Audiomedia Oy

Euroopan Metsäinstituutin Harald Mauser: Metsäalaa ei kuulla EU:n valmistelussa riittävästi Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet 70 vuodessa

Jaa
Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin edustajan Harald Mauserin mukaan metsäalan on erittäin vaikeaa tulla kuulluksi ja vaikuttaa komission päätöksien valmisteluun. - Vaikuttaa siltä, että tämän komission aikana valikoidaan niitä tieteellisiä tuloksia, mitkä sopivat jo valittuun linjaan. Siitä poikkeavia näkemyksiä ei oteta huomioon päätöksenteossa.
Harald Mauser.
Harald Mauser.

- Metsiin vaikuttavat komission esitykset ovat yhä enemmän osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Nykykomissiossa eniten valtaa metsäasioissa käyttää komissaari Frans Timmermans kabinetteineen. Kun ennen meillä oli tapaamisia metsäasioita valmistelleiden komission edustajien kanssa useita kertoja vuodessa, nyt tapaamiset ovat harventuneet, vaikka metsäaloitteita oli useita, harmittelee Mauser.

Mauserin mukaan komission näkökulma metsäasioihin on kovin kapea.

- Metsättömistä maista tulevien päättäjien ja väestön tieto metsätaloudesta ja sen vaikutuksista laajasti yhteiskuntaan on hyvin rajoittunutta. He näkevät metsät oman kokemuspiirinsä kautta, eivätkä tahdo ymmärtää metsien monia merkityksiä metsämaille.

- Metsästä on tullut hyvin poliittinen asia EU:ssa. Kun näkemykset ovat jakautuneita, se on myös valtapeliä. Metsäsektorilla on tällä hetkellä kovin vähän edunvalvojia Brysselissä ja vähän poliittista vaikutusvaltaa.

Ympäristöjärjestöillä paljon valtaa metsäaloitteiden valmistelussa

Ympäristöjärjestöt ovat Mauserin mukaan erittäin aktiivisia ja hyviä oma agendansa kampanjoinnissa. -Heillä on paljon vaikutusvaltaa komission metsäaloitteisiin. Tämä on johtanut syvään jakaantumiseen metsäasioissa. Ympäristöjärjestöjen piirissä metsäpohjainen bioekonomia nähdään uhkana ja ajetaan lisää suojelua ja rajoituksia metsien käyttöön. 

- Tämä jako näkyy EU:n valmistelussa ja vaikuttaa päätöksentekoon, koska myös päätöksentekijöiden näkemykset ovat jakautuneet myös parlamentissa. Meidän viestimme on se, että kestävä talousmetsänhoito on tarpeellista, koska metsillä on suuri merkitys bioekonomian tavoitteiden toteuttamisessa.

Mauserin mukaan metsäsektori ei ole löytänyt oikeaa viestintätapaa lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaiseen metsätalouteen, jossa on tilaa talouskäytön lisäksi myös ympäristötavoitteille.

- Metsätietoisuus on komission valmistelutyössä vähentynyt. Metsäalan koulutuksen saaneet virkamiehet ovat eläköityneet ja nuoret ovat biologeja ja ekonomeja. Olen ehdottanut, että komissio kutsuisi jäsenvaltioiden kansallisia asiantuntijoita muodostamaan metsäverkoston, joka tarjoaisi asiantuntemusta valmistelutyöhön.

Mauser kaipaa enemmän yhteistyötä metsämaiden kesken. - Metsäsektori tarvitsee vahvoja liittolaisia muuttamaan keskustelua, mutta jäsenmaiden kesken on liikaa jakautuneita mielipiteitä. Samalla tavoin ajattelevien metsämaiden tulisi muodostaa kumppanuuksia.

- Metsäasioiden edunvalvonnassa on luotava suhteita ja käytettävä kaikkia kanavia viemään tietoa Unionin eri instituutioihin. Kansallisella tasolla tarvitaan tiivistä yhteydenpitoa Euroopan Parlamentin jäseniin. On tehtävä yhteistyötä samanhenkisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa, koska mustavalkoinen lähestymistapa ei palvele ketään. Meillä on myös ympäristöjärjestöjä, jotka haluavat hallita luonnonvaroja yhdistämällä ympäristö- ja taloustavoitteet, muistuttaa Mauser.

EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka vaikuttaa metsien käyttöön 

Mauserin mielestä keskustelu Unionin kompetenssista kansallisessa metsäpolitiikassa turhaa, koska Unioni tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsäpolitiikkaan. - Siksi meidän pitää löytää yhteinen näkemys metsien roolista talouskäytön lisäksi ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.

-Komission ongelmana on päästä asetettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiin vähentämällä päästöjä nykyisillä keinoilla. Tämä johti keskusteluun metsien hiilinieluista tavoitteiden pelastajana, vaikka meidän tulisi muuttaa elintapojamme ja vähentää päästöjä. Sopii kysyä, miksi hyökätään metsäsektoriin, joka on tehnyt ilmastonmuutoksen hillintätyötä, kun samalla jatketaan päästöjä tuotavaa elämäntapaamme.

Uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle on löydettävä Mauserin mukaan korvaavia materiaaleja ja kehitettävä kiertotaloutta. - Metsät voivat tarjota uusiutuvaa raaka-ainetta moniin tarkoituksiin ja tuotteisiin korvaamaan fossiilisia ja muita uusiutumattomia tuotteita. Puunjalostuksen sivuvirroista ja energiakäytöstä ohjautuu tulevaisuudessa materiaalia korkea-arvoisiin tuotteisiin.

-Olisiko mahdollista rakentaa strategisia kumppanuuksia muiden teollisuusalojen kanssa, jotka toimivat myös uusiutuvien raaka-aineiden parissa. Meillä voisi olla enemmän yhteistyötä tekstiilialan, kemian ja rakennusalan kanssa sekä toimia uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitystyössä yhdessä, huomauttaa Mauser.

Korkean jalostusasteen puutuotteiden kehittäminen ei tule lisäämään metsien käyttöä. - Esimerkiksi paperin kulutus vähenee ja sen raaka-ainevara ohjautuu korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistukseen.

Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet vuodesta 1951

Myös luonnon ennallistamistavoitteissa voidaan Mauserin mukaan yhdistää suojelun ja luonnonvarojen vastuullisen käytön tavoitteet. - Kun maan ja vesien käytössä on ylikäytetty luonnon resursseja, on tarvetta käytännölliseen ja realistiseen ennallistamiseen. Vaikka ennallistamiskeskustelua hallitsee romanttinen ajatus menneen maailman luonnosta, me voimme parantaa luonnonvarojen käyttöä modernilla ja kestävällä tavalla.

-Ennallistamisvuodeksi määriteltynä vuonna 1951 metsien hiilinielut Euroopassa olivat 93 miljoonaa tonnia ja nyt nielujen koko on 345 miljoonaa tonnia. Vaikka nielu on pienentynyt Euroopan tasolla noin 20 miljoonaa tonnia, se on moninkertainen lähtötilanteeseen nähden. Metsät ovat edelleen vahva nielu, ei päästöjen lähde. Metsäsektori voi toimia niin, että nielu pysyy edelleen korkealla tasolla ja kehittää uusia substituutiotuotteita, joilla korvataan fossiilisia, muistuttaa Mauser.    

Kun ilmastomuutos on globaali ongelma, EU:n tulisi jakaa Mauserin mielestä metsänhoito- ja metsätalousmallejaan niihin Etelä-Amerikan ja Afrikan maihin, joissa 90 prosenttia hakkuista tehdään uusimatta metsiä ja puun poltolla tuotetaan päästöjä.

Harald Mauser jakaa tutkimustietoa metsäpolitiikan päätöksenteon tueksi Euroopan Unionin eri instituutioille. - Tehtäväni on myös esittää arvioita siitä, mitä metsäpäätökset kulloinkin merkitsevät. Ainoa asia, missä tiedon jakamisen ohella myös lobbaamme, on metsäntutkimus- ja innovaatiotyön resurssien turvaaminen, sanoo Mauser.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Harald Mauser, harald.mauser@efi.int

Kuvat

Harald Mauser.
Harald Mauser.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye