille ennusti vähäisempää oppimisen tavoittelua, korkeampaa suoritushakuisuutta sekä suoritustilanteiden ja työnteon välttelyä, sekä yliopisto-opiskelijoilla että alakoululaisilla. Lukiolaisten kurssikokemuksissa puolestaan tämä herkkyys lisäsi psykologista kuormitusta ja vähensi yrittämistä.  

Myös rangaistusherkkyyden eli alttiuden kokea ja tulkita ympäristössään erilaisia uhkia todettiin ennustavan kahdeksasluokkalaisten matematiikan oppiaineessa kokemaa kuormitusta, ja suoritushakuisuutta sekä suoritustilanteiden välttelyä niin alakoululaisilla kuin yliopisto-opiskelijoillakin.

Yksilön omiin toimiin tai sisäisiin tiloihin (uutuushakuisuus, innostuneisuus omista tekemisistä ja onnistumisista) liittyvä palkkioherkkyys puolestaan oli myönteisesti yhteydessä niin oppimishakuisuuteen kuin aine- ja kurssikohtaiseen kiinnostukseen ja yrittämiseenkin.

– Tämä herkkyys vaikuttaisi motivaatiota ja hyvinvointia tukevalta.

Tutkimukseen osallistui yli tuhat oppijaa

Rawlingsin väitöstutkimukseen osallistui yli tuhat oppijaa alakoululaisista yliopisto-opiskelijoihin.  Tutkimus koostuu kolmesta artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa tarkasteltiin temperamenttiherkkyyksien jakautumista ulottuvuuksiin, ja niiden yhteyksiä yliopisto-opiskelijoiden (N = 506) tavoiteorientaatioihin. Toisessa artikkelissa seurattiin temperamenttiherkkyyksien ja tavoiteorientaatioiden kehityksellisiä yhteyksiä kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana (N = 212). Kolmannessa artikkelissa paneuduttiin temperamenttiherkkyyksien ja kiinnostuksen, kuormituksen ja yrittämisen välisiin yhteyksiin kahdeksasluokkalaisten matematiikan opinnoissa (N = 268) sekä lukiolaisten parissa neljän oppiaineen ensimmäisellä kurssilla (N = 155).

Tutkimus toteutettiin Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi (Motivation, Learning, and Well-Being; MoLeWe) -tutkimuskollektiivissa. MoLeWe -kollektiivi koostuu kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian tutkijoista Itä-Suomen, Helsingin, Turun ja Oslon yliopistoista, sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Åbo Akademista. 

Kasvatustieteen maisteri Anna Rawlings väittelee 13.8. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Linking temperament with motivation: Reward and punishment sensitivities as predictors of students' achievement goal orientations and motivational appraisals

Zoom-linkki tapahtumaan  

Zoom passcode: Webinar ID: 638 6012 5135

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:


Anna Rawlings anna.rawlings@helsinki.fi, 050 589 2054

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye