Suomessa alkaa ainutlaatuinen sepelvaltimotautiin, diabetekseen ja rasvamaksaan keskittyvä lääkekehityshanke

Suomessa alkaa kansainvälinen kardiometabolisten sairauksien kohdennettuihin hoitoihin keskittyvä LiverTarget-tutkimus. Tutkimus on saanut 6 miljoonan euron rahoituksen Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja siihen osallistuu yhdeksän valikoitua tutkimuskeskusta ja yritystä Euroopasta. Suomen lisäksi huippuosaamista on Tanskasta, Saksasta, Hollannista, Kreikasta, Italiasta ja Portugalista.
— Tavoitteena on luoda uusi tehokas ja turvallinen geenihiljennykseen perustuva tuoteperhe sekä sepelvaltimotaudin että diabeteksen ja rasvamaksan hoitoon, sanoo tutkimusta johtava Reijo Laaksonen Tampereen yliopiston Sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksessa käytetään ainutlaatuista geenien hiljennystekniikkaa, jolla voidaan kohdentaa hoito samanaikaisesti useampaan haluttuun geeniin. Projektissa hyödynnetään saksalaisen siTOOLs yrityksen siRNA-teknologiaa. Tähän asti siRNA-tekniikalla tehdyissä lääkkeissä on käytetty yhtä siRNA-tuotetta kerrallaan yhtä kohdegeeniä vastaan. LiverTarget-hankkeen lääkkeissä voidaan yhdistellä jopa 30 erilaista siRNA-tuotetta yhdeksi lääkevalmisteeksi, jolloin on mahdollista tehokkaasti hiljentää valikoituja sairastumiseen johtavia aineenvaihduntareittejä.
—Tämä mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen lääkehoitomahdollisuuden kehittämisen varsin nopealla aikataululla, kertoo siTOOLs:n toimitusjohtaja, tohtori Michael Hannus.
Kehitysprosessia nopeuttaa myös uudenlainen teknologia, jossa yhdistetään eri menetelmiä lääkeaineiden turvallisuuden arvioimiseksi. Arvioinnissa hyödynnetään muun muassa soluviljelymenetelmien tuloksia ja analysoidaan tietoja laajasti tekoälyn avulla. Professori Dario Greco Tampereen yliopistosta toteaa tämän uuden teknologian nopeuttavan turvallisuusarviointia erittäin merkittävästi ja vähentävän tarvetta käyttää koe-eläintutkimuksia tähän tarkoitukseen.
Vähemmän sydänsairauksia kohdennetulla hoidolla
Kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena on tehostaa yleisten sydänsairauksien ja niihin läheisesti liittyvien sairauksien hoitoa. Euroopassa on arvioitu yksinomaan sydänsairauksien maksavan yhteiskunnalle kaikkiaan 210 miljardia vuodessa. Valtaosa sydänkohtauksista olisi vältettävissä tehokkailla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä mukaanlukien uudet oikein kohdennetut lääkehoidot.
LiverTarget-projekti hyödyntää uusinta tutkimustietoa uusien lääkekohteiden valinnassa.
— Viimeisen kymmenen vuoden aikana keramidi-nimiset biologisesti aktiiviset rasvayhdisteet on nostettu ’tikun nokkaan’ ja niiden yhteys niin sepelvaltimotautiin kuin diabeteksen ja maksan rasvoittumiseen on tieteellisesti osoitettu, kertoo Reijo Laaksonen.
Viime vuosina keramidien veripitoisuuden mittaamista on käytetty sydäninfarktiriskin ennustamiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa. Nyt keramidiaineenvaihdunta on otettu kohdennetun lääkekehityksen aiheeksi.
LiverTarget-hanke hyödyntää lisäksi nopeasti kehittyvää nanopartikkeliteknologiaa. Se mahdollistaa siRNA-hoitojen kohdistamisen maksasoluihin, joista valtaosa elimistön keramideistä on peräisin. Nanopartikkeliteknologiasta vastaa nanoteknologian professori Raymond Schiffelers Utrechtin yliopistosta.
— LiverTarget-hankkeen aikana saamme valmiiksi yhden siRNA-yhdistelmän ensimmäisiä ihmisillä tehtäviä tutkimuksia varten. Aktiivinen rahoituksen hankinta kliinisten jatkotutkimusten mahdollistamiseksi käynnistetään myös välittömästi sujuvan tuotekehityksen varmistamiseksi ja useampien siRNA-tuoteiden saamiseksi tutkimusputken läpi, sanoo tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen,
040 724 0771,
reijo.laaksonen@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
