Euroopan Metsäinstituutin Harald Mauser: Metsäalaa ei kuulla EU:n valmistelussa riittävästi Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet 70 vuodessa
- Metsiin vaikuttavat komission esitykset ovat yhä enemmän osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Nykykomissiossa eniten valtaa metsäasioissa käyttää komissaari Frans Timmermans kabinetteineen. Kun ennen meillä oli tapaamisia metsäasioita valmistelleiden komission edustajien kanssa useita kertoja vuodessa, nyt tapaamiset ovat harventuneet, vaikka metsäaloitteita oli useita, harmittelee Mauser.
Mauserin mukaan komission näkökulma metsäasioihin on kovin kapea.
- Metsättömistä maista tulevien päättäjien ja väestön tieto metsätaloudesta ja sen vaikutuksista laajasti yhteiskuntaan on hyvin rajoittunutta. He näkevät metsät oman kokemuspiirinsä kautta, eivätkä tahdo ymmärtää metsien monia merkityksiä metsämaille.
- Metsästä on tullut hyvin poliittinen asia EU:ssa. Kun näkemykset ovat jakautuneita, se on myös valtapeliä. Metsäsektorilla on tällä hetkellä kovin vähän edunvalvojia Brysselissä ja vähän poliittista vaikutusvaltaa.
Ympäristöjärjestöillä paljon valtaa metsäaloitteiden valmistelussa
Ympäristöjärjestöt ovat Mauserin mukaan erittäin aktiivisia ja hyviä oma agendansa kampanjoinnissa. -Heillä on paljon vaikutusvaltaa komission metsäaloitteisiin. Tämä on johtanut syvään jakaantumiseen metsäasioissa. Ympäristöjärjestöjen piirissä metsäpohjainen bioekonomia nähdään uhkana ja ajetaan lisää suojelua ja rajoituksia metsien käyttöön.
- Tämä jako näkyy EU:n valmistelussa ja vaikuttaa päätöksentekoon, koska myös päätöksentekijöiden näkemykset ovat jakautuneet myös parlamentissa. Meidän viestimme on se, että kestävä talousmetsänhoito on tarpeellista, koska metsillä on suuri merkitys bioekonomian tavoitteiden toteuttamisessa.
Mauserin mukaan metsäsektori ei ole löytänyt oikeaa viestintätapaa lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaiseen metsätalouteen, jossa on tilaa talouskäytön lisäksi myös ympäristötavoitteille.
- Metsätietoisuus on komission valmistelutyössä vähentynyt. Metsäalan koulutuksen saaneet virkamiehet ovat eläköityneet ja nuoret ovat biologeja ja ekonomeja. Olen ehdottanut, että komissio kutsuisi jäsenvaltioiden kansallisia asiantuntijoita muodostamaan metsäverkoston, joka tarjoaisi asiantuntemusta valmistelutyöhön.
Mauser kaipaa enemmän yhteistyötä metsämaiden kesken. - Metsäsektori tarvitsee vahvoja liittolaisia muuttamaan keskustelua, mutta jäsenmaiden kesken on liikaa jakautuneita mielipiteitä. Samalla tavoin ajattelevien metsämaiden tulisi muodostaa kumppanuuksia.
- Metsäasioiden edunvalvonnassa on luotava suhteita ja käytettävä kaikkia kanavia viemään tietoa Unionin eri instituutioihin. Kansallisella tasolla tarvitaan tiivistä yhteydenpitoa Euroopan Parlamentin jäseniin. On tehtävä yhteistyötä samanhenkisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa, koska mustavalkoinen lähestymistapa ei palvele ketään. Meillä on myös ympäristöjärjestöjä, jotka haluavat hallita luonnonvaroja yhdistämällä ympäristö- ja taloustavoitteet, muistuttaa Mauser.
EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka vaikuttaa metsien käyttöön
Mauserin mielestä keskustelu Unionin kompetenssista kansallisessa metsäpolitiikassa turhaa, koska Unioni tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsäpolitiikkaan. - Siksi meidän pitää löytää yhteinen näkemys metsien roolista talouskäytön lisäksi ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.
-Komission ongelmana on päästä asetettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiin vähentämällä päästöjä nykyisillä keinoilla. Tämä johti keskusteluun metsien hiilinieluista tavoitteiden pelastajana, vaikka meidän tulisi muuttaa elintapojamme ja vähentää päästöjä. Sopii kysyä, miksi hyökätään metsäsektoriin, joka on tehnyt ilmastonmuutoksen hillintätyötä, kun samalla jatketaan päästöjä tuotavaa elämäntapaamme.
Uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle on löydettävä Mauserin mukaan korvaavia materiaaleja ja kehitettävä kiertotaloutta. - Metsät voivat tarjota uusiutuvaa raaka-ainetta moniin tarkoituksiin ja tuotteisiin korvaamaan fossiilisia ja muita uusiutumattomia tuotteita. Puunjalostuksen sivuvirroista ja energiakäytöstä ohjautuu tulevaisuudessa materiaalia korkea-arvoisiin tuotteisiin.
-Olisiko mahdollista rakentaa strategisia kumppanuuksia muiden teollisuusalojen kanssa, jotka toimivat myös uusiutuvien raaka-aineiden parissa. Meillä voisi olla enemmän yhteistyötä tekstiilialan, kemian ja rakennusalan kanssa sekä toimia uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitystyössä yhdessä, huomauttaa Mauser.
Korkean jalostusasteen puutuotteiden kehittäminen ei tule lisäämään metsien käyttöä. - Esimerkiksi paperin kulutus vähenee ja sen raaka-ainevara ohjautuu korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistukseen.
Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet vuodesta 1951
Myös luonnon ennallistamistavoitteissa voidaan Mauserin mukaan yhdistää suojelun ja luonnonvarojen vastuullisen käytön tavoitteet. - Kun maan ja vesien käytössä on ylikäytetty luonnon resursseja, on tarvetta käytännölliseen ja realistiseen ennallistamiseen. Vaikka ennallistamiskeskustelua hallitsee romanttinen ajatus menneen maailman luonnosta, me voimme parantaa luonnonvarojen käyttöä modernilla ja kestävällä tavalla.
-Ennallistamisvuodeksi määriteltynä vuonna 1951 metsien hiilinielut Euroopassa olivat 93 miljoonaa tonnia ja nyt nielujen koko on 345 miljoonaa tonnia. Vaikka nielu on pienentynyt Euroopan tasolla noin 20 miljoonaa tonnia, se on moninkertainen lähtötilanteeseen nähden. Metsät ovat edelleen vahva nielu, ei päästöjen lähde. Metsäsektori voi toimia niin, että nielu pysyy edelleen korkealla tasolla ja kehittää uusia substituutiotuotteita, joilla korvataan fossiilisia, muistuttaa Mauser.
Kun ilmastomuutos on globaali ongelma, EU:n tulisi jakaa Mauserin mielestä metsänhoito- ja metsätalousmallejaan niihin Etelä-Amerikan ja Afrikan maihin, joissa 90 prosenttia hakkuista tehdään uusimatta metsiä ja puun poltolla tuotetaan päästöjä.
Harald Mauser jakaa tutkimustietoa metsäpolitiikan päätöksenteon tueksi Euroopan Unionin eri instituutioille. - Tehtäväni on myös esittää arvioita siitä, mitä metsäpäätökset kulloinkin merkitsevät. Ainoa asia, missä tiedon jakamisen ohella myös lobbaamme, on metsäntutkimus- ja innovaatiotyön resurssien turvaaminen, sanoo Mauser.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harald Mauser, harald.mauser@efi.int
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme