Väitös 18.3.2022: Liikunnanopettajan tarjoama tuki lisää oppilaan kiinnostusta koululiikuntaa ja vapaa-ajan liikkumista kohtaan

Liikunnanopettajalta saatu psykologisten perustarpeiden eli autonomian, kykeneväisyyden ja yhteenkuuluvuuden tuki lisää yläkouluikäisten oppilaiden sisäsyntyistä eli autonomista motivaatiota liikuntatunteja kohtaan. Autonominen motivaatio liikkumiseen kumpuaa itse liikkumisen arvostuksesta tai mielekkyydestä eikä esimerkiksi liikkumisesta saaduista materiaalisista tai sosiaalisista palkinnoista tai rangaistuksista.

Autonominen motivaatio liikuntatunneilla syntyy osaltaan opettajien tiedoista, taidoista ja valmiuksista tukea oppilaiden psykologisia perustarpeita osana opetustaan. Psykologisia perustarpeita tukevia pedagogisia keinoja ovat esimerkiksi oppilaan näkökulman huomioiminen, kannustaminen ja tunneilla tehtävien aktiviteettien perustelut.

– Autonominen motivaatio edistää useita toimintakykyä ja terveyttä tukevia asioita, kuten yleistä hyvinvointia, väitöskirjatutkija PsM YTM Juho Polet liikuntatieteellisestä tiedekunnasta toteaa.

Aikomus liikkua ei suoraan lisää fyysistä aktiivisuutta

Tutkimuksen perusteella oppilaiden liikuntatunneilla kokema psykologisten perustarpeiden tuki on yhteydessä aikomuksiin liikkua vapaa-ajalla, mutta nämä aikomukset eivät kovin selvästi jalostu liikunnalliseksi aktiivisuudeksi.

Fyysistä aktiivisuutta koskevien aikomusten ja toteutuneen fyysisen aktiivisuuden välinen ristiriita on tunnettu tosiasia myös arkikokemusten valossa. Yhtenä selityksenä toiminta-aikomusten ja varsinaisen toiminnan rajalliselle yhteydelle on tarjottu aikaisempien käyttäytymismallien ja tapojen luomia automatisoituneita ja tiedostamattomia käyttäytymistä ohjaavia mekanismeja.

– Yksilöiden toimintaa ohjaavat rutinoituneet ja tavaksi muodostuneet toimintamallit. Vertauskuvallisesti ilmaistuna käyttäytymisjuna puskee usein tiukasti raiteellaan, ellei sitä yritetä erikseen kammeta uuteen suuntaan, Polet sanoo.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että aikaisempi liikkumisaktiivisuus ja itsekontrolli olivat liikkumisaikomuksia selvemmin yhteydessä vapaa-ajan liikkumiseen. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että vapaa-ajan liikkumisaktiivisuutta koskevat asenteet ovat yhteydessä vapaa-ajan liikkumisaktiivisuuteen.

Väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta. Tutkimuksen osallistujat olivat yläkoulun oppilaita sekä heidän opettajiaan ja huoltajiaan Keski-Suomen ja Etelä-Suomen alueilta.

YtM, PsM Juho Poletin liikuntapsykologian väitöskirja "Testing and extending predictions of the trans-contextual model for leisure-time physical activity in middle school students " tarkastetaan 18.3.2022 klo 12 Liikuntarakennuksen salissa L 303. Vastaväittäjänä toimii professori Marit Sørensen (Department of Sport and Social Sciences, Norwegian school of Sport Sciences) ja kustoksena professori emerita Taru Lintunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta myös etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-polet-180322.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 498, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, SBN 978-951-39-9053-4 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9053-4.

Juho Polet kirjoitti ylioppilaaksi Kalajoen lukiosta vuonna 2001. Hän suoritti kehityspsykologian maisteriopinnot 2010 ja psykologian maisteriopinnot 2014 Jyväskylän yliopistossa. Poletilla on monipuolinen tausta tutkimustyön ja psykologityön parissa. Polet työskenteli projektitutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Business Finlandin rahoittamassa motivaatiotutkimuksen FiDiPro-hankkeessa ja jatkoi väitöskirjatutkijana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa PETALS-hankkeessa vuosina 2016–2021. Tällä hetkellä Polet työskentelee Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella oppimisvaikeuksien tutkimuksen parissa.

Lisätietoja:

Juho Polet
YtM, PsM
juho.j.polet@student.jyu.fi