Tampereen yliopisto

Väitös: Lannerangan luudutusleikkaukset tuottavat kestävää terveyshyötyä

Jaa
LL Leevi Toivonen selvitti väitöstutkimuksessaan lannerangan luudutusleikkausten pitkäaikaistuloksia ja uusintaleikkauksia. Pääosin leikkausten tuottama terveyshyöty säilyi viiden vuoden seurannassa. Merkittävä syy kymmenen vuoden seuranta-aikana ilmaantuneelle uusintaleikkaustarpeelle vaikutti olevan rappeumapohjaisen selkäsairauden eteneminen.
Leevi Toivonen. Kuva: Sanni Toivonen
Leevi Toivonen. Kuva: Sanni Toivonen

Lannerangan luudutusleikkauksilla voidaan vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä monenlaisten selkäongelmien hoidossa. Toivosen väitöstutkimuksessa todettiin, että nämä hyödyt valtaosin säilyivät viiden vuoden seurannassa.

– Kestävät hyödyt ovat edellytys sille, että hoito on kustannustehokasta, Toivonen toteaa.

Aiemman tiedon valossa on epäselvää, huonontavatko potilaiden masennusoireet selkäleikkausten tuloksia. Väitöstutkimuksessa todettiin, että masennusoireiset potilaat saivat leikkauksesta yhtäläisen hyödyn kuin ei-masennusoireiset. Lisäksi masennusoireet vähenivät merkittävästi leikkauksen jälkeen ja palasivat vain osittain viiden vuoden aikana.

Merkittävä syy luudutusleikkausten jälkeen ilmaantuvalle uusintaleikkaustarpeelle ovat luudutusalueen viereen ilmaantuvat ongelmat. Tutkimuksessa havaittiin, että näiden ongelmien takia uusintaleikkauksiin jouduttiin lähinnä silloin, kun alkuperäinen leikkaus oli tehty rappeumaperäisen selkäongelman vuoksi. Rangan asentoa luudutuksessa sen sijaan ei tässä tutkimuksessa todettu merkittäväksi riskitekijäksi uusintaleikkauksille.

– Tuloksemme puhuvatkin sen puolesta, että kulumaperäisen selkäsairauden eteneminen on mekaanisia syitä merkittävämpi uusintaleikkaustarpeen aiheuttaja, Toivonen toteaa.

Toivonen on kotoisin Lappajärveltä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Laihian lukiosta. Hän valmistui Tampereen yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 2010 ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi 2019. Hän työskentelee ortopedinä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan selkäyksikössä.

LL Leevi Toivosen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Long-Term Outcome of Lumbar Spine Fusion Surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 28.10.2022 klo 12 alkaen Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Hans Tropp Linköpingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Leevi Toivonen
leevi.toivonen@gmail.com

Kuvat

Leevi Toivonen. Kuva: Sanni Toivonen
Leevi Toivonen. Kuva: Sanni Toivonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye