Pääkaupunkiseudulla melkein puolet suhtautuu myönteisesti pienydinvoimaan – Lähes neljännes valmis osallistumaan vastustaviin mielenosoituksiin

Kaupunkikohtainen suhtautuminen pienydinvoimalan käyttöönottoon omassa asuinkunnassa ei poikkea kovinkaan paljon Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä.
– Kansalaisten mielipide ydinvoimaa kohtaan on ollut viime vuosina myönteinen, mikä näkyy suhtautumisessa mahdollisiin pienydinvoimaloihinkin. Siitä huolimatta suhtautumisen myönteisyys oli melkoinen yllätys, sillä kysyimme vastaajilta suhtautumista käyttöönottoon omassa asuinkunnassa, sosiologian professori Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Suhtautuminen on kuitenkin vahvasti sukupuolittunutta. Naisista pienydinvoimaloiden käyttöönottoon suhtautui kielteisesti 45 % ja miehistä 16 %. Naisista pienydinvoimaloihin suhtautui myönteisesti vain 30 %, miehistä 63 %.
– Kyselyn perusteella asukkaat kaipaavat viestintää ja mahdollisuutta osallistua hankkeiden suunnitteluun. Tähän mennessä ydinvoimalahankkeet on toteutettu Suomessa pikkukunnissa, kun taas pääkaupunkiseudulla ollaan lähellä tiheää asutusta. Kansalaishyväksynnän saavuttaminen ei ole läpihuutojuttu, sillä lähes joka neljäs vastaaja (24 %) ilmoitti osallistuvansa vastustavaan mielenosoitukseen, jos omaan asuinkuntaan suunnitellaan pienydinvoimalaa. Neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kannatti 57 % vastaajista, tutkija Matti Kojo Tampereen yliopistosta kertoo.
Pienydinvoimalat ovat viime vuosina saaneet huomiota pääkaupunkiseudun ilmasto- ja energiapolitiikassa. Energiayhtiöt ja osa päättäjistä harkitsevat niitä yhtenä vaihtoehtona pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa. Konkreettisia hankkeita pienydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen ei ole käynnissä.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on tehty valtuustoaloitteita pienydinvoimaloita koskevista selvityksistä. Aloitteet ovat kytkeytyneet kaupunkien ilmastoneutraalisuustavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen totesi joulukuussa 2021, että jos luvitus ei muodostuisi ongelmaksi, niin nopeimmillaan pienydinvoimalan voisi rakentaa Helsinkiin 2020-luvun loppuun mennessä. Helsingin kaupungin kaukolämmön tuotanto on vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
Lokakuussa 2021 Espoon kaupunginvaltuusto päätti ryhtyä selvittämään edellytyksiä pienydinvoiman sijoittamiseksi kaupungin alueelle.
Vantaan kaupunginhallitus puolestaan linjasi tammikuussa 2022, että kaupunki ei tällä erää tarvitse pienydinvoimaa hiilinegatiiviseen lämmöntuotantoon.
Hankkeessa ”Pääkaupunkiseudun asukkaiden näkemykset pienydinvoimaloista” tutkitaan pääkaupunkiseudun suurimpien kuntien, Helsingin, Espoon ja Vantaan, asukkaiden käsityksiä ja mielipiteitä pienydinvoimaloista ja niiden käyttöönotosta kaukolämmön tuotannossa.
Asukaskyselyaineisto on kerätty 10.–16.11.2021 Innolink-yrityksen internet-pohjaisen paneelin avulla. Otoskoko on 1600 vastaajaa, jotka ovat 18–99-vuotiaita Helsingin, Espoon ja Vantaan suomenkielisiä asukkaita. Koko aineiston virhemarginaali on 2.4 %. Kaupunkikohtaisessa erittelyssä virhemarginaalit ovat Espoo 4.5 %, Helsinki 3.4 % ja Vantaa 5.5 %.
Tutkimustuloksia esiteltiin Tampereella keskiviikkona 16.3.2022 tutkimusseminaarissa “Responsible Business Research Seminar 2022” (https://events.tuni.fi/rbrs2022/).
Lisätiedot:
Sosiologian professori Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto, p. 0408054168, tapio.litmanen@jyu.fi https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/staff/litmanen-tapio
Tutkija Matti Kojo, Tampereen yliopisto, p. 0503495195, matti.kojo@tuni.fihttps://www.tuni.fi/fi/matti-kojo
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kyberyhteistyön puute altistaa yritykset uhkille – Jyväskylän yliopistossa kehitetty materiaalipaketti tuo apua haasteisiin15.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tiivis yhteistyö voi altistaa organisaatioita kyberuhkille. Pahimmillaan yhden organisaation tietoturvahaavoittuvuuksia voidaan hyödyntää hyökkäyksissä muita yrityksiä kohtaan. Jyväskylän yliopistossa informaatioteknologian tiedekunnassa tuotettu materiaalipaketti auttaa yrityksiä kyberturvallisuusyhteistyön aloittamisessa ja tiivistämisessä toisten organisaatioiden kanssa. Materiaalipaketista hyötyvät etenkin toimijat, joilla itsellään on rajalliset kyberturvallisuuteen liittyvät resurssit.
Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote
KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme