Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Koneet, laitteet ja metallituotteet puskevat vielä ylöspäin, mutta ”meillä on aika hyvä käsitys, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan”

Jaa
Muuta Eurooppaa selvästi rivakammin Suomessa kasvavat tänä vuonna koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden valmistus, todetaan tänään julkaistussa Etlan Toimialakatsauksessa. Koneissa ja laitteissa tuotanto nousi tammi-elokuussa vuoden takaisesta yli kymmenen prosenttia ja metallituotteissa liki viisitoista. Useiden toimialojen positiivisesta kehityksestä huolimatta laskusuhdanne on Suomessa jo alkanut ja talous ajautuu taantumaan hyvin pian, arvioi Etla.
Toimialakatsauksesta vastaa Etlan ennusteryhmä: ennustepäällikkö Päivi Puonti (vas.) sekä tutkijat Birgitta Berg-Andersson ja Ville Kaitila.
Toimialakatsauksesta vastaa Etlan ennusteryhmä: ennustepäällikkö Päivi Puonti (vas.) sekä tutkijat Birgitta Berg-Andersson ja Ville Kaitila.

Syksyn Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi Suomen ajautuvan lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa ja ensi vuoden bkt:n kasvu jää nollan tuntumaan. Tekninen taantuma tarkoittaa bruttokansantuotteen supistumista kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuonna 2024 kasvua kertyy jälleen 1,7 prosenttia.

‒ Vaikuttaa siltä, että talouden laskusuhdanne on alkanut. Euroalueen talous kasvoi vielä loppukesästä, mutta sen todennäköinen supistuminen vuoden lopussa aiheuttaa lisää ongelmia Suomelle. Samaan aikaan, inflaation myötä, kotitalouksien kulutuskysyntä vähenee. Kun tähän lisätään kysynnän väheneminen keskeisillä vientimarkkinoilla, meillä on aika hyvä käsitys siitä, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Suomen teollisuuden tuotos kasvaa vielä tänä vuonna liki neljä prosenttia ja ensi vuonnakin puolitoista prosenttia. Erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus on noussut meillä muuta Eurooppaa rivakammin, ja tuotanto lisääntyi tammi-elokuussa 11 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. EU27-maissa lisäystä kertyi keskimäärin 4,6 prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti Suomesta Venäjälle laski arvoltaan neljänneksen viimevuotisesta.

Valoisat näkymät telakoilla ja autoteollisuudessa

Myös metallituotteissa Suomi on muuta Eurooppaa edellä. EU27-maissa tuotanto lisääntyi reilun prosentin tammi-elokuussa, Suomessa taas liki viisitoista prosenttia. Kulkuneuvojen ja telakoiden osalta tilanne näyttää niin ikään positiiviselta.

‒ Ennusteemme mukaan kulkuneuvojen viennin määrä kasvaa viiden prosentin tahtia kahden seuraavan vuoden ajan. Tosin moottoriajoneuvojen valmistus ja vienti vähenevät tilapäisesti tänä vuonna, kun mallit vaihtuvat. Telakoidenkin tilauskanta on hyvä, vaikkakin EU:n Venäjän vastaiset pakotteet pysäyttävät yhden tilauksen, kertoo Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.

EU:ssa yli puolet uusista henkilöautoista on yhä bensiini- ja dieselautoja, mutta Uudenkaupungin autotehtaalla panostetaan jatkossa sähköautojen tuotantoon.

Paperiteollisuutta painaa lakko ja Venäjän hyökkäyssota

Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 13 prosenttia. Laskuun vaikuttaa pääosin alkuvuoden lakko, mutta myös Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota näkyy vientiluvuissa. EU27-maissa paperiteollisuuden tuotanto kasvoi tammi-elokuussa, mutta Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa tuotantomäärät olivat laskussa. Sen sijaan puutavarateollisuuden tuotanto lisääntyi Suomessa 12 prosenttia vuodentakaisesta, vaikka useissa EU-maissa tuotantomäärät kääntyivät jo keväällä laskusuuntaan.

Sahatavaran kysyntää heikentää lähivuosina Euroopassa hitaasti kasvava rakentaminen. Suomessa rakennusalan viime vuoden hyvä kehitys kantaa vielä kuluvalle vuodelle, tosin näkymiä varjostavat jo saatavuusongelmat ja kasvavat kustannukset. Puutuoteteollisuuden ennennäkemättömän korkeat vientihinnat kääntyivät heinäkuussa laskuun, mutta olivat silti tammi-elokuussa 36 prosenttia viimevuotista korkeammalla. Toimialan viennin määrä on jo vähentynyt tuntuvasti.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vientihinnat kohosivat tammi-elokuussa 46 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kääntyivät puolitoista vuotta kestäneen voimakkaan nousun jälkeen laskusuuntaan elokuussa. Alan viennin määrä supistuu noin 5 prosenttia tänä vuonna.

Kansainvälinen matkustus ei ole toipunut koronapandemiasta

Yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna keskimäärin reilut kolme prosenttia eli vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna kasvu hidastuu vajaaseen kahteen prosenttiin – ennen uutta vahvistumista vuonna 2024.

Majoitus- ja ravitsemisala toipuu tänä vuonna koronapandemiasta, joskaan turismi Suomessa ei ole täysin elpynyt. Kansainvälisen matkustamisen palautuminen kestänee vuoteen 2024 asti.

Kaupan ala on pandemian jälkeen, hintojen nousun ja saatavuusongelmien vuoksi sopeutunut tänä vuonna alaspäin. Uuteen kasvuun päästään vasta vuonna 2024.

Syksyn 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimialakatsauksesta vastaa Etlan ennusteryhmä: ennustepäällikkö Päivi Puonti (vas.) sekä tutkijat Birgitta Berg-Andersson ja Ville Kaitila.
Toimialakatsauksesta vastaa Etlan ennusteryhmä: ennustepäällikkö Päivi Puonti (vas.) sekä tutkijat Birgitta Berg-Andersson ja Ville Kaitila.
Lataa
Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2020–2024, %
Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2020–2024, %
Lataa
Tutkija Birgitta Berg-Andersson. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkija Birgitta Berg-Andersson. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Tutkimus: Merkittävä osa Suomen tuonnista on haavoittuvaa2.6.2025 09:29:17 EEST | Tiedote

Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.

Etla: Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja muita maita heikompi vaihtosuhdekehitys – ”Yhdistelmä on huolestuttava”30.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna prosentin verran, mutta heikkenee ensi vuonna puoli prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etlan kilpailukykyennusteesta. Kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea, mutta jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys, muuttuu tilannekuva heikommaksi. Nyt Suomessa on paitsi heikko tuottavuuskehitys, myös muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Yhdistelmä on huolestuttava, toteaa tutkija.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye