Saattohoidossa olevan lapsen perheenjäsenten tukemista tulee lisätä – tutkijat, ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat muistuttavat aiheesta Tampereella
– Tutkimukset osoittavat, että Suomessa perheiden mahdollisuus saada psykososiaalista tukea lapsen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon aikana vaihtelevasti, ja etenkin lapsen kuoleman jälkeen tukea on tarjolla rajallisesti, sanoo yliopistolehtori, dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.
Ahon mukaan vanhemmat kokevat saaneensa, erityisesti lapsen kotisaattohoitoon, vähän tukea ja saattohoito koetaan huonosti koordinoiduksi.
– Vanhemmat haluavat mahdollisuuden saada yhteyden tuttuun hoitotahoon mihin vuorokauden aikaan tahansa. Hoidon tulisi olla enemmän perhekeskeistä, mutta valitettavasti sisarusten huomioiminen ja tukeminen jää huonolle tolalle.
Vanhemmat tarvitsevat myös apua sisarusten tukemiseen sekä siihen, miten puhua kuolemasta perheen muiden lasten kanssa. Perheenjäsenten yksilöllisten toiveiden sekä vanhempien levon ja tuen tarve on oleellista huomioida. Vanhemmat toivovat aitoa kohtaamista, välittämisen osoittamista, turvallisuuden tunteen lisäämistä ja rohkeutta olla mukana lapsen saattohoidossa.
Suomessa lasten saattohoitoon tarvitaan yhteneväiset toteutustavat ja ohjeistukset, jotta perheet saisivat riittävästi ja tasavertaisesti tukea raskaassa elämäntilanteessaan. Erityisesti lasten kotisaattohoitoa ja siihen liittyviä toimintatapoja ja käytänteitä, jotta kaikilla perheillä olisi mahdollisuus saada tukea oikea-aikaisesti ja riittävästi, tulee Suomessa kehittää.
Suomen ensimmäinen Lasten palliatiivisen hoidon ja tutkimuksen päivä Tampereella 27.8.
Hoitotyön tutkimussäätiöllä on tekeillä Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten tukeminen hoitosuositukset (PJ Aho Anna Liisa, Tampereen yliopisto). Tietoa lasten saattohoidosta jaetaan myös Suomen ensimmäisessä Lasten palliatiivisen hoidon ja tutkimuksen päivässä, joka järjestetään hybriditapahtumana Tampereen yliopistolla 27.8.2022.
Tapahtuma alkaa vanhempien kokemuspuheenvuorolla Helmin ja Siirin elämästä ja kuolemasta. Ohjelmassa on myös kokemuspuheenvuoro Iiriksen tarinasta. Lisäksi ohjelma koostuu moniammatillisista kokemuksista ja tutkimustiedosta. Saattohoidossa olevan lapsen perheiden tukemisesta luennoin TtT, dosentti, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta, sairaanhoitajien näkökulmasta lasten palliatiivisen hoitotyön erityispiirteistä erikoissairaanhoidossa keskustelevat Paula Kiviluoto ja Maija Raatikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalalasta. Erikoislääkäri Susanna Vuorenoja Tampereen yliopistollinen sairaalalasta kertoo lääkärin näkemyksiä lasten palliatiivisesta hoidosta. Sairaalapappi Johanna Tammelin (Hus) luennoi Kohtaamisista sairaalasielunhoidossa ja lopuksi sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Riikka Grå luennoi aiheella Kun elämä tulee valmiiksi – psykososiaalisen tuen näkökulma.
Päivän tavoitteena on toimia moniammatillisena kohtaamispaikkana, pysähtyä lasten palliatiivisen hoidon – elämän, kuoleman sekä ainutlaatuisen surukokemuksen äärelle.
Tavoitteena on lisätä tietoutta lasten palliatiivisesta hoidosta, perheenjäsenten tukemisesta, ammattilaisten ja vertaisten toiminnasta sekä tuoda esille lasten palliatiiviseen hoitoon liittyvää tutkimustietoa. Päivä kokoaa yhteen ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja vertaistukijoita, vertaistukiyhdistyksiä ja lapsen kuoleman kokeneita eri puolelta Suomea.
Konferenssin järjestäjänä on Lupa Lapsuuteen ry, joka kouluttaa ensimmäisenä organisaationa Suomessa perhetukihenkilöitä lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon elämänvaiheeseen perheiden rinnalle ja kokemustoimijoita sotealan opiskelijoiden sekä ammattilaisten kohtaamisiin. Yhdistys tarjoaa psykososiaalisen tuen muotona myös säännöllistä suruneuvontaa sekä tekee vahvaa vaikuttamistyötä laajassa verkostossa perheiden sekä ammattilaisten hyväksi. Yhteistyössä on mukana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Suruhanke.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja päivästä ja ohjelmasta: Ajankohtaista - Lupa Lapsuuteen ry
Haastattelupyynnöt luennoitsijoille, järjestäjille ja kokemusasiantuntijoille:
Miia Merikallio, Lupa lapsuuteen ry:n puheenjohtaja, 040 646 4332, mia.merikallio@lupalapsuuteen.fi
Anna Liisa Aho, Tampereen yliopisto, annaliisa.aho@tuni.fi, 044 040 7066
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme